Kavalakärpässieni

Kavalakärpässieni (Amanita phalloides) on kaunis, vaalean vihertävänharmaa sieni, joka on valkoisen serkkunsa tavoin todennäköisesti maailman vaarallisin myrkkysieni. Myrkky tuhoaa sisäelimiä valkokärpässienen tavoin.

Kavalakärpässieni nousee maan pinnalle munan muotoisena, valkoisen suojuksen alla. Lakki on nuorena kupera, vanhana laakea ja sileä. Kosteana se on tahmea ja kuivana silkinkiiltoinen. Väriltään se on harhauttavan kavala: vaalean oliivin- tai harmaanvihreä,  kellertävä tai valkoinen. 

Tiheässä olevat heltat ovat valkoiset, mutta alkavat vanhemmiten heikosti vihertää. Jalka on pohjasävyltään vihertävä ja nöyhtäpintainen. Siinä on leveä valkoinen tai kellertävä rengas, joka on hivenen uurteinen ja hauras. Jalan tyvi on pallomaisen pyöreä, ja sitä ympäröi suuri, säkkimäinen ja valkoinen tuppi.

Kavalakärpässienen malto on valkoista, mutta kellertää heikosti pintakelmun alla. Tuoksua kuvataan imelän hunajaiseksi, mutta samalla pistävän vastenmieliseksi.

Kavalakärpässieni on aiheuttanut noin 90 prosenttia kirjatuista, kuolemaan johtaneista sienimyrkytyksistä maailmassa. Harvinaisuutensa ja rajoittuneen levinneisyytensä ansiosta sen aiheuttamia myrkytyksiä ei Suomessa tunneta: kavalakärpässieni kasvaa tammi- ja pähkinälehdoissa ja rajoittuu Ahvenanmaalle ja harvinaisena vain Suomen lounaisimpaan osaan.

Keski-Euroopassa kavalakärpässientä on luultu herkkusieniksi (Agaricus spp. ), joilla on rengas, mutta ei tuppea ja joiden heltat tummuvat itiöiden kypsyttyä. Erehtymisvaara on myös eräiden valmuskoiden (Tricholoma spp. ) kohdalla, joilla ei ole tyvituppea eikä useimmilla rengastakaan. Kavalakärpässieni voi erehdyttää lisäksi eräiden vihreiden haperoitten (Russula spp. ) poimijoita, vaikka haperot ovat tupettomia ja renkaattomia.