Ravitsemus- ja terveysväitteet
1. Saako elintarviketta markkinoida kertomalla sen vaikutuksista terveyteen?
– Ravitsemus- tai terveysväitteitä saa käyttää elintarvikkeen markkinoinnissa niillä edellytyksillä, jotka on määritelty vuonna 2007 voimaan tulleessa ns. ravitsemus- ja terveysväiteasetuksessa (pdf). Pääsääntö on, että väitetyn vaikutuksen on oltava hyödyllinen ravitsemuksellisesti tai fysiologisesti, ja hyöty on todettu yleisesti hyväksytyn tieteellisen näytön perusteella. Terveysväitteet tulee ennakkohyväksyä.
2. Mikä on ravitsemusväite?
– Ravitsemusväite on sellainen väite, joka kertoo elintarvikkeella olevan erityisiä hyödyllisiä ravitsemuksellisia ominaisuuksia joko energiamäärän tai ravintoaineiden tai muiden aineiden suhteen. Ravitsemusväitteitä ovat esimerkiksi ”suolaa vähennetty”, ”kevyt” ja ”runsaskuituinen”.
EU:ssa saa käyttää vain ravitsemus- ja terveysväiteasetuksen liitteessä listattuja ravitsemusväitteitä. Ravitsemusväitteen käyttö edellyttää aina myös ravintoarvon merkitsemistä pakkaukseen.
3. Mikä on terveysväite?
– Terveysväite on sellainen väite, jossa kerrotaan terveyden ja elintarvikkeen välillä olevan tietty yhteys. Väitteen on perustuttava tieteelliseen näyttöön, jonka riittävyyden arvioi EFSA (Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen).
Terveysväitteitä ovat ns. toiminnalliset väitteet, eli ihmisen kasvuun, kehitykseen ja elimistön toimintaan liittyvät väitteet, psykologisia toimintoja ja käyttäytymistä koskevat väitteet sekä laihtumiseen ja painonhallintaan viittaavat väitteet. Lisäksi terveysväitteitä ovat sairauden riskitekijän vähentämistä koskevat sekä lasten kehitykseen ja terveyteen viittaavat väitteet.
Terveysväitteen käyttö edellyttää myös ravintoarvon merkitsemistä pakkaukseen.
4. Onko olemassa jotain kiellettyjä terveysväitteitä?
– On. Mitään elintarvikkeita ei saa markkinoida lääkkeellisillä väitteillä, jotka viittaavat sairauksien hoitamiseen, ennaltaehkäisyyn tai parantamiseen. Markkinoinnissa ei saa käyttää yksittäisen lääkärin tai terveydenhuollon ammattilaisen suosituksia. Koska terveysväitteen tulee pohjautua yleisesti hyväksyttyyn tieteelliseen näyttöön, ei markkinoinnissa voi myöskään käyttää yksittäisen käyttäjän kokemuksia.
Niin ikään on kiellettyä markkinoida elintarviketta väittämällä, että sen käyttämättä jättämisellä on jokin terveysvaikutus. Painonhallintatuotteiden markkinoinnissa on kiellettyä viitata painonpudotuksen nopeuteen tai määrään, esimerkiksi ”6 kiloa 3 päivässä”. Evira katsoo, että kiellettyä on myös viitata esimerkiksi vyötärönympäryksen tai vaatekoon pienenemiseen.
5. Pitääkö terveysväitteet hyväksyttää etukäteen?
– Kyllä. Markkinoilla tällä hetkellä käytettyjen terveysväitteiden arviointi on parhaillaan meneillään EU:ssa. EFSA arvioi terveysväitteiden taustalla olevia tieteellisiä perusteluja.
EU-maiden viranomaiset ovat koonneet eri maissa käytössä olleet terveysväitteet yhteen, ja lisäksi elintarvikealan yritykset ovat hakeneet hyväksyntää suoraan Euroopan komissiolta tietyntyyppisille väitteille. EFSA:n lausuntojen perusteella komissio julkaisee luettelon sallituista väitteistä ja niiden käytön edellytyksistä.
Luettelo julkaistaan vaiheittain, näillä näkymin vuosien 2010 ja 2011 aikana. Arvionnin läpikäyneistä terveysväitteistä vain hyväksyttyjä terveysväitteitä saa käyttää sillä edellytyksellä, että väitteen käytölle asetetut edellytykset täyttyvät. Terveysväitteitä, joiden arviointi on vielä kesken, voi käyttää kysymyksessä 15 kuvatuin edellytyksin.
