Pernaruttoa Etelä-Ruotsissa ja Venäjällä

Ruotsin Itä-Götanmaalla on todettu kuusi erillistä pernaruttotapausta, jossa on kuollut useita nautoja, hevonen ja hirvi (tilanne 3.8.2016). Venäjällä Länsi-Siperiassa pernaruttoon on kuollut yli kaksituhatta poroa ja tauti on tarttunut myös ihmisiin.

Pernarutto Ruotsissa

Eteläisessä Ruotsissa Itä-Götanmaan maakunnassa on heinä-elokuussa kuollut yhteensä 9 laiduntavaa lihanautaa äkillisesti pernaruttoon neljällä eri tilalla. Myös yksi laitumella ollut hevonen on kuollut. Samalla laitumella oli kaksi muuta hevosta, joilla ei ole ollut oireita. Lisäksi yksi hirvi on kuollut pernaruttoon.

Epidemian syynä ovat todennäköisesti rankkasateet, jotka ovat nostaneet maaperässä itiömuodossa hyvin säilyvän Bacillus anthracis –bakteerin pintaan, josta se on kulkeutunut laiduntavien eläinten syömään laidunrehuun. Yksi teoria on ollut, että ennen rankkasateita on ainakin osassa aluetta ollut hyvin kuivaa, jolloin maaperä on halkeillut ja sadevesi on päässyt huuhtelemaan maaperää syvemmältä nostaen bakteereita pintaan. Alueella on todettu pernaruttoa aiemmin 1920–1940 -luvuilla.

Laiduntavat eläimet on siirretty pois tautialueilta ja epidemian rajoittamiseksi on alueella aloitettu nautojen, lampaiden ja vuohien rokottaminen pernaruttoa vastaan. Suurimmassa riskissä olleet hevoset saavat antibioottilääkityksen. Saastuneiksi arvioidut alueet on eristetty ja ne saneerataan.

Ruotsissa pernaruttoa on todettu eläimissä SVA:n mukaan 1940-luvun jälkeen vuosina 1981, 2008, 2011 ja 2013.

Pernarutto Venäjällä

Länsi-Siperiassa Jamalin Nenetsian autonomisella alueella on todettu laaja pernaruttoepidemia heinäkuun alussa.  Tällä ikirouta-alueella elää poronhoitoa harjoittavia alkuperäiskansoihin kuuluvia nenetsejä. Alueella on kuollut yli 2300 poroa pernaruttoon ja tiedotusvälineistä saadun epävirallisen tiedon mukaan ainakin 13 ihmistä on joutunut sairaalahoitoon taudin takia.

Jamalin Nenetsiassa on ollut nyt poikkeuksellinen helle, ja pidetään mahdollisena, että nämä olosuhteet ovat edesauttaneet ikiroudan sulamista ja pernaruton leviämistä siihen kuolleiden hautaamattomien eläinten ruhojen sekä saastuneen maaperän välityksellä.  Alueella on aloitettu viranomaistoimet: alue on karanteenissa, poronkasvattajien evakuointi on meneillään ja poroja ja lehtitietojen mukaan myös ihmisiä rokotetaan pernaruttoa vastaan. Suunnitteilla on suuri tautiin kuolleiden poronruhojen hautausmaa, joka desinfioidaan ja aidataan ja asetetaan laiduntamiskieltoon 25 vuodeksi. Lehtitiedoissa mainitaan myös suunnitelmasta polttaa poronruhot.

Suomeen Venäjältä tuodut poronliha ja vuodat ovat peräisin usean sadan kilometrin päästä tartunta-alueesta.

Pernarutto eläimillä

Pernaruttoa on todettu Suomessa noin 150 paikkakunnalla. Bakteeria esiintyy endeemisenä maaperässä tällaisilla alueilla. Pernaruttoa on eläimissä todettu 1960-luvun jälkeen harvakseltaan, ainoastaan yksittäisissä eläimissä viimeksi vuosina 2004 ja 2008. Evirassa tutkitaan vuosittain yleensä kymmenkunta pernaruttoepäilyä. Pernaruttoon kuolleeksi epäiltyä eläintä ei saa avata, vaan epäilystä ilmoitetaan aluehallintovirastoon ja otetaan verinäyte Eviran ohjeen mukaan. Epäilynäyte tutkitaan Evirassa aina kiireellisenä, minkä vuoksi näytteen toimittamisesta on sovittava etukäteen.

Eläimet sairastuvat yleensä pernaruttoon syötyään bakteerilla tai sen itiöillä saastunutta rehua tai pernaruttoon sairastunutta eläintä. Myös ihovaurion kautta saatava ihopernarutto on mahdollinen. Pernarutto voi tarttua ihmiseen esimerkiksi ihovaurion kautta sairastunutta eläintä käsiteltäessä. Kotieläimistä herkimpiä taudille ovat märehtijät, erityisesti nauta ja lammas, joilla tauti on usein äkillinen ja ne voivat kuolla hyvin nopeasti. Akuutissa muodossa eläimellä on korkea kuume, tihentynyt hengitys, ja verentungos limakalvoilla ja tavallisesti eläin kuolee 1-24 tunnin kuluttua oireiden alkamisesta. Kuoleman jälkeen saattaa ruumiinaukoista vuotaa veristä eritettä. Myös hevoset ovat herkkiä tartunnalle. Sikaa, koiraa ja kissaa pidetään kohtalaisen vastustuskykyisenä.  Suomessa ei ole eläimille käytetty rokotteita.

Lue lisää:

Pernarutosta eläimillä

Pernaruton esiintymisestä Suomessa Zoonoosikeskuksen sivuilta 

Pernarutosta ihmisillä THL:n sivuilta 

Ruotsin Jordbruksverketin sivuilla lisätietoa Ruotsin tapauksista 

Lisätietoja:

Ylitarkastaja Sirpa Kiviruusu p. 0400 920 503 (lainsäädäntö ja valvonta)

Erikoistutkija Kirsti Pelkola p. 040 489 3385 (laboratoriotutkimukset)