Usein kysyttyä - alkutuotanto
Omavalvonnan kuvaamisella tarkoitetaan tilan toimintatapojen kuvaamista asetuksessa mainittujen toimintojen osalta eikä se edellytä säännöllisesti tapahtuvaa tehtyjen toimenpiteiden kirjaamista. Elintarvikelaissa (19 §) kuitenkin todetaan, että alkutuotantopaikalla on pidettävä kirjaa omavalvonnan toteuttamisesta. Onko näiden tietojen välillä ristiriita?
Alkutuotantoasetuksessa säädetään erikseen niistä asioista, joista tulee pitää kirjaa. Kirjanpito on myös osa omavalvontaa, joten alkutuotantoasetuksen edellyttämiä kirjanpitovaatimuksia voidaan pitää elintarvikelain mukaisina omavalvonnan kirjauksina.
Millaisella tarkkuudella haittaeläinten torjunta ja desinfiointiaineiden käyttö pitää kuvata omavalvonnan kuvauksessa? Kirjanpitovaatimuksista: Pitääkö torjuntaan käytettyjen aineiden ja desinfiointiaineiden käyttömääristä ja käyttöpäivämääristä pitää kirjaa?
Haittaeläinten torjunnassa käytettävät aineet ja desinfiointiaineet ovat biosideja ja niistä on pidettävä kirjanpitoa alkutuotantoasetuksen MMM 134/2006 liitteen 1 kohdan 1d mukaisesti (käytetty biosidi, sen määrä ja käyttöpäivämäärä). Toisaalta omavalvonnan kuvauksessa tulee kuvata haittaeläinten torjunnassa käytettävät keinot (ml. torjunta-aineet) ja biosidien käyttö (alkutuotantoasetus 8 §, kohdat 6 ja 9).
Omavalvonnan kuvauksessa voidaan selostaa esimerkiksi mitä aineita käytetään, miten ja missä niitä käytetään sekä missä tilanteissa tai kuinka usein aineita käytetään. Myös biosidien annostelu- / käyttöohje ja käyttöturvallisuustiedotteet on hyvä olla saatavilla.
Kirjanpito toistuvasti käytettävistä biosideista tarkoittaa esimerkiksi hankintakuittien tai niiden tietojen (hankittu aine, päivämäärä milloin aine on hankittu ja aineen määrä) säilyttämistä.
Valtioneuvoston asetus elintarvikevalvonnasta 321/2006 § 11:
"Kunnan on järjestettävä maidontuotantotilojen ja kananmunapakkaamojen valvonta siten, että niitä valvoo kuntaan virkasuhteessa oleva eläinlääkäri." Kuinka 11 §:n 1 momenttissa sana "valvoo" pitäisi tulkita? Onko terveystarkastaja pätevä tekemään kananmunapakkaamotarkastuksen vai pitäisikö asetuksen kohtaa tulkita niin, että tarkastuksen tekee kuntaan virkasuhteessa oleva eläinlääkäri?
Maidontuotantotilojen valvontavelvoitteesta säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 854/2004 artiklan 8 liitteessä IV. Valtioneuvoston elintarvikevalvonnasta antaman asetuksen 321/2006 11§:n mukaan maidontuotantotiloja valvoo kuntaan virkasuhteessa oleva eläinlääkäri. Maidontuotantotilojen tarkastuksen tärkeä osa on eläinten terveydentilan tarkastaminen/arvioiminen. Tästä johtuen on katsottu, että kuntaan virkasuhteessa oleva eläinlääkäri ei vaan vastaa navettahygieniatarkastuksista, vaan myös tekee ne.
Kananmunapakkaamoja valvotaan sekä elintarvikelain (23/2006) että Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta annetun lain (1100/1994) nojalla. Elintarvikelain mukaiseen valvontaan kuuluvat mm. EU:n yleisen elintarvikehygienia-asetuksen (EY) N:o 852/2004 ja EU:n eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetuksen (EY) N:o 853/2004 vaatimusten valvonta. Maatalouspolitiikan täytäntöönpanolain mukaiseen valvontaan kuuluu tietyistä munien kaupan pitämisen vaatimuksista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1028/2006 ja sen soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun komission asetuksen (EY) N:o 557/2007 vaatimusten valvonta.
Elintarvikelain nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa elintarvikevalvonnasta (321/2006) määrätään kunta järjestämään kananmunapakkaamojen valvonta siten, että niitä valvoo kuntaan virkasuhteessa oleva eläinlääkäri. Maatalouspolitiikan täytäntöönpanolain nojalla annetussa maa- ja metsätalousministeriön päätöksessä Euroopan yhteisön eräiden kananmunia koskevien asetusten mukaisista toimivaltaisista viranomaisista (85/1995) määrätään kunta huolehtimaan valvonnasta alueellaan. Päätös ei aseta valvontahenkilöstölle erityisiä pätevyysvaatimuksia.
Kunnat voivat sovittaa yhteen näiden kahden lain mukaiset valvonnat. Yli 100 000 kg vuodessa pakkaaviin kananmunapakkaamoihin on suositeltavaa tehdä yhteensä 2-4 valvontakäyntiä vuodessa, pienempiin pakkaamoihin 1-2 valvontakäyntiä vuodessa. Eläinlääkärin on tehtävä vuosittain ainakin yksi näistä valvontakäynneistä. Terveystarkastaja on siis pätevä tekemään kananmunapakkaamotarkastuksia, mutta ainakin yhdessä vuosittain tehtävistä tarkastuksista kuhunkin pakkaamoon eläinlääkärin on oltava terveystarkastajan mukana tai tehtävä tarkastus itse. Vaikka terveystarkastaja voi tehdä osan tarkastuksista itsenäisesti, niin valvontavastuu kananmunapakkaamotarkastuksista on kuitenkin aina kuntaan virkasuhteessa olevalla eläinlääkärillä.
