Lampaan ja vuohen scrapie
Tarttuvat spongiformiset enkefalopatiat (TSE) ovat uudentyyppisten taudinaiheuttajien, prionien, aiheuttamia sairauksia, jotka johtavat aivokudoksen rakkulaiseen rappeutumiseen ja sairastuneen eläimen kuolemaan. Prionitautien perusmallina voidaan pitää lampaan ja vuohen scrapieta, joka on tunnettu jo yli 250 vuoden ajan. Tarttuvien prionien oletetaan koostuvan elimistön normaalistikin tuottamasta, mutta epänormaaliin muotoon laskostuneesta prioniproteiinista. Prionit kestävät hyvin monia kemiallisia käsittelyitä, ultraviolettisäteilyä ja kuumennusta, jotka tuhoavat tavanomaiset mikrobit. Parhaiten prionit saadaan tuhottua autoklavoimalla 3 bar:n paineessa 134 -137 oC lämpötilassa vähintään 20 minuuttia.
Oireet ja epidemiologiaa
Scrapie on lampailla ja vuohilla esiintyvä, hitaasti etenevä keskushermoston tauti. Scrapie- kantoja on useita. Kliinisten oireiden kehittyminen ja itämisajan pituus riippuvat scrapie- kannasta ja lampaan perimästä. Scrapie-taudin itämisaika on vähintään 2 vuotta ja tavallisimmin sairastuneet eläimet ovat 2 - 5 vuotiaita. Kliiniset oireet vaihtelevat. Yleisimmin ilmenee liikehäiriöitä, vapinaa, kutinaa ja imemisrefleksejä. Scrapieta voidaan epäillä kliinisen kuvan perusteella, mutta diagnoosi varmistetaan kuolleen eläimen aivoista tehdyn tutkimuksen avulla. TSE-tautien diagnosointiin kehitettyjä ELISA- ja Western blot- testejä käytetään prioniproteiinin osoittamiseen kuolleen eläimen aivokudoksesta.
Scrapie-tartuttavuutta on osoitettu mm. aivoissa, selkäytimessä, silmässä, suolen eri osissa, pernassa, istukassa, nenän limakalvoilla, luuytimessä, maksassa, haimassa ja keuhkoissa. Emolta jälkeläiselle siirtyvä tartunta (ruoansulatuskanavan kautta) on tavallisin tartuntatie. Vastasyntyneet eläimet voivat saada tartunnan heti syntymän jälkeen, suoraan tai ympäristön saastumisen kautta. Sikiö voi mahdollisesti saada tartunnan jo kohdussa. BSE:stä poiketen scrapie tarttuu myös suorassa kontaktissa sairaaseen yksilöön.
Scrapie-seuranta Suomessa
Suomessa on jo vuosia tutkittu hermosto-oireita osoittavat lampaat ja vuohet scrapien varalta histopatologisen tutkimuksen avulla. Teurastamomateriaalista on tehty scrapie-seurantaa vuodesta 1995 alkaen. Tilakohtainen scrapie-valvontaohjelma käynnistyi Suomessa vuonna 1997. Valvontaohjelma on pakollinen kaikille yli 20 uuhen ja/tai kutun tiloille.
Suomen ensimmäinen klassinen scrapie -tapaus löytyi 5-vuotiaasta Suomessa syntyneestä vuohesta vuoden 2002 loka-marraskuun vaihteessa kansallisen valvontaohjelman ansiosta. Lisätutkimuksissa löytyi kolme muuta scrapie-tapausta vuohilla. Kaikki neljä scrapie-vuohta ovat alun perin kotoisin samalta alkuperätilalta. Vuohet olivat kliinisesti terveitä. Vuonna 2005 todettiin neljä uutta scrapie –tapausta vuohessa.
Vuosina 2004, 2005 ja 2006 löydettiin epätyypillinen scrapie NOR98 oireettomilta lampailta. Neljäs epätyypillinen scrapie lampaalla todettiin lokakuussa 2006.
Suomessa on tutkittu vuohia ja lampaita vuosittain seuraavasti:
|
Vuosi |
Lampaita |
Vuohia |
|
2002 |
2418 |
245 |
|
2003 |
2674 |
250 |
|
2004 |
1342 |
261 |
|
2005 |
1337 |
830 |
|
2006 |
3834 |
516 |
|
* 2007 |
3030 |
431 |
|
2008 |
1164 |
24 |
* Heinäkuusta 2007 lähtien on tutkittu EU-säädösten mukaisesti vain lopetetut ja itsestään kuolleet eläimet.
Kaikissa EU-maissa alkoivat lampaiden ja vuohien TSE-kartoitukset uusilla testeillä vuoden 2002 alussa. Kartoitusten tarkoituksena on selvittää scrapien esiintymistiheys EU-maissa. Scrapieta esiintyy maailmanlaajuisesti Australiaa ja Uutta-Seelantia lukuunottamatta. Euroopassa scrapieta esiintyy endeemisenä. Marraskuun alussa 2002 todettiin Suomen ensimmäinen scrapie- tapaus vuohella. Ihminen on altistunut scrapie-agenssille jo pitkään syömällä lammastuotteita, mutta epidemiologisissa tutkimuksissa ei ole voitu osoittaa yhteyttä lampaan scrapien ja ihmisen Creutzfeldt-Jakobin taudin välillä.