Naudan virusripuli (bovine viral diarrhea, BVD ja mucosal disease, MD)

Naudan virusripulin (BVD, bovine viral diarrhoea) aiheuttaja kuuluu Flaviviridae -heimon Pestivirus-sukuun, johon kuuluvat myös klassinen sikaruttovirus sekä lampaan border disease virus. BVD -virus voi tarttua myös lampaisiin, vuohiin, useisiin muihin märehtijöihin ja sikoihin. BVD kuuluu Suomessa vastustettaviin eläintauteihin.

Tauti ei tartu ihmiseen.

Oireet

Ohimenevä, akuutti tartunta

Jopa 70-90% BVD -tartunnoista arvioidaan olevan oireettomia. Itämisaika on 5 - 7 päivää. Oireina voi esiintyä kuumetta, alakuloisuutta, ruokahaluttomuutta, silmä- ja sierainvuotoa, syöpymiä tai haavaumia suussa, ripulia ja maidontuotannon laskua.

Akuutin tartunnan saaneet eläimet erittävät virusta noin 2 viikon ajan. BVD-virus aiheuttaa immuno-suppression, joka altistaa eläimet erityisesti hengitystieinfektioille. Akuutti tartunta on ohimenevä ja sen seurauksena muodostuneet vasta-aineet säilyvät koko elämän.

Pysyvä, krooninen tartunta

Tiineyden aikana saaduista BVD-tartunnoista voi olla seurauksena luominen missä tahansa tiineyden vaiheessa. Syntyvät vasikat voivat olla epämuodostuneita, heikkokuntoisia ja/tai viruksen pysyvästi infektoimia (viruserittäjiä). Tiineyden neljän ensimmäisen kuukauden aikana saatu tartunta voi johtaa siihen, että sikiöstä tulee BVD-viruksen suhteen immunologisesti tolerantti.

Viruserittäjä erittää runsaasti BVD-virusta kaikissa eritteissään koko elämänsä, mutta ei toleranssin vuoksi muodosta BVD-viruksen vasta-aineita. Viruserittäjät voivat vaikuttaa terveiltä, mutta ne ovat usein pienikokoisempia ja kasvavat hitaammin kuin terveet eläimet. Niillä on suurempi riski sairastua muihin infektioihin ja suurempi riski kuolla kuin terveillä eläimillä.

Maternaaliset vasta-aineet häviävät viruserittäjävasikalta 3 kk:n ikään mennessä, jonka jälkeen viruserittäjällä ei todeta BVD-viruksen vasta-aineita, mutta sen seerumista BVD-virus voidaan osoittaa jatkuvasti. Viruserittäjän jälkeläiset ovat myös viruserittäjiä. BVD saadaan juurituksi karjasta poistamalla viruserittäjät.

Mucosal disease (MD)

Mucosal disease (MD) on viruserittäjien sairaus. Se syntyy, kun viruserittäjän oma virus muuntuu tai viruserittäjä saa muuntuneen viruksen aiheuttaman tartunnan. MD esiintyy tavallisimmin 6 - 18 kk:n ikäisillä viruserittäjillä joko akuutissa tai kroonisessa muodossa. Akuutissa MD:n oireina ovat muun muassa kuume, ruokahaluttomuus, voimakas vetinen ja joskus verinen ripuli, sierain- ja silmävuoto, sarveiskalvon sameus ja lisääntynyt syljen eritys. Lisäksi suun ja nielun limakalvoilla, sorkkien väleissä sekä vetimien ja häpyhuulten iholla voi esiintyä syöpymiä. Akuutti MD johtaa kuolemaan 3-10 päivässä. Krooninen MD voi jatkua kuukausia, mutta lopulta eläin menehtyy. Oireina ovat pysyvästi löysä uloste tai ajoittainen ripuli, krooninen puhaltuminen, heikentynyt ruokahalu, laihtuminen, syöpymät sorkkaväleissä tai huonosti paranevat syöpymät iholla.

Taudin määritys ja näytteenotto

Diagnoosin varmistamiseen tarvitaan seerumiverinäyte, josta voidaan todeta sekä vasta-aineet että virus. Virus voidaan osoittaa myös kudosnäytteistä. Näytteenotosta on säädetty maa- ja metsätalousministeriön asetuksissa 2/EEO/2004 ja 4/EEO/2008.

