Riista- ja luonnonvaraiset eläimet
Luonnoneläimet ovat Suomen valtion omaisuutta
Luonnoneläinten tutkimukset ovat tärkeä osa eläintautien seurantaa. Luonnoneläimet voivat kantaa myös ihmisiin tarttuvia tauteja, zoonooseja vaikka eivät sairastuisi itse kyseiseen tautiin. Kotieläimillä ja luonnoneläimillä on myös yhteisiä tauteja. Luonnoneläinten näytteiden tutkimukset palvelevat myös elinympäristön tilanteen seurantaa.
Kuolleena tavattua rauhoitettua eläintä ei saa ottaa itselleen esim. täyttämistä varten. Alueellinen ympäristökeskus voi myöntää joissakin tapauksissa luvan haltuunotolle.
Näytteiden lähettäminen on jokamiehen oikeus
Kuolleita eläimiä voi lähettää tutkittavaksi kuka tahansa eläimen löytänyt henkilö. Kuolinsyytutkimukset tehdään Evirassa maksutta, lähettäjä maksaa ainoastaan lähetyskulut. Laajempiin seurantatutkimuksiin tarkoitetut näytteet, kuten rabiesseurannan pienpedot ja CWD-kartoitukseen hirvieläinten päät, voidaan kuitenkin lähettää Eviran kustannuksella.
Kansalaisten lähettämiä näytteitä tarvitaan
Evira toivoo kansalaisten erityisesti lähettävän tutkittavaksi näytteitä, jotka edustavat suurta joukkoa sairaita eläimiä. Mitä useampi lintu tai muu eläin on menehtynyt samankaltaisn oirein, sitä tärkeämpää niitä on lähettää tutkimuksiin. Erityisesti Evira on kiinnostunut, jos oireet viittaavat tarttuvaan tautiin. Silti esimerkiksi liikenteen tappamat eläimet voivat olla tautitutkimukselle arvokkaita, vaikka kuolinsyystä ei olisikaan epäselvyyttä.
Mitä tulee tehdä löytäessään poikkeavasti käyttäytyvän eläimen?
On muistettava, että eläinsuojelulakikin määrää, että "eläimiä on kohdeltava hyvin eikä niille saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä. Tarpeettoman kivun ja tuskan tuottaminen eläimille on kielletty". Poikkeavaan käytökseen voi liittyä tarpeetonta kärsimystä. Esimerkiksi kapinen kettu voi olla kesy ja peloton ja tulla pihapiiriin. Kapi ei yleensä tartu ihmiseen, mutta voi tarttua koiraan. Kapisen ketun lopettaminen on perusteltavissa aina. Pelottomuutta voi ketussa aiheuttaa myös esimerkiksi raivotauti. Siksi oudosti käyttäytyvän ketun kanssa on syytä olla varovainen. Kettu on syytä lopettaa, mutta itse ei pidä altistua puremalle. Mikäli niin kuitenkin käy, on syytä viivyttelemättä hakeutua lääkärin hoitoon.
Eviraan toimitettavan eläimen mukana tulee aina olla lähete
Lähete tulee aina laittaa mukaan näytepakettiin. Tutkittavaa eläintä koskevien tietojen antamiseen suositellaan Eviran tutkimuslähetettä villieläimiä varten, mutta tarvittavat tiedot voi antaa myös itse tehdyllä lähetteellä. Tärkeitä tietoja ovat eläimen löytöpaikka, onko nähty muita kuolleita tai sairaan näköisiä eläimiä, ja paljonko näitä on ollut. Sairaiden eläinten oireet kuvaillaan. Lähetteessä tulee olla myös lähettäjän nimi ja yhteystiedot.
Kirjallinen tutkimusseloste postitetaan eläimen lähettäjälle.
Tutkimus alkaa eläimen avaamisesta
Tutkimuksia tehdään Eviran kala- ja riistaterveyden tutkimusyksikössä Oulussa.
Eläimelle tehdään aina ensimmäiseksi ruumiinavaus. Havaittujen silmämääräisten muutosten perusteella otetaan elimistä näytteitä jatkotutkimuksiin. Tarpeen mukaan tehdään bakteriologisia ja virologisia tutkimuksia, sisä- ja ulkoloisten tutkimuksia sekä myrkkytutkimuksia.
Petoeläinten aivoista tehdään raivotautitutkimus. Jos oudosti käyttäytyvä eläin lopetetaan tutkimusta varten, tulee se mahdollisuuksien mukaan tehdä päätä vahingoittamatta.
Esimerkkejä luonnoneläinten taudeista ja kuolinsyistä
Luonnoneläimet luonnollisesti kuolevat monista eri syistä, mutta vanhuuteen ne eivät yleensä menehdy, koska ne usein jo aiemmin joutuvat toisen luonnoneläimen ravinnoksi. Eläinpopulaatioiden kuolleisuuteen vaikuttavat ravintotilanne, sairaudet ja petojen saalistus. Ravinnonpuute voi haitata eläinten lisääntymistä, mutta altistaa myös tartuntataudeille tai voi tappaa eläimen nälkään. Eräät tartuntataudit voivat tappaa hyväkuntoisiakin eläimiä. Esimerkiksi jänikset ovat hyvin herkkiä jänisrutolle eli tularemialle. Toinen jäniksen nopeasti tappava tauti on toksoplasmoosi.