Usein kysyttyä kasvinsuojeluainejäämistä
1. Pitääkö omenat ja päärynät kuoria ennen syömistä?
– Hedelmiä ei tarvitse kuoria, sillä tutkimusten mukaan niiden sisältämät torjunta-ainejäämät ovat pääosin sallituissa rajoissa, ja niitä voi siten pitää turvallisina.
Jos kuluttaja haluaa minimoida torjunta-ainejäämien saantia, hedelmät voi kuoria, jolloin tosin kuorii pois myös paljon arvokkaita ravintoaineita. Hedelmien pesu poistaa karkeasti arvioiden noin 30–40 % kuoren jäämistä; tässä on kuitenkin suuria yhdistekohtaisia eroja, sillä jotkin aineet imeytyvät kuoren läpi kasvin sisään.
2. Miksi viinirypäleet kannattaa huuhdella huolellisesti?
– Eteläiseltä pallonpuoliskolta tulevien rypäleiden kuljetuslaatikoissa käytetään yleisesti natriumvetysulfiittia homehtumisen estämiseksi. Tästä tulee rypäleen pintaan rikkihapoketta, joka voi aiheuttaa oireita sulfiitille herkille henkilöille, esimerkiksi astmaatikoille. Peseminen vähentää sulfiittien määrää, mutta ei poista sitä kokonaan.
3. Miksi Evira suosittelee pesemään hedelmät, vihannekset ja marjat ennen niiden syömistä?
– Sekä suomalaisten että tuontikasvisten pesu on tarpeen, jotta niiden pinnalla oleva pöly ja muu mahdollinen lika huuhtoutuu pois.
4. Mistä löytyy tieto kasvisten torjunta-ainejäämien suurimmista sallituista pitoisuuksista?
– Euroopan komission netissä oleva torjunta-ainetietokanta kertoo mm. jäämien (pesticide residues) kasvikohtaiset suurimmat sallitut pitoisuudet EU:ssa. Tietokannassa on hakutoiminto, ja kieleksi voi valita myös suomen.
http://ec.europa.eu/sanco_pesticides/public/index.cfm
http://ec.europa.eu/sanco_pesticides/public/index.cfm?event=commodity.selection
5. Miten kotimaisten marjojen ja muiden kasvisten puhtautta valvotaan?
– Evira valvoo torjunta-aineiden käyttöä maatiloilla. Lisäksi kunnalliset elintarvikevalvontaviranomaiset ottavat vuosittain noin 200–300 näytettä kotimaisista kasviperäisistä elintarvikkeista Eviran torjunta-ainejäämävalvontaa varten. Sen tulokset julkaistaan Eviran julkaisuja -sarjassa ilmestyvässä valvontaraportissa (Pesticide Residue Monitoring in Finland).
Lisäksi Helsingin kaupunki tutkii alueellaan myytävien tuotteiden jäämäpitoisuuksia.
Kotimaisissa marjoissa ja vihanneksissa on harvoin sallittujen enimmäismäärien ylityksiä. Sallituissa rajoissa olevia pieniä määriä jäämiä löytyy eniten mansikoista ja omenoista.
http://www.evira.fi/portal/fi/evira/asiakokonaisuudet/vierasaineet/kasvinsuojeluainejaamat/
6. Miten Suomeen tuotavien kasvisten puhtautta valvotaan?
– Maahantuotavien kasviperäisten elintarvikkeiden torjunta-aineäämiä valvoo Tulli. Kunnalliset elintarvikevalvontaviranomaiset valvovat lisäksi, että maahantuojilla on toimiva omavalvontajärjestelmä.
7. Kuinka paljon torjunta-ainejäämiä valvonnassa löytyy?
– Vuosittain noin 4–5 % näytteistä todetaan määräystenvastaisiksi. Useimmiten ne eivät kuitenkaan ole terveydelle haitallisia.
Näin siksi, että torjunta-aineiden hyväksymisvaiheessa jäämille määriteltävät enimmäisrajat asetetaan yleensä paljon tiukemmiksi kuin toksikologiset tutkimukset edellyttävät. Jos turvallisuusarvio edellyttää torjunta-aineen jäämän raja-arvoksi esimerkiksi 100 mg/kg, mutta maatalouskäytännöt osoittavat, että oikein käytettynä jäämiä jää vain 1 mg/kg, tulee sallituksi raja-arvoksi tiukempi, hyvän maatalouskäytännön mukainen raja-arvo.
Määräystenvastaisista näytteistä noin kymmenesosa on sellaisia, että tuotteita ei voi varmuudella sanoa turvallisiksi ja niistä saattaa olla ihmisille terveyshaittaa.
8. Onko olemassa listaa EU:ssa kielletyistä torjunta-aineista?
– Kiellettyjen torjunta-aineiden listaa ei ole olemassa, mutta EU:ssa sallitut torjunta-aineet on listattu ja niistä osa on hyväksytty käyttöön Suomessa. Kaikki muut torjunta-aineet on kielletty.