Leviäminen

BVD -tartunta leviää tehokkaasti vain viruserittäjän välityksellä. Akuutisti infektoituneilla eläimillä ei katsota olevan merkitystä tartunnan levittäjinä. Tartunta saadaan joko hengitysteiden tai suun kautta. Tehokkaimmin tartunta leviää suorassa kontaktissa viruserittäjän eritteiden (sierainlima, sylki, virtsa, uloste, maito, sperma, sikiövesi) kautta. Epäsuorasti tartunta voi levitä mekaanisten vektorien kuten injektioneulojen, sierainpihtien ja ihmisten välityksellä.

Tartunta voi levitä myös sperman välityksellä, jos viruserittäjäsonnin tai akuutisti infektoituneen sonnin spermaa käytetään keinosiemennyksessä. Sperman välityksellä tapahtunut tartunta rajoittuu yleensä siemennettyyn lehmään. Jos tiine nauta, jolla ei ole BVD -vasta-aineita, saa tartunnan, myös sikiö infektoituu. Jos tartunta tapahtuu tiineyden neljän ensimmäisen kuukauden aikana, syntyvä vasikka voi olla kroonisesti infektoitunut viruserittäjä.

Vastustaminen ja ennaltaehkäisy

BVD luokitellaan kansallisen lainsäädännön mukaan vastustettavaksi, valvottavaksi eläintaudiksi. Nautakarjojen vapaaehtoinen BVD -terveysvalvontaohjelma lakkautettiin vuoden 2009 alusta suotuisan tautitilanteen johdosta. Nykyisin vastustaminen perustuu seurantatutkimusten tai oireiden perusteella löydettyjen viruserittäjäeläinten poistamiseen karjasta. Tiloille, joilla epäillään tai on todettu esiintyvän BVD -tartuntaa, annetaan rajoittavat määräykset. Naudan virusripulin (BVD/MD) vastustamisesta on säädetty maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa 2/EEO/2004 (muut. 4/EEO/2008, 10/EEO/2010).

Seuranta

Kaikki lypsykarjat tutkitaan vuosittain yhteismaitonäytteistä BVD:n varalta. Lisäksi tutkitaan emolehmäkarjoja teurastamoilla otetuista verinäytteistä.

Taulukko:  Nautojen virus- ja bakteeritautien tutkimukset vuonna 2013 tutkimussyyn mukaan jaoteltuna (pdf, 15 kt)
Taulukko:  Lypsykarjojen seurantatutkimukset vuosina 2004-2013 (pdf, 14 kt)
Taulukko:  Emolehmäkarjojen serologiset seurantatutkimukset vuosina 2004-2013 (pdf, 14 kt)

Esiintyminen Suomessa ja muualla

BVD- tartuntaa on todettu viimeksi vuonna 2010 yhdellä lypsykarjatilalla. Tartunta tuli esille seurantatutkimuksissa. Tilan rajoittavat määräykset poistettiin vuonna 2010 viruserittäjäeläinten poistamisen jälkeen.

BVD- tartuntaa esiintyy maailmanlaajuisesti, mutta Pohjoismaissa tautitapaukset ovat yksittäisiä. Myös Itävallassa ja Sveitsissä ovat käynnissä maanlaajuiset BVD –ohjelmat, joiden päämääränä BVD –tartunnan hävittäminen.

Päivitetty 18.06.2014

Lisää aiheesta muualla verkossa

Tulosta

Anna palautetta tästä sivusta

Anna palautetta tästä sivusta

Auta meitä kehittämään Evira.fi-sivustoa!

Kerro meille, jos teksti ei tällä sivulla ole riittävän selkeätä, jos siitä puuttuu mielestäsi jotain oleellista tai jos sen ajantasaisuudessa on toivomisen varaa.

Luemme kaikki palautteet ja otamme ne huomioon, kun kehitämme sivuja. Pääsääntöisesti emme vastaa sivukohtaiseen palautteeseen.

Eviran toimintaan liittyvää palautetta voit antaa erillisellä Palautelomakkeella

Lomakkeen kentät ovat pakollisia

Asiakokonaisuudet

Toiminta

Katso myös