Pienten märehtijöiden lentivirustartunnat
Lampaan maedi-visna (MV) ja vuohen nivel-aivotulehdus (CAE) ovat hitaita virustauteja. Maedi-visnavirus (MVV) ja CAE-virus (CAEV) kuuluvat retrovirussuvun lentiviruksiin, kuten myös kissan immuunikatovirus (FIV), naudan immuuni-katovirus (BIV), hevosen näivetystautivirus (EIAV) ja ihmisen HIV-1 ja HIV-2. Immuunireaktiosta huolimatta ne aiheuttavat eläimessä pysyvän tartunnan. Tautien itämisaika on useita vuosia ja ne johtavat eläimen kuolemaan.
Maedi on lampaan hitaasti etenevä interstitielli keuhkotulehdus, jossa kliiniset oireet ilmenevät vain aikuisilla, yleensä yli 3 - 4 vuotiailla, lampailla. Yleiskunnon huononeminen ja vaikeutunut hengitys ovat ensimmäisiä oireita. Joskus tavataan myös kuivaa yskää. Muut infektiot nopeuttavat usein taudin etenemistä ja oireiden puhkeamista. Maedi-keuhkot ovat tyypillisesti harmahtavat ja 2 - 3 kertaa normaalia painavammat. Myöhäisessä vaiheessa meadi muistuttaa muita kroonisia keuhkosairauksia.
Visna on lampaan hitaasti etenevä aivo-selkäydintulehdus, jota ei luonnossa esiinny alle kahden vuoden ikäisillä lampailla. Visnalle on tyypillistä asteittain etenevä takajalkojen halvaantuminen. Oireiden eteneminen saattaa kestää useista kuukausista vuoteen ennen raajojen täydelllistä halvautumista. Visnan oireet voi sekoittaa muihin keskushermoston häiriöihin. Visna on harvinainen myös alueilla, joilla maedia on runsaasti.
MVV aiheuttaa joskus myös nivel- ja utaretulehduksia ja voi tarttua vuohiin, joissa tautia nimitetään CAE:ksi.
MV/CAE:n diagnoosi perustuu vasta-aineiden osoittamiseen seerumista. Histopatologisessa tutkimuksessa todetaan tartunnalle tyypilliset muutokset.
MV tarttuu eläimestä toiseen (horisontaalisesti). Infektoituneiden uuhien karitsat saavat tartunnan suhteellisen nuorena ternimaidon/maidon välityksellä. Virusta on eristetty ternimaidosta/maidosta. Tartunta voi levitä myös hengitysteiden kautta pisaratartuntana etenkin sisäruokintakaudella. Siirtyäkseen eläimestä toiseen tartunta vaatii todennäköisesti kohtalaisen virusmäärän. Karitsat voivat infektoitua suun kautta syntymän jälkeen. Sikiökaudella istukan välityksellä tapahtuvaa (vertikaalista) tartuntaa ei ole kiistatta pystytty osoittamaan.
Ensimmäisen kerran MV todettiin Suomessa vuonna 1981, jolloin karanteenissa olleet 3 Texel-lammasta todettiin serologisesti positiivisiksi. Lampaat oli tuotu Ruotsista ja ne hävitettiin positiivisen tuloksen selvittyä. Vuonna 1994 tehtiin suuri kartoitustutkimus, jolloin tutkittiin yhteensä 12 931 verinäytettä (>1 v.) 545 lammastilalta MV:n varalta. Tutkimuksissa todettiin MV-tartunta 8 lounais-suomalaisessa lammaskatraassa. Vuonna 1995 alkoi vapaaehtoinen vastustamis-ohjelma MV-tartunnan hävittämiseksi maasta. Vuosina 1995-99 on tutkittu noin 10 000 - 14 000 lampaan verinäytettä vastustamisohjelmaan kuuluvista katraista. Vuosina 1995-96 löytyi vielä 6 tartunnan saanutta lammaskatrasta.
Suomessa todettiin pienten märehtijöiden lentivirustartunta vuohella kesäkuussa 2001. Tauti havaittiin vapaaehtoisen vastustamisohjelman mukaisessa seurannassa.
Vuohen tartunnan lähteeksi on epidemiologisten selvitysten ja molekylääribiologisten tutkimusten jälkeen todettu yksi 14 MV-positiivisesta lammastilasta. Vuonna 2002 tauti todettiin yhdellä lampaalla.
Yli 20 uuhen tai kutun katraille Maedi-visnan ja CAE:n vastustusohjelmaan kuuluminen on nykyisin pakollista.