Uuselintarvikkeet
Elintarvikealan tutkimus ja tuotekehitys on vilkasta, joten elintarvikevalikoima uudistuu jatkuvasti, ja paljon uusia tuotteita tulee markkinoille. EU:n ulkopuolisista maista tuodaan EU:n markkinoille myös yhä enemmän eksoottisia elintarvikekasveja, joilla ei ole ollut aiempaa kaupallista elintarvikekäyttöhistoriaa EU:ssa. Uuselintarvikkeet ovat siis nimensä mukaisesti elintarvikekäyttöön tulevia uutuuksia.
Elintarvikkeiden turvallisuus on pääasiassa perustunut pitkään käyttöhistoriaan, eikä tavanomaisilta elintarvikkeilta ole edellytetty turvallisuusselvityksiä ennen niiden käyttöönottoa. Viime vuosikymmeninä tilanne on tässä suhteessa muuttunut. Tutkijoiden, lainsäätäjien ja kuluttajien keskuudessa nousi huoli mm. uusien elintarvikeainesosien tai eksoottisten hedelmien mahdollisista riskeistä. Tämä johti tarpeeseen luoda erityiset hyväksymismenettelyt uusille elintarvikkeille.
Toukokuussa vuonna 1997 astui voimaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 258/97, jonka mukaan sellaisten elintarvikkeiden, joista ei ole aiempaa käyttökokemusta EU:n alueella, käyttöturvallisuus tulee varmistaa ennen niiden hyväksymistä. Tämä uuselintarvikeasetus määrittelee sanan ”uuselintarvike” (engl. novel food) seuraavasti: Uuselintarvikkeilla tarkoitetaan tuotteita, joiden käyttö ihmisravinnoksi on ollut EU:n alueella hyvin vähäistä ennen toukokuuta 1997 ja jotka kuuluvat seuraaviin ryhmiin:
-
elintarvikkeet ja elintarvikkeiden ainesosat, joilla on uusi tai tarkoituksellisesti muunnettu perusmolekyylirakenne;
-
mikro-organismeista, sienistä tai levistä koostuvat tai niistä peräisin olevat elintarvikkeet tai elintarvikkeiden ainesosat;
-
elintarvikkeet tai elintarvikkeiden ainesosat, jotka koostuvat tai ovat peräisin kasveista ja elintarvikkeiden ainesosat, jotka ovat peräisin eläimistä, lukuun ottamatta elintarvikkeita ja ainesosia, jotka on saatu perinteisillä lisäämismenetelmillä ja joiden edeltäjät ovat olleet turvallisia käyttää elintarvikkeina
-
elintarvikkeet ja elintarvikkeiden ainesosat, joihin on sovellettu muuta kuin yleisesti käytettyä tuotantomenetelmää, kun tämä menetelmä aiheuttaa elintarvikkeiden tai elintarvikkeiden ainesosien koostumuksessa tai rakenteessa merkittäviä muutoksia niiden ravintoarvoon, aineenvaihduntaan tai ei-toivottujen aineiden pitoisuuksiin.
Myös nanoteknologian avulla valmistetut elintarvikkeet kuuluvat uuselintarvikeasetuksen piiriin. Nanoteknologiasta löytyy lisätietoa Eviran internetsivuilta.
Vain hyväksyttyjä uuselintarvikkeita voi tuoda markkinoille
Ennen pääsyään kuluttajien ruokapöytään uuselintarvikkeiden turvallisuus on arvioitava. Markkinointilupa syntyy kaikkien EU-maiden yhteisellä päätöksellä. Lupa myönnetään hakemuksesta, jonka tulee sisältää selvitys tuotteen turvallisuudesta yhteisössä hyväksytyin edellytyksin. Uuselintarvikelupa on toimijakohtainen. Sen jälkeen, kun tietty uuselintarvike on saanut markkinointiluvan, voidaan ns. olennaisesti vastaavat tuotteet tuoda markkinoille helpotetulla uuselintarvikeilmoitusmenettelyllä.
Hyväksyttyjä uuselintarvikkeita ovat esimerkiksi tietyt kasvisteroleita sisältävät elintarvikkeet, Morinda citrifolia –hedelmämehu (= nonimehu), runsaasti omegarasvahappoja sisältävät krilliäyriäis- ja leväöljyt sekä suurpainepastöroinnin avulla valmistetut hedelmätuotteet. Eri toimijat ovat saaneet näille elintarvikkeille uuselintarvikeluvan.
Komission kielteisen päätöksen ovat saaneet muun muassa stevia-kasvi (Stevia rebaudiana) ja nangai-pähkinät (Canarium indicum). Näiden tuotteiden saattaminen markkinoille elintarvikkeena on kiellettyä. Myös muun muassa Cnidium monnieri, yacon (Smallanthus sonchifolius) ja silkkivyökääpä (Coriolus versicolor) katsotaan uuselintarvikkeiksi, joille ei ainakaan toistaiseksi ole myönnetty lupaa, joten niitä ei saa markkinoida EU:n alueella.
Evira pitää hyväksymättömän uuselintarvikkeen saattamista markkinoille vakavana virheenä. Tällöin toimijan on yleensä vedettävä tuote pois markkinoilta.
