Sikojen MRSA-tartunnan seuranta 2016–17

MRSA-bakteerin esiintyvyyttä teurassioilla seurataan jälleen. Seuranta on jatkoa vuonna 2009–2010 toteutetulle teurastamokartoitukselle. Näytteiden keruu aloitettiin syyskuussa 2016 ja se kestää vuoden. Tulosten vertailun mahdollistamiseksi näytteenotto toteutetaan mahdollisimman yhtenevästi edellisen teurastamokartoituksen kanssa.

Seurannan tarkoituksena on selvittää, onko bakteerin esiintymisessä teurassioilla tapahtunut muutosta ja millaisia MRSA-tyyppejä sioissamme tällä hetkellä esiintyy. Teurassikojen MRSA löydökset eivät kuvaa MRSA-tilannetta sikojen lähtötiloilla kuljetuksen aikana tai teurastamon navetassa mahdollisesti tapahtuvan kontaminaation vuoksi.

MRSA-bakteerin yleistyminen eläimillä vaikuttaa myös ihmisiin. Hyötyeläimiin liitettyä MRSA-CC398-tyyppiä on todettu lisääntyvästi myös Suomessa. Vuonna 2015 MRSA-CC398 eristettiin 41 henkilön näytteestä, kun edeltävän kahdeksan vuoden aikana sitä todettiin yhteensä noin 50 kertaa. Kaikilla tartunnan saaneilla henkilöillä ei tiettävästi ole ollut yhteyttä sikoihin. Erityisesti sikojen parissa työskentelevät henkilöt voivat altistua MRSA-CC398-tyypille ja tulla sen kantajaksi. Altistumisriskiin voidaan vaikuttaa työsuojelutoimenpiteillä. Tavoitteena on, ettei kotimaisista sioista lähtöisin oleva MRSA yleisty ihmisillä niin, että se vaikeuttaisi tulevaisuudessa ihmisten sairaudenhoitoa Suomessa.

Sioilla MRSA-bakteerit eivät ole erityisiä taudinaiheuttajia. Tartuntoja on todettu pääsääntöisesti oireettomilla sioilla, jolloin MRSA:lla ei ole ollut vaikutusta niiden terveyteen. Tartunnat voivat olla peräisin ihmiseltä, toisilta sioilta tai joltain toiselta eläinlajilta. Vaikka yksittäinen eläin olisi vain väliaikaisesti MRSA-bakteerin kantaja, tartunta voi säilyä eläinryhmän sisällä kiertämällä eläimestä toiseen.

Suomessa on selvitetty MRSA:n esiintymistä sioissa kolmesti. Vuonna 2008 osana EU-laajuista kartoitusta yli 200 suomalaisesta porsastuotantosikalasta otettiin ympäristöpölynäytteitä. MRSA-bakteeria todettiin yhden tilan ympäristönäytteissä. Vuosina 2009–2010 selvitettiin MRSA:n esiintymistä teurassioilla; näytteitä tutkittiin 59 teuraserästä, joista MRSA-positiivisia oli 22 %. Vuosina 2011–2012 MRSA:n varalta seulottiin kaikki 68 erityistason jalostussikalaa, joista yhdessäkään ei todettu MRSA-bakteeria. Vuonna 2015 MRSA-bakteeria tutkittiin vähittäismyynnissä olleesta tuoreesta sianlihasta, jossa sen esiintyvyys todettiin alhaiseksi. MRSA:n tarttumista lihasta ihmiseen ei pidetä erityisenä riskinä, kunhan lihan käsittelee hygieenisesti ja kypsentää kunnolla. Valtaosa kaikista löydöksistä on ollut MRSA-CC398-tyyppiä.

MRSA-bakteerin esiintymisestä eläimissä ja elintarvikkeissa

MRSA -bakteerista ja sen merkityksestä ihmisten terveydelle

Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA:n arvio MRSA:n tarttumisesta ihmiseen eläinten ja elintarvikkeiden välityksellä

Lisätietoja:

erikoistutkija Suvi Nykäsenoja, p. 040 489 3447

ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara, p. 040 489 3352