Citykaneja tappanut RHD-virus on uutta tyyppiä RHDV2

Pääkaupunkiseudulla citykaneja tappanut RHD-virus on uudempaa, RHDV2-viruskantaa.

Pääkaupunkiseudulla huhtikuusta lähtien citykanien kuolemia on aiheuttanut Rabbit Hemorrhagic Disease (RHD). Tautia ei ole aiemmin todettu Suomessa. Toistaiseksi RHD-viruksen aiheuttamia villikaniinien kuolemia on varmistettu Helsingistä (Käpylä, Torpparinmäki ja Paloheinä) ja Espoosta (Tapiola). Havaintoja kuolleista villikaniineista on ilmoitettu monesta muustakin Helsingin kaupunginosasta (mm. Oulunkylä, Pitäjänmäki, Lauttasaari, Munkkivuori ja Herttoniemi) sekä Vantaalta (Myyrmäki). Keväällä 2016 RHD-tautia on todettu myös Ruotsissa Tukholman villikaniineissa ja Sveitsissä tarhatuissa kaniineissa.

RHD on kalikiviruksen aiheuttama herkästi leviävä kaniinien (Oryctolagus cuniculus) verenvuotokuumetauti. RHD on nopeasti etenevä tauti, joka aiheuttaa erityisesti maksan, mutta myös muiden sisäelinten vaurioitumisen. RHD aiheuttaa korkeaa sairastuvuutta ja korkeaa kuolleisuutta kaniineissa. Virus ei tartu ihmiseen, ei myöskään koiriin, kissoihin tai jyrsijöihin.  Viruksesta tunnetaan kaksi tyyppiä, klassinen RHD-virus ja uudempi RHD2-virus.

RHDV aiheuttaa oireita erityisesti aikuisissa kaniineissa, kun taas poikaset noin 4 - 6 viikon ikään asti eivät sairastu. Uusi virustyyppi RHDV2 voi aiheuttaa oireita myös vasta 15 - 20 päivää vanhoissa poikasissa. Oireina ovat hermostolliset oireet, hengitystieoireet, apaattisuus ja huonontunut ruokahalu. Maksavauriosta voi olla seurauksena verenvuotoja ja keltaisuutta. Virus leviää kaniinista toiseen suorassa kosketuksessa eritteissä ja myös epäsuorasti esimerkiksi pesäkoloissa, ruuan ja veden välityksellä tai hyönteisten mukana. Virusta erittyy kaikkiin kaniinin eritteisiin. Myös kaniineja syövät petoeläimet voivat levittää virusta.

Äkkikuolemia ilman havaittavia oireita esiintyy myös epidemioissa. RHDV-virukseen kuolee yleensä jopa 80–90 prosenttia kaniineista, kun taas RHDV2:n aiheuttama kuolleisuus vaihtelee enemmän, 5–70 prosenttia. Populaatiossa, jossa virusta ei aiemmin ole esiintynyt, suuri osa kaniineista voi kuolla. Metsäjäniksien ja rusakon (Lepus timidus ja L. europaeus) ei ole todettu sairastuvan klassiseen RHD-virukseen, mutta uusi RHDV2 tyyppi on sairastuttanut joitain jänislajeja, joten metsäjäniksen ja rusakon ei voida varmuudella sanoa olevan suojassa tartunnalta. Todennäköisesti jäniksissä ei kuitenkaan esiintyisi mittavia epidemioita, kuten kaniinipopulaatioissa.

Tauti aiheuttaa kaniineissa tyypilliset patologiset muutokset. Maksan kuolioituminen on huomattavin muutos. Diagnoosi varmistetaan raadonavauksen jälkeen elinnäytteistä RT-PCR-menetelmällä.

Lemmikkikaniineilla ei ole Suomessa vielä todettu tai epäilty RHD:tä.  Maassa ei ole tällä hetkellä saatavilla lemmikkikaniineille tarkoitettua myyntiluvallista rokotetta. Evira suosittelee, että lemmikkikaniinien ulkoiluttamista ja ruokkimista luonnosta haetulla ravinnolla vältetään epidemian aikana villikaniinien esiintymisalueilla. Epidemia-aikaan kaniinit tulisi myös suojata vertaimeviltä hyönteisiltä, jotka voivat levittää virusta. Lemmikkikaneja hoidettaessa ei kannata käyttää samoja vaatteita ja kenkiä, joilla on ollut ulkona villikaniinien pesimäalueilla.

Taulukko havaituista villikaniinien joukkokuolemista ja varmistetuista RHD-tapauksista.