Selvitys CWD:n esiintymisestä Suomessa käynnistyy

Suomi osallistuu vuosina 2018–2020 hirvieläinten näivetystaudin (chronic wasting disease, CWD) seurantaohjelmaan. Eviran ohjeet seurannan käytännön toteuttamisesta on jaettu aluehallintovirastoille, poronhoitoalueen kunnaneläinlääkäreille, hirvieläimiä teurastavien teurastamojen tarkastuseläinlääkäreille, paliskunnille, valituille riistanhoitoyhdistyksille ja hirvieläimiä pitäville tarhoille. Näytteitä otetaan koko maassa sairaana lopetetuista, itsestään kuolleista tai teurastuksessa hylätyistä, yli 12 kk ikäisistä hirvieläimistä. Kaikista paliskunnista, mukaan arvotuista riistanhoitoyhdistyksistä ja Ahvenanmaalta kerätään lisäksi näytteitä liikenteessä kuolleista ja petojen tappamista hirvieläimistä. Taudille alttiita lajeja ovat hirvi, valkohäntäpeura, metsäkauris, poro, metsäpeura ja saksanhirvi. Seurantaan kuuluvat siis kaikki meillä luonnossa esiintyvät lajit kuusipeuraa lukuun ottamatta. Saksanhirviä on Suomessa vain tarhattuna Ahvenanmaalla.

Luonnonvaraisten hirvieläinten osalta ohjelmaan on arvottu 45 riistanhoitoyhdistystä. Metsästäjät, riistanhoitoyhdistysten suurriistavirka-apua antavat henkilöt (SRVA) tai tarhaajat voivat lähettää Eviraan kokonaisia päitä, mutta heitä on myös ohjeistettu olemaan yhteydessä kunnaneläinlääkäriin aivonäytteen ottamiseksi silloin kun se katsotaan järkeväksi. Myös kaikki 54 paliskuntaa osallistuvat näytteenottoon. Teurastamoissa hylkyyn päätyvien porojen osalta näytteen ottaa tarkastuseläinlääkäri. Yhteensä sadalta näytteenottoalueelta pyritään keräämään kymmenen näytettä kultakin vuodessa kolmen vuoden ajan, eli yhteensä seurannassa on tarkoitus kerätä 3000 näytettä.

Tehostetun seurannan taustalla on hirvieläinten näivetystaudin löytyminen ensimmäistä kertaa Euroopassa Norjasta vuonna 2016. Tautia on löydetty Norjassa luonnonvaraisista tunturipeuroista (sama laji kuin kesy poro), hirvistä ja saksanhirvestä. Hirvieläinten näivetystauti on tarttuva, prionin aiheuttama, vakava sairaus, joka johtaa hirvieläimillä aivorappeumaan. Taudin ei ole todettu tarttuvan kotieläimiin tai ihmisiin.

Euroopan komissio on velvoittanut Suomen, Ruotsin, Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan keräämään alueeltaan näytteitä. Tarkoituksena on selvittää, esiintyykö tautia EU:n alueella. Maa- ja metsätalousministeriö on antanut seurantaohjelmasta asetuksen (690/2017), jossa velvoitetaan tarhatuista hirvieläimistä vastuussa olevat toimijat huolehtimaan näytteiden keräämisestä ja lähettämisestä Eviraan.

Lisätietoja: 

Hirvieläinten näivetystauti CWD

Näytteenotto- ja lähetysohjeet