IHN-taudin rajoitusvyöhyke lakkautettu Pielisen yläosasta

1.10.2018 12:20

Lohikalojen IHN-taudin leviämisen estämiseksi perustettu rajoitusvyöhyke on lakkautettu Pielisen yläosasta, Pohjois-Karjalassa. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira perusti Vuoksen vesistöalueelle Pieliseen rajoitusvyöhykkeen tammikuussa 2018, kun tautia löytyi nurmeslaisen pitopaikan kirjolohista. Kalojen hävittämisen ja tilojen puhdistuksen jälkeen pitopaikasta otetuista näytteistä ei ole enää löytynyt IHN-virusta. Tautia ei myöskään ole todettu rajoitusvyöhykkeeltä pyydetyistä luonnonvaraisista kaloista.

Vaikka rajoitusvyöhyke puretaan, tehostettua IHN-taudin seurantaa alueella jatketaan. Maa- ja metsätalousministeriö on luokitellut asetuksellaan koko Pielisen alueeksi, jolla toteutetaan IHN-taudin seurantaa tautivapauden saavuttamiseksi. Vastaavat IHN-seurantaohjelmat ovat alkamassa saneeraustoimien jälkeen myös Perämeren rannikolla, Iin kunnassa sekä osissa Kymijoen ja Vuoksen vesistön alueita, Pohjois-Savossa. Seurantaohjelmat kestävät vähintään kaksi vuotta.

Seuranta-alueiden pitopaikoista tai luonnonvesistä ei saa siirtää eläviä järvilohia tai kirjolohia tai niiden sukusoluja muualle Suomeen. Alueelle tuotaville järvi- ja kirjolohille tai niiden sukusoluille vaaditaan lähtöpitopaikan virkaeläinlääkärin myöntämä terveystodistus. Muita kalalajeja saa siirtää alueelle, alueen sisällä tai alueelta pois kuten tähänkin asti.

Järvilohen suojeluun liittyviä toimia voidaan jatkaa Pielisen alueella suunnitellusti. Pielisen alueella voi myös kalastaa normaalisti. Kalastuksessa käytettäville välineille suositellaan kuitenkin desinfiointia ennen muissa vesistöissä kalastamista. Jos alueen kaloissa havaitaan IHN-tautiin viittaavia oireita tai kuolleisuutta, tulee välittömästi ottaa yhteyttä kunnaneläinlääkäriin tai aluehallintoviraston läänineläinlääkäriin.

Lohikalojen tarttuvaa, vertamuodostavan kudoksen kuoliota eli IHN-tautia todettiin ensimäistä kertaa Suomessa marraskuun lopulla 2017. Tammikuuhun 2018 mennessä tautia löytyi yhteensä kuudesta kohteesta: Tervon kalanviljelylaitoksesta ja kahdesta kalojen pitopaikasta Pohjois-Savossa, kahdesta merikasvatuslaitoksesta Iissä, Pohjois-Pohjanmaalla sekä Nurmeksen kohteesta. Kaikki tartunnat todettiin kirjolohissa, ja tapaukset olivat yhteydessä toisiinsa. Selvityksistä huolimatta ei ole voitu varmistua siitä, mitä kautta virus levisi Suomeen.

IHN-tauti on lakisääteisesti vastustettava, helposti leviäviin eläintauteihin luokiteltu lohikalojen tauti, joka aiheuttaa kuolleisuutta yleensä alle kahden kuukauden ikäisille kaloille. Tautiin ei ole olemassa lääkettä, eikä rokotetta ole käytössä Euroopassa. Ihmisiin ja lemmikkeihin IHN-tauti ei tartu ja kalaa voi Suomessa syödä normaalisti.

 

IHN-taudin vuoksi perustetut rajoitusvyöhykkeet ja Pielisen seuranta-alue.

Lisätietoa:

Ylitarkastaja Hanna Kuukka-Anttila, p. 040 351 3318
Ylitarkastaja Hanna Lounela, p. 050 406 0125

Lue lisää:

Tarttuva lohikalojen IHN-virus Suomessa

 

 Tiedotetta muokattu 1.10.2018 klo 15.27: Tarkennettu toisen kappaleen viimeiseen virkkeeseen ”osissa Kymijoen ja Vuoksen vesistön alueita". Lisätty tiedotteeseen lisäksi karttakuva.

Aihealueet: