Aasianrunkojäärä (Anoplophora glabripennis)

Aasianrunkojäärä on vaaralliseksi kasvintuhoojaksi luokiteltu, lehtipuita vioittava kovakuoriainen. Se uhkaa levitä Aasiasta Eurooppaan puisen pakkausmateriaalin välityksellä. Erityisen riskialtista on kivitavaran pakkausmateriaali, koska kivitavara on usein peräisin Kiinasta. Useissa EU-maissa on löydetty aasianrunkojääriä kivitavaran pakkausmateriaalista.

Suomesta on löydetty kaksi aasianrunkojääräyksilöä, molemmat Kiinasta tuotujen kivitavaralähetysten yhteydessä. Aasianrunkojääriä havaittaessa tai epäiltäessä on viipymättä otettava yhteyttä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviraan.

Aasianrunkojäärän sukulaislaji kiinanrunkojäärä (Anoplophora chinensis) on saman näköinen kuin aasianrunkojäärä. Sitä on EU-maissa löydetty Kiinasta tuoduista vaahterantaimista.

Isäntäkasvit

Haavat, poppelit (Populus spp.)
Pajut (Salix spp.)
Vaahterat (Acer spp.)
Hevoskastanja (Aesculus hippocastanum)
Koivut (Betula spp.)
Lepät (Alnus spp.)
Omenapuut (Malus spp.)
Päärynäpuut (Pyrus spp.)
Jalavat (Ulmus spp.)
Saarnet (Fraxinus spp.)

Levinneisyys

EU-maat: Itävalta, Italia
EU:n ulkopuoliset maat: USA, Kanada, Kiina, Etelä-Korea, Pohjois-Korea

Tuntomerkit (aikuinen kuoriainen)

Suuri koko: ruumis 2,5-3,5 cm pitkä
Mustalla kiiltävällä pohjalla valkoisia pilkkuja
Ruumista pidemmät raidalliset tuntosarvet

Aasianrunkojäärän voi sekoittaa sarvijaakkoon (Acanthocinus aedilis), joka on kotimainen männyllä elävä kovakuoriainen. Sarvijaakon erottaa aasianrunkojäärästä parhaiten värin perusteella. Sarvijaakko on väriltään harmaanruskea kun taas aasianrunkojäärä on mustavalkoinen.

Sarvijaakko on 1,3-1,9 cm pitkä. Myös sarvijaakon tuntosarvet ovat pitkät ja raidalliset. Koiraan tuntosarvet ovat 2-5 kertaa ruumiin pituiset ja naaraan tuntosarvet 1,5-2 kertaa ruumiin pituiset. Lisätietoa sarvijaakosta Metlan sivuilla.

Vioitus

Puisessa pakkausmateriaalissa: Toukkakäytävät ja puupuru.
Kasveissa:
Pyöreät ulostuloreiät (läpimitta 1 cm) puun rungossa ja oksissa yli 1,5 m korkeudella
Puru tyvellä
Toukkakäytävät kuoren alla
Kuoren halkeamat ja kitukasvuisuus
Oksien kuivuminen
Puiden kuoleminen

Suomessa haavalla esiintyvän runkohaapsasen (Saperda carcharias) vioitus on hyvin samannäköistä aasianrunkojäärän vioituksen kanssa. Aasianrunkojäärän ulostulosreiät sijaitsevat kuitenkin ylempänä puussa.

Elinkierto ja leviäminen

Aasianrunkojäärä munii puunrunkoon. Se käyttää isäntäkasveina sekä terveitä että heikentyneitä puita.
Toukka kehittyy rungon sisällä syöden puuainekseen suuria käytäviä.Toukka on väriltään vaalea ja täyteen kokoonsa kasvaneena 5 cm pitkä.
Toukka koteloituu rungon sisään. Kuoriuduttuaan aikuinen jäärä tulee rungosta ulos tekemänsä ulostuloreiän kautta.
Aikuinen jäärä käyttää ravintonaan lehtipuiden lehtiä ja kaarnaa. Jäärä ei yleensä lennä kauas puusta, josta se kuoriutui.
Elinkierron pituus vaihtelee ilmaston mukaan. Lämpimässä ilmastossa kehitys on nopeampaa kuin viileässä. Pohjois-Kiinassa yhden sukupolven kehitys munasta aikuiseksi kestää kaksi vuotta.
Aasianrunkojäärä leviää pääasiassa puisen pakkausmateriaalin välityksellä.

Leviämisen estäminen ja torjunta

Kaikkien ulkomaista puista pakkausmateriaalia käsittelevien yritysten tulee tarkkailla puista pakkausmateriaalia jäärien varalta.
Erityistä huomiota on kiinnitettävä Kiinasta tuodun kivitavaran pakkausmateriaaliin.
Ulkomaisiin japaninvaahteran (Acer palmatum) taimiin liittyy riski aasianrunkojäärän sukulaislajin, kiinanrunkojäärän, leviämisestä. Taimia tulee tarkkailla jäärien varalta.

Ilmoittamisvelvollisuus

Jos löydät tai epäilet löytäneesi aasianrunkojäärän, ota viipymättä yhteys Eviraan (kasvinterveys evira.fi). Ota löytämäsi jäärä mieluiten elävänä talteen esimerkiksi lasipurkkiin.