Ruokamyrkytykset

Hygieniaosaamisvaatimukset edellyttävät, että elintarviketyöntekijän tulee tietää ruokamyrkytyksistä seuraavat asiat:

• Mitkä ovat ruokamyrkytyksiin liittyvät riskitekijät?
• Miten toimia ruokamyrkytystapauksessa?
• Mitkä ovat elintarvikealan toimijan / yksittäisen työntekijän velvollisuudet epäillyssä ruokamyrkytystapauksessa?
• Mitkä ovat viranomaisen velvollisuudet epäillyssä ruokamyrkytystapauksessa?
• Miten ehkäistä ja torjua työssään ruokamyrkytyksiä?
• Mitä ovat yleisvaaralliset tartuntataudit?

Ruokamyrkytyksellä tarkoitetaan ruoan tai talousveden nauttimisen välityksellä saatua tartuntaa tai myrkytystä. Ruokamyrkytyksen aiheuttajat ovat useimmiten mikrobeja (bakteereita tai viruksia) tai mikrobin tuottamia toksiineja. Lisäksi voivat loiset, myrkylliset kasvit, eläimet tai sienet sekä kemialliset aineet aiheuttaa ruokamyrkytyksen.

Ruokamyrkytykset menevät yleensä melko nopeasti ohi, mutta ne voivat joskus aiheuttaa vakavia ja pitkäaikaisia sairauksia tai seurauksia, etenkin riskiryhmiin kuuluville henkilöille. Riskiryhmiä ovat mm. alle kouluikäiset lapset, raskaana olevat tai imettävät naiset, vanhukset ja sellaiset henkilöt, joiden vastuskyky on vakavan sairauden vuoksi heikentynyt.

Ruokamyrkytysepidemialla tarkoitetaan tapausta, jossa vähintään kaksi henkilöä on saanut samanlaatuisen sairauden syötyään samaa ruokaa tai juotuaan samaa vettä ja jossa kyseinen ruoka tai vesi on sairauden aiheuttaja. Alueellisessa epidemiassa saastunut elintarvike aiheuttaa sairastumisia samalla maantieteellisellä alueella (esim. kunta) tai eri paikkakunnilla. Jos kaikki sairastuneet kuuluvat samaan ruokatalouteen, kutsutaan ruokamyrkytystä perhe-epidemiaksi.

Osa ruokamyrkytysbakteereista ja -viruksista voi aiheuttaa sellaisia sairauksia, jotka luokitellaan tartuntatautilain (583/1986) ja -asetuksen (786/1986) mukaisesti yleisvaarallisiksi tartuntataudeiksi. Tautia voidaan pitää yleisvaarallisena tartuntatautina:

1. jos taudin tarttuvuus on suuri tai tauti leviää nopeasti
2. jos tauti on vaarallinen
3. jos taudin leviäminen voidaan estää tautiin sairastuneeseen tai sairastuneeksi epäiltyyn henkilöön kohdistettavilla toimenpiteillä.

Tartuntatautilain mukaisesti yleisvaarallisen tartuntataudin kantaja voidaan määrätä olemaan poissa työstä tartunnan ehkäisemiseksi.

Yleisvaaralliset tartuntataudit on lueteltu tartuntatautiasetuksen 2 §:ssä. Tässä tietopaketissa on esitelty yleisvaarallisia tartuntatauteja aiheuttavista mikrobeista EHEC-bakteeri, salmonella, shigella ja hepatiitti A-virus.

© Elintarviketurvallisuusvirasto