Porot

Luonnossa poro on alttiina monenlaisille vaaroille, joilta sitä ei voi suojata. Tärkeimpiä ja helpoimmin selville saatavia syitä porojen loukkaantumisiin ja kuolemiin ovat liikenne, pedot sekä vaikeista sääoloista johtuva ravinnon puute ja sitä kautta nälkiintyminen. Näiden tapausten lisäksi on kuitenkin aina sellaisiakin sairastapauksia ja kuolemia, joiden syy ei ole näin helposti selvitettävissä. Kuolinsyitä selvittämällä saadaan usein tietoa sekä sairaiden porojen hoitoa että tautien ennaltaehkäisyä varten.

Poronomistaja voi itse lähettää näytteitä Eviraan. Ensimmäinen yhteydenotto on kuitenkin hyvä tehdä paikalliseen kunnaneläinlääkäriin, jonka kanssa yhdessä voi miettiä jatkotutkimusten tarvetta. Paikallinen eläinlääkäri neuvottelee tilanteesta läänineläinlääkärin kanssa ja he yhdessä pohtivat voiko kyseessä olla vakavampi eläintauti tai epidemia, jota mahdollisesti selvitetään valtion varoin. Poronomistaja tai eläinlääkäri ottaa yhteyttä Eviraan ja sopii näytteiden lähettämisestä ja tutkimisesta.

Eviraan voi lähettää näytteitä elävistä eläimistä (esimerkiksi verinäytteen tai tulehduseritettä), elinnäytteitä poroista, tai kuolleen poron. Paras näyte on aina kokonainen poro. Tutkimuksessa tehdään yleensä ruumiinavaus ja loistutkimus, harkinnan mukaan mikroskooppinen kudosleiketutkimus ja viljely bakteeritautien varalta. Virustutkimuksista on sovittava tapauskohtaisesti.

Näytteen lisäksi tarvitaan esitietoja tautitapauksista, ne ovat ruumiinavausta tekevälle patologille erittäin tärkeitä. Tärkeitä tietoja ovat kuolleiden ja sairastuneiden määrä, oireiden ilmaantumisen ajankohta, millaisia oireita on ollut, ovatko porot olleet lisäruokinnalla, mitä lisärehua on annettu, rehun laatu oman arvion mukaan (esimerkiksi onko ollut hometta tai pahaa hajua, onko heinä ollut kovakortista vai pehmeää), ja miten eläintä on hoidettu ja lääkitty.