Kasvisten nitraatit

Nitraatin esiintyminen

Nitraatti (NO 3- eli nitraatti-ioni) esiintyy luonnossa erilaisina yhdisteinä. Sitä kertyy joko luonnostaan tai lannoituksen seurauksena kasviksiin ja juomaveteen.

Kasvisten nitraattipitoisuudet vaihtelevat lajeittain. Vaihtelua on myös kasviksen eri osien välillä. Nitraatit liikkuvat veden ja ravinteiden mukana kasvissa kohti lehtiä. Tästä syystä suurimmat pitoisuudet löytyvät vihreälehtisistä kasviksista, kun taas pitoisuudet siemenissä ja varsissa ovat alhaisempia. Perunassa suurin nitraattipitoisuus on kuorikerroksessa, mutta porkkanassa ja punajuuressa keskiosassa. Salaatin nitraattipitoisuus on korkein uloimmissa lehdissä. Lisäksi kasvin ikä vaikuttaa nitraattipitoisuuteen: nuorimmat lehdet sisältävät vähemmän nitraattia kuin vanhemmat lehdet

Nitraattia käytetään myös lisäaineena elintarvikkeiden, esimerkiksi lihavalmisteiden ja makkaroiden, valmistuksessa. Lisäaineiden käytön ehdoista löytyy lisätietoa Eviran lisäainesivuilta.

Nitraatin enimmäispitoisuusrajat

Euroopan yhteisön lainsäädännössä on säädetty nitraatin enimmäispitoisuusrajat pinaatille, lehtisalaatille, jäävuorisalaatille ja lastenruoille EU-komission asetuksella (EY) N:o 1881/2006. Asetusta muutettiin 22.12.2011 komission asetuksella (EU) N:o 1258/2011 tuoreen pinaatin ja salaatin osalta. Uutena, 1.4.2012 alkaen, myös rukolasalaatille sovelletaan vuodenaikojen mukaan vaihtelevaa enimmäispitoisuusrajaa.

Nitraatin enimmäispitoisuusraja tuoreelle pinaatille on noussut ja samaa raja-arvoa tullaan käyttämään vuodenajasta riippumatta. Tuoreen salaatin enimmäismäärät ovat myös nousseet, mutta ne asetetaan jatkossakin vuodenaikojen mukaan.

Taulukko 1. Nitraatin enimmäispitoisuusrajat. Muutokset on merkitty tummemmalla värillä.

Elintarvikeryhmä

Korjuuaika

Enimmäismäärä

(mg NO3/kg)

Tuore pinaatti 2,3

3500

Säilötty, pakastettu tai jäädytetty pinaatti


2000

Tuore salaatti 4

Sato korjattu 1.10.–31.3

  • katteen alla kasvatettu salaatti
  • avomaalla kasvatettu salaatti

Sato korjattu 1.4-30.9

  • katteen alla kasvatettu salaatti
  • avomaalla kasvatettu salaatti



5000


4000 




4000


3000

Jäävuorisalaatit

Katteen alla kasvatettu salaatti Avomaalla kasvatettu salaatti

2500

2000

Rukola 5

Sato korjattu 1.10.–31.3
Sato korjattu 1.4.–30.9

7000 1
6000 1

Imeväisten ja pikkulasten viljapohjaiset valmisruoat ja muut lastenruoat


200

1 Rukola 1.4.2012 alkaen
2
Spinacia oleracea
3 Enimmäismäärää ei sovelleta tuoreeseen pinaattiin, joka on tarkoitettu jalostettavaksi ja
joka kuljetetaan suoraan irtotavarana pellolta jalostuslaitokseen.
4
Lactuca sativa L.
5
Eruca sativa , Diplotaxis sp, Brassica tenuifolia, Sisymbrium tenuifolium

Miten nitraatin määrää voidaan vähentää kasviksissa?

Nitraattipitoisuuteen vaikuttavat sekä maatalouskäytännöt että ympäristötekijät. Lannoitus, maaperän kosteus, valon määrä, lämpötila ja lajike ovat tekijöitä, joilla on vaikutusta kasvisten nitraattipitoisuuksiin.

Runsas valonmäärä vähentää nitraattipitoisuuksia. Kuiva kasvukausi puolestaan lisää kasvisten nitraattipitoisuuksia. Myös istutustiheydellä, kasvualustalla ja kastelulla on merkitystä. Kylmäketjulla ja nopealla markkinoilla estetään tuotteiden kuivuminen ja nitraattipitoisuuden nousu. Nitraatti on vesiliukoinen yhdiste, joten sen pitoisuutta saadaan alennettua myös esimerkiksi kiehauttamalla kasviksia vedessä.

Päivitetty 13.04.2012
Jaa Tulosta

Anna palautetta tästä sivusta

Anna palautetta tästä sivusta

Auta meitä kehittämään Evira.fi-sivustoa! Kerro meille, jos teksti ei tällä sivulla ole riittävän selkeätä, jos siitä puuttuu mielestäsi jotain oleellista tai jos sen ajantasaisuudessa on toivomisen varaa.

Eviran toimintaan liittyvää palautetta voit antaa erillisellä Palautelomakkeella

Lomakkeen kentät ovat pakollisia

Lisää aiheesta palvelussamme

Lisää aiheesta muualla verkossa