Usein kysyttyä erityisruokavaliovalmisteista

Laihdutusvalmisteet

1. Tarvitaanko laihdutusvalmisteen markkinointiin Suomessa lupa?

– Laihdutusvalmisteiden markkinointiin ei pääsääntöisesti tarvita lupaa.

Jos kyse on ns. VLCD-valmisteesta (Very Low Calorie Diet, ns. erittäin niukkaenerginen valmiste), joka tuodaan ensimmäistä kertaa EU:n markkinoille, valmisteen valmistajan tai maahantuojan täytyy kuitenkin tehdä ilmoitus erityisruokavaliovalmisteesta Eviraan. Sen sijaan aterian- tai ruokavalionkorvikkeena markkinoitavista laihdutusvalmisteista ei tarvitse tehdä erityisruokavaliovalmisteilmoitusta.

Jos kyseessä on pillerinä, puristeena tai muussa vastaavassa muodossa myytävä laihdutusvalmiste, siitä tulee tehdä ravintolisäilmoitus, kun tuote saatetaan markkinoille.

http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/valmistus_ja_myynti/ravintolisat/ravintolisailmoitus/

2. Mitä eroa on ruokavalionkorvikkeella, ateriankorvikkeella ja VLCD-valmisteella?

– Ruokavalionkorvikkeella voi korvata päivän koko ruokavalion ja ateriankorvikkeella yhden tai useamman aterian. VLCD-valmisteet (very low calorie diet) ovat erittäin niukkaenergiseen ruokavalioon tarkoitettuja erityisruokavaliovalmisteita, joiden energiapitoisuus on hyvin alhainen, 450–800 kcal/vuorokausiannos.

3. Missä laissa säädetään laihdutusvalmisteista?

– Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös laihdutusvalmisteista 904/1997 asettaa vaatimuksia ruokavalion- ja ateriankorvikkeiden koostumukselle, pakkaamiselle ja pakkausmerkinnöille. Päätös perustuu Euroopan komission direktiiviin 96/8/EY. Ns. VLCD-tuotteiden koostumuksesta ei toistaiseksi ole yksityiskohtaisia säädöksiä.

Laihdutusvalmisteihin lisättävien vitamiinien, kivennäisaineiden, aminohappojen ja muiden ravintoaineiden lähteinä saa käyttää vain niitä kemiallisia yhdisteitä, jotka on mainittu kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksessa erityisruokavaliovalmisteista 662/2000 liitteessä 3 ja 4.

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1997/19970904
http://ec.europa.eu/food/food/labellingnutrition/weight/df09_fi.pdf
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2000/20000662

4. Mitä merkintöjä laihdutusvalmisteessa on oltava tavallisten pakkausmerkintöjen lisäksi?

– Ruokavalion- ja ateriankorvikkeessa on tarvittaessa oltava valmistusohje sekä maininta sen noudattamisen tärkeydestä, maininta mahdollisista laksatiivista vaikutuksista sekä maininta riittävän päivittäisen nesteensaannin tärkeydestä.

Ruokavalionkorvikkeessa on lisäksi oltava maininta siitä, että valmisteesta saa riittävästi kaikkia päivän aikana tarvittavia välttämättömiä ravintoaineita, sekä maininta, että valmistetta ei saisi käyttää yli kolmea viikkoa ilman terveydenhuollon asiantuntijan valvontaa.
Ateriankorvikkeessa on oltava myös maininta, että valmiste sopii tarkoitettuun käyttöön ainoastaan osana vähäenergistä ruokavaliota, ja muut elintarvikkeet ovat välttämätön osa tätä ruokavaliota.

5. Olin kotikutsuilla, joissa markkinoitiin laihdutusvalmistetta. Esittelijän ja myös esitteen mukaan kahden viikon kuurin aikana laihtuu 10 kg. Onko tämä mahdollista?

– Ei jokaisella ihmisellä. Laihtumisen nopeuteen ja määrään vaikuttavat hyvin monet energiansaantiin ja -kulutukseen liittyvät yksilölliset tekijät, kuten syödyn ja juodun ruoan sisältämä energian määrä, perusaineenvaihdunta, fyysisen aktiivisuus, työn laatu ja hyötyliikunnan määrä. Tämän takia yhden yksittäisen laihdutukseen tarkoitetun elintarvikkeen ei ole mahdollista aikaansaada jokaisessa yksilössä samaa laihtumismäärää samassa ajassa.

