Kalojen hyvinvointi valokeilassa

Vastuu eläinten hyvinvoinnista on jokaisella eläimen omistajalla. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira pyrkii osaltaan lisäämään eläinten hyvinvointia ohjaamalla eläinsuojelua koskevan lainsäädännön noudattamista sekä tutkimalla eläintauteja paitsi lemmikeistä ja tuotantoeläimistä myös luonnonvaraisista eläimistä, myös kaloista. Eläinten viikolla 4.-10.10.2009 on teemana kalojen hyvinvointi.

Eläinsuojelusäädökset suojelevat myös kaloja

Eläinsuojelusäädösten tarkoituksena on parhaalla mahdollisella tavalla suojella eläimiä kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta sekä edistää eläinten terveyttä ja hyvinvointia. Evira ohjaa ja valvoo eläinsuojelulainsäädännön täytäntöönpanoa ja noudattamista myös kalojen osalta. Näin Evira pyrkii omalta osaltaan varmistamaan, ettei kaloille aiheutuisi tarpeetonta kipua, tuskaa tai kärsimystä.

Kalojen pidossa tulee noudattaa eläinsuojelusäädöksissä olevia, kaikkien eläinten pitopaikalle, hoidolle ja kohtelulle asetettuja vaatimuksia. Lisäksi eläinten pidossa on edistettävä eläinten terveyden ylläpitämistä sekä otettava huomioon eläinten fysiologiset tarpeet ja käyttäytymistarpeet.

Kalojen pitopaikka -akvaario tai kalanviljelylaitoksen allas - ei saa vahingoittaa kaloja eikä vaarantaa niiden terveyttä ja sen tulee tarjota riittävä suoja esimerkiksi liiallista kylmyyttä ja lämpöä vastaan. Pitopaikan tulee olla riittävän tilava kyseiselle kalalajille ja se on pidettävä puhtaana. Pitopaikassa olevat kalat on voitava tarkastaa ja hoitaa vaikeuksitta.

Hoidossa olevia kaloja ei saa jättää hoidotta tai hylätä. Kalojen on saatava riittävästi niille sopivaa ravintoa ja muuta niiden tarvitsemaa hoitoa ja niiden kunto, terveydentila sekä hyvinvointi on tarkastettava vähintään kerran päivässä, tarvittaessa useamminkin. Kaloja lopetettaessa tai teurastettaessa tulee huomioida, että eläinsuojelulainsäädännössä on myös näitä toimenpiteitä koskevia vaatimuksia.

Kuljetuksesta ei saa aiheutua kaloille tarpeetonta kärsimystä. Kalojen kuljettamiselle on asetettu omat vaatimuksensa lainsäädännössä.

Jos kuitenkin epäilet, että joku pitää, hoitaa tai kuljettaa kaloja säädösten vastaisesti, kannattaa ottaa yhteyttä paikalliseen eläinsuojeluviranomaiseen, esimerkiksi kunnaneläinlääkäriin. Viranomaisella on tällöin oikeus tehdä eläinsuojelutarkastus arvioidakseen, onko säädöksiä rikottu. Mikäli säädöksiä on rikottu, viranomainen ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin.

Maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan parhaillaan uutta lainsäädäntöä, joka koskee viljellyn kalan hyvinvointia.

Kalatautien ehkäisy on osa kalojen hyvinvointia

Tautien ehkäisy on osa eläinten hyvinvointia. Eviran kalatautieläinlääkärit tutkivat ja selvittävät kalojen tauteihin ja terveyteen liittyviä ongelmia viljeltävillä kaloilla, luonnonkaloilla ja akvaariokaloilla. Toiminta voi olla kalatautien diagnostiikkaa tai hoitoon liittyvää lääkitys- ja rokotusneuvontaa. Luonnonkalojen joukkokuolematapauksissa on kuitenkin syytä kääntyä alueellisen ympäristökeskuksen puoleen. Tavallinen kansalainen voi myös lähettää sairaina pitämiään luonnonvaraisia kaloja tutkittavaksi Eviraan.

