Luomueläimille aina luomurehua

Luonnonmukaisen tuotannon valvonnassa oli ELY-keskuksissa 4509 alkutuotannon toimijaa vuonna 2017. Heistä 974 toimijaa harjoitti luonnonmukaista eläintuotantoa. Eläinlajeittain toimijat jakaantuivat seuraavasti: lypsylehmä 154, emolehmä 551, lammas 180, muniva kana 51, lihasiipikarja 4, lihasika 13 (emakko 8) ja mehiläinen 61.

Luonnonmukaisessa tuotannossa eläinten ruokinnassa tulee huomioida niiden ravinnontarpeet ja hyvinvointi. Eläimet on ruokittava luonnonmukaisesti tuotetuilla rehuilla. Tästä pääsäännöstä voi poiketa vain rajoitetusti:

- Kasvinsyöjillä tavanomaisen rehun käyttömahdollisuus rajoittuu erityisiin hätätilanteisiin (komission asetus (KA) 889/2008 artikla 47 c), johon toimijan tulee hakea poikkeuslupa.

- Sikojen ja siipikarjan ruokinnassa on mahdollista 31.12.2018 asti käyttää komission poikkeusluvan ehtojen mukaisesti  (5 %) muuta kuin luonnonmukaisesti tuotettua valkuaisrehua.

Luonnonmukaisesti tuotettujen rehujen lisäksi ruokinnassa voidaan käyttää rehu- ja lisäaineita, jotka on mainittu KA 889/2008 liitteissä V ja VI.

Käytettävä pellavansiemen ja hiiva on hankittava luonnonmukaisesti tuotettuna. Tavanomaisesti tuotettuja melassia, mausteita ja yrttejä voidaan käyttää luomutuotantoon soveltuvien rehujen valmistuksessa vain, jos luonnonmukaista vaihtoehtoa ei ole saatavilla. Näitä käytettäessä toimijan tulee varmistua, että ne ovat tuotettu ilman kemiallisia liuottimia. Tavanomaisen melassin, mausteiden ja yrttien käyttö on rajoitettu luomutilalla enintään 1 %:iin vuosittaisesta (12 kk jakso) rehuannoksesta. Rehuannos lasketaan eläinlajikohtaisesti maatalousperäisten rehujen kuiva-aineesta.

Muutoksia ohjeistukseen

Kalsiumpropionaattia, kalsiumkloridia tai propyleeniglykolia pääainesosina sisältävien täydennys-tai dieettirehujen käyttö on laskettu luomutiloilla hoitokerraksi, vaikka kyseessä ei ole ollut lääkevalmisteen käyttö. Nyt Evira on muuttanut ohjeistustaan siten, että jatkossa kalsiumpropionaattia, kalsiumkloridia tai propyleeniglykolia pääainesosina sisältävien täydennys- tai dieettirehujen käyttö sallitaan ilman, että käyttö lasketaan hoitokerraksi. Hoitokertamerkintä tulee vain lääkkeiden käytöstä.

Tilan eläimiä hoitavan eläinlääkärin tulee laatia lista poikimahalvauksen, laidunhalvauksen ja ketoosin hoitoon tarkoitetuista rehuista ja lista liitetään osaksi maatilan luomusuunnitelmaa. Listalle voi kirjoittaa useampia tuotenimiä, jotka täyttävät edellä mainitut ehdot.

Porsaiden rautalisän osalta Evira on muuttanut ohjeistustaan siten, että vaikuttavana ainesosana sallitaan rautafumaraattia sisältävän valmisteen (esim. tahna) käyttö luomuporsaille. Kuten edellä, käyttö ei johda hoitokertamerkintään. Toimijan tulee kuvata luomusuunnitelmassa, miten varmistetaan pienten porsaiden raudan saanti. Mikäli injektioina annettava rauta on lääkevalmiste, johtaa se hoitokertamerkintään.

Luomueläinten lääkinnässä rajoitteita

Jos eläin kaikesta huolimatta sairastuu tai loukkaantuu, on se viipymättä hoidettava asianmukaisesti. Luomukotieläintuotannossa eläinlääkkeiden käyttöön kohdistuu rajoitteita. Eläintä, jonka tuotantoelinkaari on yli vuoden (esim. lypsylehmät, emakot, hevoset), voidaan hoitaa lääkevalmisteilla 12 kuukauden aikana kolme kertaa. Mikäli eläin joudutaan hoitamaan lääkevalmisteilla neljä kertaa 12 kuukauden aikana, ei sitä voida enää pitää luomukelpoisena. Neljä kertaa 12 kuukauden aikana hoidettu eläin katsotaan tavanomaisesti kasvatetuksi ja sen on aloitettava siirtymävaihe alusta. Eläintä, jonka tuotantoelinkaari on alle vuoden (esim. lihasiat ja -siipikarja) voidaan lääkitä hyväksytysti vain kerran eläimen elinaikana. Toisen lääkintäkerran jälkeen on eläimen aloitettava siirtymävaihe alusta.

Hoitokerraksi katsotaan kaikki yhtä sairastapausta varten annetut lääkehoidot edellyttäen, että kyseessä on saman sairauden hoito. Tarkasteluajanjakso on 12 kuukautta taaksepäin viimeisestä hoitotapahtumasta. Edellä mainittuihin lääkehoitoihin ei lueta loislääkitystä, rokotteita eikä pakollisia taudinvastustusohjelmiin kuuluvia lääkityksiä. Tilalla saa olla vain eläinlääkärin määräämiä lääkevalmisteita. Esimerkiksi loislääkkeiden tulee aina olla eläinlääkärin määräämiä.

Luonnonmukaisessa tuotannossa varoaika kaikille eläimistä saataville elintarvikkeille on kaksinkertainen normaaliin varoaikaan verrattuna. Mikäli valmisteen varoaika on 0 vrk, on varoaika luonnonmukaisessa tuotannossa 0 vrk (2*0 vrk =0 vrk).

Kasvun ja tuotannon edistämiseen tarkoitetut aineet (myös antibiootit, kokkidiostaatit ja muut kasvunedistämiseen tarkoitetut valmisteet) ovat kiellettyjä. Hormonien ja vastaavien aineiden käyttö lisääntymisen säätelemiseksi (esimerkiksi kiimojen saman aikaistamiseen) tai muihin tarkoituksiin on kielletty. Hormonien käyttö yksittäisille eläimelle eläinlääkinnällisenä hoitona on kuitenkin sallittu.

Lue lisää: 

Luomutuotanto 2: Eläintuotannon ehdot (Eviran ohje 18217/10, pdf)  

Lisätietoja:  

Merja Manninen (merja.manninen@evira.fi), 040 8498325

Tiina O’Toole (tiina.otoole@evira.fi), 040 827 9631 

Ely-keskusten luomuvalvonnasta vastaavat henkilöt