Tällaista markkinointia pidetään harhaanjohtavana ja se on nykyisin myös laissa kiellettyä. Sen sijaan laihdutusvalmisteen voi kertoa vaikuttavan painon kontrollointiin, ruokahaluun, näläntunteen vähenemiseen tai kylläisyyden tunteen lisääntymiseen, mikäli väitteen käytölle asetetut ravitsemus- ja terveysväiteasetuksen (EY) N:o 1924/2006 mukaiset edellytykset täyttyvät.

Urheiluvalmisteet

1. Onko urheilijoille tarkoitettujen ns. proteiinilisävalmisteiden käyttö turvallista?

– Useimmat proteiinilisät koostuvat maidosta tai soijasta saatavista proteiineista, ja yleisen koostumuksen perusteella niistä ei pitäisi olla haittaa ihmisen terveydelle.

Urheiluvalmisteiden kuten muidenkin elintarvikkeiden turvallisuudesta vastaa tuotteen valmistaja tai maahantuoja. Niissä saa käyttää vain sallittuja lisäaineita, vierasaineita ei saa olla yli annettujen rajojen ja sekä mikrobiologinen että muu laatu tulee olla määräystenmukainen.

2. Valvotaanko kuntosaleilla myytäviä urheiluvalmisteita?

– Kuntosalilla myytävien ravintolisien ja erityisruokavaliovalmisteiden valvonta on osa normaalia elintarvikevalvontaa, jota Suomessa tekevät kunnalliset terveystarkastajat. Maahantuotavia elintarvikkeita valvoo myös Tulli.

Eviran edeltäjä Elintarvikevirasto toteutti vuosina 2004–2005 valtakunnallisen kuntosalien valvontaprojektin, jossa tutkittiin yhteensä yli sadan kuntosaleilla myynnissä olleen valmisteen pakkausmerkinnät. Osa valmisteista analysoitiin koostumuksen selvittämiseksi.

http://www.evira.fi/attachments/elintarvikkeet/valvonta_ja_yrittajat/tutkimukset_ja_projektit/arkisto/kuntosaliprojektin_pilotin_tulostaulukko.pdf

3. Onko kuntosaleilla myytävien urheiluvalmisteiden hormonipitoisuuksia tutkittu?

– Kts. edellinen vastaus. Vuosina 2004–2005 toteutetussa kuntosalien valvontaprojektissa kuntosalien myymistä valmisteista ei löydetty merkkejä kielletyistä doping-aineista.

4. Tarvitaanko urheiluvalmisteen markkinointiin Suomessa lupa?

– Lupaa ei pääsääntöisesti tarvita, mutta jos kyse on ns. ravintolisästä, sitä valmistavan tai maahantuovan yrityksen on tehtävä Eviraan ravintolisäilmoitus ennen tuotteen markkinoille tuontia. Ravintolisäksi luokitellut urheiluvalmisteet ovat esimerkiksi pillereitä, kapseleita tai yrttiuutteita.

http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/valmistus_ja_myynti/ravintolisat/ravintolisailmoitus/

Sen sijaan erityisruokavaliovalmisteeksi (esim. patukka, juoma) luokitellusta urheiluvalmisteesta ei tarvitse tehdä ilmoitusta Eviraan.

On myös mahdollista, että urheiluvalmisteissa käytetään sellaisia ainesosia, jotka voidaan luokitella ns. uuselintarvikkeiksi. Uuselintarvikkeet tarvitsevat luvan ennen markkinoille tuloa. Valmistajan, maahantuojan tai muun vastaavan toimijan vastuulla on selvittää, onko tuote mahdollisesti uuselintarvike.

http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/valmistus_ja_myynti/uuselintarvikkeet/

5. Suunnittelen uuden urheiluvalmisteen tuomista Suomeen USA:sta. Vastaavanlaista tuotetta ei vielä ole EU:n markkinoilla. Missä voin tutkituttaa, onko tuote säädösten mukainen?
– Elintarvikealan toimija, esimerkiksi maahantuoja, on vastuussa siitä, että tuote on säädösten mukainen ja käyttäjälleen turvallinen. Maahantuojalla on oltava riittävät tiedot tuotteesta, jota hän tuo maahan ja markkinoi.

USA:n elintarvikelainsäädäntö poikkeaa EU lainsäädännöstä, joten on tarkasti selvitettävä, vastaako tuotteen koostumus EU lainsäädäntöä. Kunnalliset elintarvikevalvontaviranomaiset voivat antaa asiassa yleistä neuvontaa, mutta eivät tarkasta tuotteen koostumusta eivätkä pakkausmerkintöjä yksityiskohtaisesti. Jos maahantuojalla itsellään ei ole riittäviä tietoja asian selvittämiseksi, hän voi kääntyä elintarvikealan neuvontayritysten puoleen.

