Perunan turvallinen tie pellolta pöytään

Suomalainen syö tuoreperunaa noin 62 kiloa vuodessa. Perunajalosteita meillä käytetään kahdeksan kiloa henkeä kohti. Evira tutkii, valvoo ja varmistaa perunan turvallista tietä pellolta pöytään.

Suomalaisten perunankulutuksen määrä voisi olla suurempikin, sillä peruna on monipuolista ravintoa. Ruotsissa perunaa kulutetaan yli 20 kiloa enemmän.

Hiilihydraattipitoisesta perunasta saa energiaa. Siinä on myös runsaasti kuitua ja erittäin vähän rasvaa. Useita vitamiineja ja kivennäisaineita perunassa on enemmän kuin samassa energia-annoksessa vehnämakaronia tai valkoista riisiä. Erityisesti C-vitamiinin, foolihapon, B-vitamiinin ja kaliumin määrissä se voittaa kilpailijat.

Perunan tie pellolta pöytään on hyvin tutkittua ja valvottua – koko matkan ajan. Evira vastaa siemenperunan virallisista tarkastuksista ja valvoo, etteivät vaaralliset perunantuhoojat pääse leviämään ruokaperunatuotantoon. Evira ohjaa myös kuntien elintarvikevalvontaa ja sitä kautta perunan kaupan pitoa .

Evirassa, kemian ja toksikologian tutkimusyksikössä kehitetään parhaillaan tutkimusmenetelmää ruokaperunan aistinvaraiseen laadunarviointiin. Sen avulla tutkitaan perunan ulkonäköä, rakennetta sekä hajua ja makua. Vuoden 2009 aikana valmistuvaa menetelmää voidaan hyödyntää muun muassa ruokaperunan kauppalaadun tutkimisessa.

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO on nimennyt kuluvan vuoden kansainväliseksi perunan vuodeksi. Teemavuoden internetsivuilla FAO nimittää perunaa tulevaisuuden ruoaksi.

Oikea käsittely ja varastointi tärkeää

Muiden kasvien tapaan perunalla on luontaisia myrkkyaineita - glykoalkaloideja, solaniinia ja kakoniinia. Näillä toksiineilla se puolustautuu vihollisia vastaan. Pieninä pitoisuuksina ne toimivat myös perunan aromeina.

Vihertyneisyys tai itäminen on merkki siitä, että perunan toksiinipitoisuus on noussut eikä sitä pidä käyttää ravinnoksi. Perunan kolhiintuminen lisää myrkkyaineita ruhjeen kohdalle, ja myös hyvin pienet varhaisperunat sisältävät toksiineja runsaasti.

Perunamukulan saama valo lisää toksiineja ja vihertymistä, ja lämpö käynnistää itämisen. Siksi perunan oikea varastointi on tärkeää: se on pidettävä valolta suojattuna ja +4:ssä tai +5 Celsius-asteessa.

Sertifioitu siemen on puhdasta

Perunan tien turvallisuuden varmistaminen alkaa siemenperunan laadun varmistamisesta. Eviran siementarkastusyksikkö vastaa perunan siemenviljelyn virallisista tarkastuksista.

Monivaiheiseen valvontaketjuun kuuluvat viljelystarkastus, laboratoriotestit ja varastotarkastus. Siemenperunanviljelijöitä on Suomessa noin sata. Heidän kanssaan Eviran yhteistyö on ympärivuotista.

Siemenperunaa tuotetaan noin 1 230 hehtaarilla. Vaikeasti torjuttavia kasvintuhoojia ei käytännössä esiinny. Siemenperunasta 80 prosenttia viljellään Pohjois-Pohjanmaalla High Grade -alueella. HG on EU:n myöntämä erityisstatus korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalueille.

Kun tarkastuksen kaikki vaiheet on hyväksytty, siementarkastusyksikkö tekee sertifiointipäätöksen, joka antaa viljelijälle markkinointiluvan. Siemenperunasäkkiin kiinnitetty vakuustodistus kertoo ostajalle, että siemen on Eviran hyväksymää ja puhdasta.

Sertifioimatonta siementä ei saa lain mukaan myydä lainkaan. Evira tekee markkinavalvontaa valvontasuunnitelman mukaan.

Tauteja valvotaan

Perunantuotantoala on lähes 32 000 hehtaaria, josta noin 8 000 hehtaaria on tärkkelysperunalla. Tärkkelysperunasta tehdään perunajauhoa, jota käytetään sekä elintarvikkeisiin että muun muassa paperin päällystämiseen.

Eniten viljeltyjä ruokaperunalajikkeita ovat jauhoinen yleisperuna Van Gogh, kiinteämaltoinen Nicola sekä yleisperunat Matilda ja Asterix.

Perunalla on paljon taloudellisia tappioita aiheuttavia kasvintuhoojia, mutta yleisimmät eivät ole vaarallisimpien listalla.

Hävitettäviin perunan kasvintuhoojiin Suomessa kuuluvat muun muassa tumma rengasmätä ja koloradonkuoriainen. Tummaa rengasmätää meillä ei ole havaittu eikä koloradonkuoriaistakaan pysyvästi. Torjuttavia perunantuhoojia ovat vaalea rengasmätä, peruna-ankeroiset ja perunasyöpä.