EU:ssa saa käyttää ainoastaan sellaisia torjunta-aineita, joiden aktiiviset aineet on hyväksytty EU:ssa. Tämän jälkeen aktiivisia aineita sisältävä valmiste pitää vielä hyväksyttää kansallisesti Suomessa käyttöön, ja sille voidaan asettaa joitain rajoitteita, esimerkiksi, että ainetta ei saa käyttää pohjavesialueella tai peräkkäisinä vuosina.
http://ec.europa.eu/sanco_pesticides/public/index.cfm
9. Miten torjunta-aineen ja niiden jäämien turvallisuus arvioidaan?
– Torjunta-aineen turvallisuus arvioidaan EU:ssa tutkimalla sen vaikutuksia ihmisen terveyteen, ympäristöön ja kasveihin. Arvion tekeminen vaatii laajoja tutkimuksia ja kestää useita vuosia.
Torjunta-aineiden jäämille kasviksissa asetetaan suurin sallittu enimmäismäärä eli MRL (maximum residue level). Sitä määritettäessä arvioidaan, kuinka paljon jäämiä tuotteessa voi olla ilman, että ne aiheuttavat ihmiselle terveyshaittaa. Lisäksi arvioidaan, kuinka suuri määrä jäämiä tuotteeseen jää, kun torjunta-ainetta käytetään oikein. Tämän jälkeen MRL-arvoksi valitaan näistä pienempi näistä arvoista.
10. Tutkiiko Evira lastenruokien torjunta-ainejäämiä?
– Lastenruokia tutkitaan vuosittain satunnaisotannalla kasvinsuojeluainejäämien valvontaohjelmassa. Tulokset raportoidaan Eviran julkaisuja -sarjassa ilmestyvässä valvontaraportissa (Pesticide Residue Monitoring in Finland).
http://www.evira.fi/portal/fi/evira/asiakokonaisuudet/vierasaineet/kasvinsuojeluainejaamat/valvonta/
11. Onko sitrushedelmien kuorella toisinaan esiintyvä kimalteleva hile terveydelle vaaratonta?
– Kimalteleva hile voi olla vahamaista pintakäsittelyainetta. Niille ei ole asetettu enimmäismääriä vaan niitä saa käyttää hyvän valmistustavan mukaan. Sitrushedelmien pinnalla käytetään myös kasvinsuojeluaineita homehtumisen estämiseksi. Jos haluaa välttää niiden saantia, hedelmät kannattaa pestä ennen kuorimista ja kädet kuorimisen jälkeen.
12. Mitä tietoja Venäjä vaatii maahan vietävien kasvituotteiden osalta torjunta-aineista?
– Venäjä vaatii, että maahan vietävien kasvituotteiden mukana on oltava tieto siitä, millä torjunta-aineella tuotteita on käsitelty tuotannon ja jakelun aikana sekä viimeisen käsittelyn päivämäärä. Tarkempaa tietoa Venäjän vaatimuksista kasvituotteiden viennille on Eviran nettisivuilla.
13. Voiko jalostettu elintarvike, esimerkiksi nuudelit, sisältää liikaa torjunta-ainejäämiä?
– Jalostetut elintarvikkeet sisältävät hyvin harvoin niin suuria pitoisuuksia torjunta-ainejäämiä, että siitä aiheutuisi kuluttajalle terveydellistä haittaa. Toki jäämiä voi esiintyä jalostetuissa elintarvikkeissa, jos niiden raaka-aineet ovat niitä sisältäneet, mutta usein elintarvikkeen valmistusprosessi hajottaa tai laimentaa torjunta-ainejäämiä.
14. Voiko ulkomaisia siistipintaisia omenia ja sharoneita syödä kuorineen? Entä erityisesti Hollannin Jonagold-laatua, joita on myynnissä sekä pinnaltaan vahattomina että kiiltävinä? Onko niitä säilytetty suojakaasuissa tai sumutettu säilyvyyden parantamiseksi ?
– Kasvinsuojeluaineita käytetään mm. kasvitautien, rikkakasvien ja tuhoeläinten torjuntaan. Näiden aineiden jäämille kasviksissa asetetaan suurin sallittu enimmäismäärä eli MRL (maximum residue level). Sitä määritettäessä arvioidaan, kuinka paljon jäämiä tuotteessa voi olla ilman, että ne aiheuttavat ihmiselle terveyshaittaa. Enimmäismäärät asetetaan niin, että tuote voidaan syödä kuorineen. Omenoita ei siis tarvitse kuoria, sillä tutkimusten mukaan niiden sisältämät kasvinsuojeluainejäämät ovat pääosin sallituissa rajoissa ja niitä voi siten pitää turvallisina. Jos haluaa minimoida kasvinsuojeluainejäämien saantia, hedelmät voi kuoria. Tällöin tosin kuorii pois myös paljon arvokkaita ravintoaineita. Hedelmien pesu poistaa karkeasti arvioiden noin 30–40 % kuoren jäämistä. Tässä on kuitenkin suuria yhdistekohtaisia eroja, sillä jotkin aineet imeytyvät kuoren läpi kasvin sisään. Hedelmät kannattaa kuitenkin pestä pinnalla olevan pölyn ja muun lian poistamiseksi. Tuore Eviran riskinarviointi osoittaa, että suomalaisten kuluttajien altistuminen kasvinsuojeluainejäämille on turvallisella tasolla.
