EFSAn arvio elintarvikelisäaineita ja lasten ylivilkkautta koskevasta tutkimuksesta
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA julkaisi maaliskuussa 2008 lausunnon vuonna 2007 julkaistusta tutkimuksesta, jossa oli selvitetty eräiden elintarvikevärien ja natriumbentsoaatin vaikutusta lasten ylivilkkauteen. Southamptonin yliopiston tutkijat olivat todenneet yhteyden näiden lisäaineiden ja lasten ylivilkkauden välillä. EFSA katsoo, että tutkimustulosten perusteella ei ole perusteita muuttaa tarkasteltujen lisäaineiden hyväksyttäviä saantiarvoja (ADI).
Tutkimuksessa käytetyt lisäaineet olivat säilöntäaineena käytettävä natriumbentsoaatti (E 211) ja väriaineet tartratsiini (E 102), kinoliinikeltainen (E 104), paraoranssi (E 110), uuskokkiini (E 124), alluranpunainen (E 129) sekä atsorubiini eli karmosiini (E 122). Väriaineet ovat atsovärejä kinoliinikeltaista lukuun ottamatta.
EFSA toteaa lausunnossaan, että tutkimuksessa käytetyt lisäaineseokset voivat hieman lisätä joidenkin lasten vilkkautta. Todetut vaikutukset eivät kuitenkaan olleet tilastollisesti merkitseviä kaikissa tapauksissa. Tutkimustuloksiin liittyy myös monia epävarmuustekijöitä. Tulokset eivät olleet kaikilta osin johdonmukaisia, todetut vaikutukset olivat suhteellisen heikkoja ja todettujen käyttäytymismuutosten kliinisestä merkityksestä ei ollut tietoa. Koska tutkimuksessa lisäaineita oli käytetty seoksina, todettuja vaikutuksia ei pystytä kohdentamaan millekään yksittäiselle aineelle. Todettujen vaikutusten kliininen merkitys jäi epäselväksi, koska ei tiedetä, vaikuttaisivatko pienet huomiokyvyn ja aktiivisuuden muutokset koulutyöhön tai muihin älyllisiin toimintoihin .
EFSAn mukaan on kuitenkin mahdollista, että tietyt yksilöt voivat olla herkkiä joko lisäaineille yleisesti tai erityisesti elintarvikeväreille. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole mahdollista arvioida, kuinka laajaa tällainen herkkyys lisäaineille koko väestössä on.
Tutkimuksessa käytettyjen lisäaineiden saanti voi lapsilla olla todellisuudessakin samalla tasolla, jos lapsi nauttii makeisia ja virvoitusjuomia, joissa on näitä lisäaineita.
Southamptonin yliopiston tutkimus
Southamptonin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa oli mukana kolmivuotiaita 153 ja 8-9-vuotiaita 144. He saivat juotavakseen kolme eri juomaa, joista yksi oli lisäaineeton ja kahdessa oli erilaiset lisäaineseokset. Juomien nauttimisen jälkeen opettajat ja vanhemmat arvioivat lasten käyttäytymistä standardoidulla asteikolla. Vanhemmat lapset testattiin myös tietokonepohjaisella keskittymistä mittaavalla kokeella. Kutakin juomaa käytettiin viikko kerrallaan, minkä jälkeen pidettiin viikon tauko ennen siirtymistä seuraavaan juomaan. Kolmivuotiailla toinen lisäaineseoksista lisäsi ylivilkkautta enemmän kuin vertailujuoma, mutta toisella ei ollut vaikutusta. 8-9-vuotiailla molemmat lisäaineita sisältävät juomat lisäsivät yliaktiivisuutta vain silloin, kun lapset olivat juoneet vähintään 85 % tarjolla olleista juomista. Tutkijoiden johtopäätös oli se, että keinotekoiset väriaineet ja säilöntäaineena käytetty natriumbentsoaatti lisäävät 3- ja 8-9-vuotiaiden lasten ylivilkkautta.
Miten asia etenee
Euroopan unionissa komissiolla on aloiteoikeus lainsäädäntöä koskevissa asioissa. EFSAn turvallisuusarviointien perusteella komissio arvioi, onko lisäaineiden käyttöä koskevia sääntöjä syytä muuttaa. EFSA arvioi parhaillaan uudelleen kaikkien käyttöön hyväksyttyjen elintarvikevärien turvallisuutta ja näin ollen myös tässä tutkimuksessa mukana olleet värit tullaan arvioimaan uudelleen.
EFSAn lausunto
http://www.efsa.europa.eu/EFSA/efsa_locale-1178620753812_1178694648892.htm
EFSAn tiedote
http://www.efsa.europa.eu/EFSA/efsa_locale-1178620753812_1178694645855.htm
Arvioitu tutkimus
McCann D, Barrett A, Cooper A, Crumpler D, Dalen L, Grimshaw K, Kitchin E, Lok K, Porteus L, Prince E, Sonuga-Barke E, Warner JO & Stevenson J (2007). Food additives and hyperactive behaviour in 3-year-old and 8/9-year-old children in the community: a randomised, double-blinded, placebo-controlled trial. The Lancet 370: 1560-1567.
ADI-arvolla (Acceptable Daily Intake) tarkoitetaan päivittäistä hyväksyttävää ylintä saantia, joka ilmoitetaan milligrammoina henkilön painokiloa kohti vuorokaudessa. ADI ilmoittaa määrän, jonka ihminen pystyy syömään päivässä kyseistä lisäainetta ilman terveydellistä haittavaikutusta.