Eviran kasvinterveysyksikkö vastaa lakisääteisistä vaarallisten kasvintuhoojien eli niin sanottujen karanteenituhoojien kartoituksista. Ruokaperunan viljelyksistä testataan vuosittain muutama prosentti.

Kasvinterveysyksikkö vastaa myös EU:sta tulevien kanta- ja käyttösiemenperunan markkinavalvonnasta. Rengasmätä ja ankeroiset testataan tulevista eristä lähes sataprosenttisesti. Tuontia EU:n ulkopuolelta Suomeen ei juuri ole.

Myös ruokaperunaa tulee markkinatilanteesta riippuen ja pääasiassa EU-alueelta. Valvonta on samantyyppistä, joskaan otanta ei ole yhtä tiheä kuin siemenpuolella.

Kaupanpito säädeltyä

Ruokaperuna-asetuksen mukaan ruokaperunoiden kuuluu olla lajikepuhtaita, terveitä, eheitä ja kiinteitä, eikä niissä saa olla vierasta hajua eikä makua. Ruokaperunat luokitellaan ykkös- ja kakkosluokkaan.

Laadultaan ruokaperunaksi kelpaamattomia ovat esimerkiksi syvältä vihertyneet tai pakkasen vioittamat perunat.

Kuntien terveystarkastajat huolehtivat ruokaperunan myynnin paikallisesta valvonnasta. Lääninhallitus ohjaa valvontaa alueellaan ja Evira valtakunnallisesti.

Ostajan valintaa helpottaa esimerkiksi kauppojen vapaaehtoinen väriluokittelu. Siinä kiinteä perunalaatu merkitään vihreällä, jauhoinen punaisella ja yleisperuna keltaisella värillä. Jokainen voi myös itse vaikuttaa perunan laatuun antamalla kauppiaalle palautetta ja vaatimalla enemmän tietoa eri lajikkeiden käyttötarkoituksesta.

Tiesitkö että:

• suomalainen syö vuodessa tuoreperunaa noin 62 kiloa ja kahdeksan kiloa perunajalosteita.
• peruna on pidettävä valolta suojattuna ja +4:ssä tai +5 Celsius-asteessa.
• vihertynyttä tai itänyttä perunaa ei tule syödä.
• perunan kolhiintumista tulee välttää.
• perunaa kasvatetaan Suomessa 32 000 hehtaarin alalla, josta noin 8 000 hehtaaria on tärkkelysperunalla.
• eniten viljeltyjä ruokaperunalajikkeita ovat jauhoinen yleisperuna Van Gogh, kiinteämaltoinen Nicola sekä yleisperunat Matilda ja Asterix.
• Suomessa on noin sata siemenperunanviljelijää.
• siemenperunaa kasvatetaan maassamme noin 1 230 hehtaarilla.
• 80 prosenttia siemenperunastamme viljellään Pohjois-Pohjanmaalla korkealaatuisen siemenperunan High Grade -tuotantoalueella.

Evira

• sertifioi siemenperunan ja antaa näin siemenperunan viljelijälle markkinointiluvan
• vastaa siemenperunan virallisista tarkastuksista, joita ovat
  viljelystarkastus, laboratoriotestit ja varastotarkastus
• vastaa EU:sta tulevien kanta- ja käyttösiemenperunoiden markkinavalvonnasta
• tekee sekä siemenperunan että ruokaperunan markkinavalvontaa
• vastaa ruokaperunanviljelyn lakisääteisistä vaarallisten kasvintuhoojien (karanteenituhoojat) kartoituksista
• ohjaa kuntien elintarvikevalvontaa ja sitä kautta perunan kaupan pitoa

Lisätietoja:

- kansainvälisestä perunan vuodesta 2008 (FAO):
http://www.potato2008.org/en/index.html

- kasviksista ja niiden käsittelystä
Evira.Fi > Elintarvikkeet > Elintarviketietoa > Hygienia kotikeittiössä > Kasvikset ja hedelmät

- Eviran esite (pdf) kasviksista ja niiden käsittelystä:
Evira.Fi > Evira > Tilauspalvelu > Esitteet > Kasvishygienia, kuluttajat
Säilytä kasvikset oikein, pese ja kuori - kasvikset tekevät hyvää, kun niitä käsittelee oikein

- kasvisten kauppaan liittyvistä asioista
Evira.Fi > Kasvintuotanto ja rehut > Kasvisten kauppa

- kasvisten merkintään liittyvistä vaatimuksista
Evira.Fi > Kasvintuotanto ja rehut > Kasvisten kauppa > Kasvisten merkintävaatimukset

- vaarallisista kasvintuhoojista eli ns. karanteenituhoojista
Evira.Fi > Kasvintuotanto ja rehut > Kasvintarkastus > Karanteenituhoojat

 - perunantuotannossa esiintyvistä karanteenituhoojista
Evira.Fi > Kasvintuotanto ja rehut > Kasvintarkastus > Karanteenituhoojat > Perunatuotanto

- siemenperunan tarkastuksista
Evira.Fi > Kasvintuotanto ja rehut > Siemenet > Siemenperunan tarkastukset