Kaloja voidaan myös rokottaa tauteja vastaan ja rokotusten avulla onkin voitu merkittävästi edistää kalojen terveyttä ja hyvinvointia viime vuosina. Valtaosa ruokakalan tuotantoon tuotettavista poikasista on tänä päivänä rokotettu tärkeimpiä bakteeritauteja vastaan. Antibioottien käytön tarve ruokakalatuotannossa on tämän ansiosta vähentynyt.

Evira tarjoaa kalankasvattajille muun muassa mahdollisuutta liittyä vapaehtoiseen laajempaan kalaterveyspalveluun. Sen lisäksi pyritään auttamaan myös paikallistasolla toimivan ennaltaehkäisevän terveydenhuollon luomisessa kalanviljelylaitoksiin. Eviran kalatautiasiantuntijat kouluttavat myös eläinlääkäreitä, opiskelijoita sekä muita kalatalouden piirissä toimivia.

Kalatautien torjunta on tärkeää myös luonnonkalojen suojelemiseksi

Vakavimpia kalojen tauteja torjutaan ja ehkäistään lainsäädännön nojalla. Uuden tutkimustiedon myötä kalatauteihin liittyvää lainsäädäntöä on uudistettu huomattavasti viime vuosina myös EY-tasolla. Kalatautien torjunnasta Suomessa vastaa Evira. Läänin- ja kunnaneläinlääkärit huolehtivat torjuntatoimenpiteiden täytäntöönpanosta alueellisesti ja kalanviljelylaitoksissa

Kalatauteja vastustetaan, seurataan ja valvotaan aktiivisesti. Siirtorajoituksilla ja rajoitusalueita perustamalla voidaan torjua joidenkin Suomessa jo esiintyvien tai Suomea uhkaavien kalatautien leviämistä alueille, joilla niitä ei ole tai joille ne eivät luonnonkalojen mukana pääse.

Esimerkkinä siirtorajoituksin vastustettavasta kalataudista on Gyrodactylus salaris -loisen torjunta. G.salaris -loista esiintyy yleisesti Suomen Itämereen virtaavien vesistöjen luonnonkaloissa ja kalanviljelylaitoksilla. Norjassa G. salaris -laji on tuhonnut kymmenien jokien lohikannan, sillä Atlanttiin laskevien jokien lohilta vastustuskyky näille loisille puuttuu. Sama uhka koskee myös Suomen Jäämereen laskevia lohijokia, Teno- ja Näätämöjokea.

Tämän vuoksi muilta vesistöalueilta Ylä-Lapin vesistöjen alueelle tuotavien veneiden ja kalastusvälineiden tulisi olla täysin kuivatut tai desinfioidut ennen niiden käyttöä lohijoissa. G. salaris pystyy elämään päiviä ilman isäntäkalaa, ja voi siten levitä pelkän veden tai kosteiden kalastusvälineiden ja -kaluston välityksellä. Myöskään syöttikaloja ei saa tuoda muilta vesistöalueilta Ylä-Lapin vesistöjen alueelle ja elävän tai kuolleen syöttikalan käyttö on kielletty Ylä-Lapin vesistöalueilla onkimisessa, pilkkimisessä ja viehekalastuksessa.

Kalatautien vastustaminen on kaikkien kalastusta tai kalanviljelyä harjoittavien vastuulla.

Tietoa kalatautitutkimuksesta ja kalataudeista:
http://www.evira.fi/portal/fi/el__intauti-_ja_elintarviketutkimus/el__intautitutkimus/kalat_ja_ravut/

Tietoa Gyrodactylus salaris -lohiloisesta
http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet_ja_terveys/elaintaudit/gyrodactylus_salaris  

Tietoa kalanviljelylaitosten terveyspalveluohjelmasta:
http://www.evira.fi/portal/fi/el__intauti-_ja_elintarviketutkimus/terveydenhuolto/kalat_ja_ravut/  

Tietoa eläinten hyvinvoinnista:
http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet_ja_terveys/hyvinvointi/  

Tietoa eläinten viikosta:
www.sey.fi

Lisätietoja:
Ylitarkastaja Riikka-Elina Lahdenperä (kalojen hyvinvointi), p. 020 77 24220, 040 489 3357
Ylitarkastaja Tuula Lunden (kalatautivalvonta), p. 020 77 24331, 040 351 3318
Tutkija Pia Vennerström (kalatautitutkimukset), p. 020 77 24361, 050 354 4603