Lisäksi Eviran nettisivuilta löytyy runsaasti tietoa, mm. elintarvikehuoneistohyväksynnästä, ravintolisien ilmoitusmenettelystä ja pakkausmerkinnöistä.

http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/valmistus_ja_myynti/elintarvikehuoneistot_/
http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/valmistus_ja_myynti/ravintolisat/ravintolisailmoitus/
http://www.evira.fi/portal/fi/evira/julkaisut/?a=category&cid=23

Muut erityisruokavaliovalmisteet

1. Mitä tarkoitetaan erityisruokavaliovalmisteella?

– Erityisruokavaliovalmisteeksi luokitellaan elintarvike, joka koostumukseltaan tai valmistusmenetelmältään eroaa vastaavasta tavanomaisesta tuotteesta, ja tämän eroavuuden ansiosta soveltuu henkilöille, joilla on imeytymis- tai aineenvaihduntahäiriöitä tai jotka erityisen fysiologisen tilansa vuoksi hyötyvät tiettyjen aineiden valvotusta saannista.

Erityisruokavaliovalmisteita ovat mm. lastenruoat sekä gluteenittomat ja laktoosittomat elintarvikkeet. Lisäksi erityisruokavaliovalmisteiksi luokitellaan vähänatriumiset valmisteet, kliiniset ravintovalmisteet, diabetesvalmisteet sekä eräät laihduttajille ja urheilijoille tarkoitetut tuotteet.

2. Pitääkö erityisruokavaliovalmisteen tuomisesta Suomen markkinoille ilmoittaa Eviraan?

– Pääsääntöisesti pitää. Tuotteen maahantuojan tai valmistajan on tehtävä erityisruokavaliovalmisteilmoitus esimerkiksi laktoosittomista maitovalmisteista ja gluteenittomista tuotteista, mutta esimerkiksi urheiluvalmisteista tai aterian- tai ruokavalionkorvikkeista sitä ei tarvitse tehdä.

Jos tuote on jo aiemmin tuotu markkinoille jossain muussa EU-maassa kuin Suomessa, ilmoituksen liitteenä on oltava myös kopio kyseisen maan viranomaiselta saadusta erityisruokavaliovalmisteilmoituksen vastaanottoilmoituksesta.

http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/valmistus_ja_myynti/erityisruokavaliovalmisteet/ilmoitus_erityisruokavaliovalmisteen_markkinoille_saattamisesta/

3. Mistä erityisruokavaliovalmisteista ei tarvitse tehdä ilmoitusta Eviraan?

– Erityisruokavaliovalmisteilmoitusta ei tarvitse tehdä seuraavista tuotteista:
- vierotusvalmisteet,
- lastenruoat,
- aterian- ja ruokavalionkorvikkeet,
- kliiniset ravintovalmisteet, paitsi jos tuote on valmistettu Suomessa tai Euroopan talousalueen ulkopuolella ja tuodaan Suomen markkinoille ensimmäistä kertaa,
- urheilijoiden erityisruokavaliovalmisteet ja
- diabeetikoille tarkoitetut erityisruokavaliovalmisteet.

4. Millaista elintarviketta saa sanoa vähälaktoosiseksi tai laktoosittomaksi?

– Lainsäädännössä ei ole vielä määritelty raja-arvoja sille, milloin elintarviketta voi kutsua vähälaktoosiseksi tai laktoosittomaksi. Suomessa ja monissa muissa maissa on kuitenkin jo pitkään noudatettu seuraavia ohjeellisia raja-arvoja:

vähälaktoosinen: laktoosia alle 1 g/100g
laktoositon: laktoosia alle 0,01g/100 g

Laktoosittomuuden ohjeelliseen raja-arvoon on päädytty siten, että mainittu määrä laktoosia ei tutkimusten mukaan yleensä aiheuta oireita herkimmillekään laktoosi-intolerantikoille.

5. Pitääkö erityisruokavaliovalmisteen pakkausmerkinnät olla sekä suomeksi että ruotsiksi?

– Pitää, sillä erityisruokavaliovalmisteilla ei ole mitään poikkeusta tästä yleisestä pakkausmerkintävaatimuksesta.

6. Miksi markkinoilla olevista äidinmaidonkorvikkeista ei ole tietoa internetissä?

– Äidinmaidonkorvikkeiden markkinointi suoraan kuluttajille on kielletty, samoin niiden myynninedistämiskeinot (esim. tarjoukset). Tarvittaessa tietoa tuotteista ja niiden käytöstä saa omalta neuvolaterveydenhoitajalta.