6. Millaisia terveysväitteitä Suomesta on lähetetty arvioitavaksi EFSA:aan?
– Suomen viranomaisten kokoama lista markkinoinnissa käytetyistä terveysväitteistä (pdf) on julkaistu maa- ja metsätalousministeriön nettisivuilla. Lisäksi elintarvikealan yritykset ovat voineet lähettää omia hakemuksiaan tuotteitaan koskevista terveysväitteistä.
7. Onko sallittujen terveysväitteiden luetteloon mahdollista saada uusia väitteitä tammikuun 2010 jälkeen?
– On. Uuteen tieteelliseen tutkimukseen perustuvia väitteitä voi lähettää EFSA:n arvioitaviksi 31.1.2010 jälkeenkin. Hakemusohje on Eviran nettisivuilla.
8. Millaista elintarviketta saa markkinoida ”kuidun lähteenä” tai ”runsaskuituisena”?
– Ravitsemusväitettä ”kuidun lähde” saa käyttää, jos lopullinen tuote sisältää kuitua vähintään 3 g/100g tai 1,5 g/100 kcal. Ravitsemusväitettä ”runsaskuituinen” saa käyttää, jos tuote sisältää kuitua vähintään 6 g/100 g tai 3 g/100 kcal.
9. Saako elintarviketta markkinoida tuotteen matalalla glykeemisellä indeksillä?
– Saa tietyillä edellytyksillä. Glykeemiseen indeksiin viittaaminen katsotaan terveysväitteeksi, joten sitä markkinoinnissa käyttävän yrityksen on haettava väitteelle hyväksyntä EU:n sallittujen terveysväitteiden luetteloon. Lisäksi markkinoitavan tuotteen on tietysti sisällettävä hitaasti imeytyviä hiilihydraatteja.
10. Saako elintarviketta markkinoida väitteellä ”kolesteroliton”?
– Ei saa, sillä ”kolesteroliton” ei sisälly ravitsemus- ja terveysväiteasetuksen (pdf) liitteessä listattuihin sallittuihin ravitsemusväitteisiin. Sen sijaan on mahdollista käyttää esimerkiksi väitteitä ”vähän tyydyttyneitä rasvoja” tai ”ei tyydyttynyttä rasvaa”, jos tuote täyttää näille väitteille asetetut ehdot.
11. Saako elintarviketta markkinoida väitteellä ”alentaa kolesterolia”?
– Tällainen terveysväite katsotaan sairauden riskin vähentämistä koskevaksi väitteeksi, koska kohonneen kolesterolin tiedetään olevan sepelvaltimotaudin riskitekijä. Väite on hyväksyttävä sallittujen terveysväitteiden luetteloon, jotta sitä saa käyttää markkinoinnissa.
Kasvisterolien ja kasvistanolien kolesterolia alentavalle vaikutukselle on hyväksytty terveysväite.
Eviran ohje terveysväitteen käytöstä.
12. Saako elintarviketta markkinoida maininnalla ”monipuolista ruokaa” tai ”terveelliseen ruokavalioon”?
– Ei saa, sillä ne viittaavat tuotteen ravitsemuksellisiin ominaisuuksiin liian epämääräisesti ja yleisesti. Lisäksi ne eivät esiinny sallittujen ravitsemusväitteiden listalla.
13. Saako elintarviketta markkinoida väitteellä ”sisältää maitohappobakteereja”?
– Saa sillä edellytyksellä, että tuote sisältää maitohappobakteereja niin paljon, että yleisesti hyväksytty tieteellinen näyttö osoittaa niillä olevan vaikutusta ravitsemuksellisesti tai fysiologisesti. Kyse on ravitsemusväitteestä.
14. Saako Sydänmerkkiä käyttää elintarvikepakkauksessa 30.1.2010 jälkeen?
– Sydänliiton Sydänmerkki katsotaan ravitsemusväitteeksi, ja sille ollaan hakemassa ravitsemus- ja terveysväiteasetuksen mukaista lupaa.
15. Voiko elintarvikkeen markkinoinnissa käyttää terveysväitteitä ennen kuin komission sallittujen terveysväitteiden luettelo on valmis?
– Voi. Ennen luettelon valmistumista terveysväitteitä saa käyttää yrityksen omalla vastuulla, mikäli väitteet täyttävät ravitsemus- ja terveysväiteasetuksen edellytykset ja ovat kansallisten säännösten mukaisia.
Jos terveysväitteelle ei ole haettu eikä saatu hyväksyntää sallittujen terveysväitteiden luetteloon, sitä ei saa enää käyttää markkinoinnissa.
16. Missä ja milloin julkaistaan sallittujen terveysväitteiden luettelo?
– Yksittäisten terveysväitteiden hyväksymispäätökset julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä. Sallittujen terveysväitteiden luettelo on julkaistu Euroopan komission nettisivuilla.