Johtaja Paula Kinnunen, Evira: Eläimen etu ei ole saada hoitoa millä hinnalla hyvänsä

13.12.2017 17:20

”Kun yhä pidemmälle menevät hoidot ovat eläimillekin mahdollisia, tarvitsemme sen työstämistä, mikä on tarpeellista ja mikä ylihoitoa, milloin hoidamme ja milloin emme. Eläimen etu ei ole saada hoitoa millä hinnalla hyvänsä. Näissä ääritilanteissa tulee erottaa eläimenpitäjän tarve hoivata eläintä eläimen omasta tarpeesta”, totesi osastonjohtaja, ELT Paula Kinnunen Eläinlääkäripäivien avajaisissa Helsingissä keskiviikkona 13.12.2017.

Valtiovallan tervehdyksen Eläinlääkäripäiville tuonut Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran osastonjohtaja Paula Kinnunen pohti puheessaan eläinlääkärin työhön liittyviä arvoja ja etiikkaa. Eläinlääkäripäivien teemaa, eläinten hyvinvointia, hän piti erityisen ajankohtaisena siksi, että eläinten hyvinvointilain luonnosta odotetaan parhaillaan lausunnoille.

Lailla on Kinnusen mukaan erinomaiset tavoitteet: eläinten hyvinvoinnin edistäminen, eläinten suojeleminen parhaalla mahdollisella tavalla hyvinvoinnille aiheutuvalta haitalta sekä eläinten kunnioituksen ja hyvän kohtelun lisääminen. Lakiin on odotettavissa paljon parannuksia, joskin hän muistutti, että jopa käsitys siitä, mikä eläinten hyvinvoinnilla tarkoitetaan, on usein erilainen.

”Lailla säädetään minimitaso, jonka alle yhteiskunnassamme ei ole hyväksyttyä eläinten pidossa mennä. Se on kuitenkin vain yksi työkalu eläinten hyvinvoinnin edistämisessä; laki auttaa puuttumaan ääritapauksiin. Tärkeää onkin lisätä meidän kaikkien ymmärrystä, vastuunottoa, osaamista ja motivaatiota. Ja toisaalta huolehtia, että heidät, joilla ei ole halua eikä kykyä riittävän eläinten hyvinvoinnin takaamiseen, saadaan lopettamaan eläintenpito”, totesi Kinnunen.

Eläinlääkäreiden tulee Kinnusen mielestä yhä enemmän vaikuttaa myös jalostuksen ongelmiin - sekä tuotantoeläinten että koirien, kissojen ja hevosten ääriominaisuuksiin. Asia on tärkeä paitsi eläinyksilöiden, myös mikrobilääkkeiden käyttötarpeen ja siten mikrobilääkeresistenssin hallinnan kannalta.

”Vaikutukset ovat paitsi eläinlääketieteelliset, myös kansanterveydelliset. Vaikka tuotantoeläinmäärä liikkuu kymmenissä miljoonissa ja koira-, kissa- ja hevosmäärä ’vain’ sadoissa tuhansissa, lemmikkimme on perheenjäsenenä niin läheisessä kontaktissa meihin, että kliininen zoonoottinen resistenssi voi levitessään vaarantaa yhä useammin myös ihmisen terveyttä ja hyvinvointia”, Kinnunen painotti.

 

Paula Kinnusen puhe kokonaisuudessaan (pdf)

Aihealueet: