Haittaeläinten merkitys zoonoottisten bakteerien kantajana nauta- ja sikatiloilla

Haittaeläin-hankkeessa tutkitaan yleisimpien ruokamyrkytyksiä aiheuttavien bakteerien esiintyvyyttä maatilojen haittaeläinten suolistossa, sekä näiden bakteerien vastustuskykyä antibiooteille. Hankkeessa selvitetään, voivatko maatilaympäristön piennisäkkäät kantaa zoonoottisia taudinaiheuttajabakteereita tiloille, ja minkälainen riski on sille, että bakteerit leviävät tilan sisällä (tilan sisäinen bioturvallisuus). Tutkimukseen on rekrytoitu lihasikaloita ja nautojen loppukasvattamoita.

Haittaeläimiä pyydetään hankkeeseen osallistuvien tilojen lähiympäristöstä loka-marraskuussa 2017 ja 2018 sadalla yksilöloukulla kahden perättäisen yön ajan per tuotantotila. Haittaeläinten suolensisällöstä viljellään Eviran mikrobiologian tutkimusyksikössä salmonella, kampylobakteerit, yersiniat ja Escherichia coli -bakteeri (STEC), sekä määritetään löydettyjen kantojen mikrobilääkeresistenssi. Hankkeeseen osallistuu sika- ja nautatiloja Forssan ja Seinäjoen ympäryskunnista. Mukana olevat tilat on rekrytoitu ja kullekin tilalle on elo- ja syyskuun aikana tehty tautisuojaukseen ja haittaeläinten torjuntaan liittyvä haastattelu paikan päällä. Samassa yhteydessä on kartoitettu tilan eläin- ja rehutilojen sijainti sekä mahdollisimman hyviä loukkujen sijoituspaikkoja. Kaikki loukut sijoitetaan tuotantoketjun ulkopuolelle tilan pihapiiriin ja ympäröivään luonnontilaiseen ympäristöön. Tällöin haittaeläinten suolistosta mahdollisesti löydetyt salmonellat eivät Eviran eläinten ja terveyden ja hyvinvoinnin osaston tulkinnan mukaan johda ilmoitusvelvollisuuteen, viralliseen eläintautiepäilyyn eivätkä viranomaismääräyksiin. Tilat saavat halutessaan yhteenvedon pyydetyistä haittaeläinmääristä ja oman tilan ympäristöä koskevat tulokset bakteerien esiintymisestä tietoonsa.

Hanke tuottaa tietoa haitallisten zoonoosien esiintyvyydestä haittaeläimissä sekä haittaeläinten roolista resistenttien bakteerien varantoina ja mahdollisina leviämisreitteinä alkutuotannossa. Hankkeen avulla suurimmat haittaeläinten välityksellä muodostuvat zoonoottisten bakteereiden leviämisriskit elintarvikkeiden alkutuotannossa tunnistetaan, ja saatua tietoa voidaan hyödyntää riskinarviointityössä.

Tutkimukseen on tehty pilottikoe syksyllä 2016 kahdella maatilalla ja kahdessa kontrollikohteessa (omakotitalojen pihapiirit). Kohteissa piennisäkkäitä pyydystettiin yhden tai kolmen kuukauden ajan automaattiloukuilla, jotka tarkastettiin säännöllisin väliajoin. Saatujen pikkunisäkkäiden suolistoista tutkittiin kampylobakteerin ja salmonellan esiintyminen yksilönäytteinä tai samaan aikaan pyydystetyt saman lajin yksilöt yhdistettynä yhteisnäytteeseen. Sekä maatiloilta että kontrollitiloilta haittaeläinten suolistosta löydettiin useista näytteistä kampylobakteeria, sekä yhden maatilan pihapiiristä myös salmonellaa yhdestä näytteestä. Pilottikokeen perusteella voidaan todeta, että samassa loukussa olevat eläimet eivät kontaminoi toisiaan. Lisäksi todettiin, että olosuhteille herkkä kampylobakteeri säilyi viileässä syyssäässä yllättävän hyvin useita vuorokausia kuolleen eläimen suolistossa.

Lisätietoa:

Erikoistutkija Heidi Rossow, riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, p. 040 548 0071