Sienestys

Ympäröivän luonnon hyötykäyttö tai sen aiheuttamat vaarat ovat johdatelleet ihmisten kiinnostusta ympäristöstään. Vielä nykyäänkin sienten syötävyysarviot pohjautuvat perimätietoon.

Sieniä on käytetty vuosituhansia paitsi ravinnoksi myös lääkkeiksi, värjäykseen ja tulentekoon - ennen 1800-luvulla keksittyjen tulitikkujen voittokulkua taulakääpä oli erittäin tärkeä tulentekoväline. Pisimpään teollisessa hyötykäytössä on ollut hiiva, mikrosieni, joka kohottaa taikinan ja muuttaa sokereita hiilidioksidiksi ja alkoholiksi.

Sienikulttuuri levisi vuosisatojen aikana maahamme kahdesta suunnasta: Länsi-Suomeen Ruotsista ja Itä-Suomeen Venäjältä.

Suomalaisista marjastusta ja sienestystä harrastaa yli 70 prosenttia. Suurin osa poimitusta sienisadosta menee sienestäjien omaan kotitalouskäyttöön. Runsaimmin sienestetään perinteisesti Etelä- ja Itä-Suomessa, vähiten Pohjanmaalla ja Lapissa.