Eläinjalostustoiminta ja keinollinen lisääminen

Kotieläinjalostusta ohjataan Suomessa lailla eläinjalostustoiminnasta. 1.5.2014 voimaan tullutta lakia sovelletaan niihin eläinlajeihin, joiden osalta on olemassa Euroopan unionin lainsäädäntöä jalostuksesta, eli nautoihin, sikoihin, lampaisiin, vuohiin ja hevoseläimiin. Lailla eläinjalostustoiminnasta säädetään edellä mainittujen eläinlajien osalta jalostukseen käytettävistä eläimistä pidettävästä kantakirjasta, kantakirjaa pitävistä yhteisöistä sekä jalostukseen käytettäviä eläimiä ja niiden sukusoluja ja alkioita koskevista asiakirjoista, kuten polveutumistodistuksesta ja tunnistusasiakirjasta. Lailla säädetään myös jalostukseen käytettävien eläinten ja niiden sukusolujen ja alkioiden tuonnista.  Eläinjalostustoimintalailla kumottiin aiemmin voimassa ollut kotieläinjalostuslaki (794/1993) sekä hevostalouslaki (796/1993) niiltä osin kuin se koski hevosten jalostustoimintaa ja maahantuontia.

Puhdasrotuisten nautojen, puhdasrotuisten ja risteytettyjen sikojen, puhdasrotuisten lampaiden ja vuohien sekä rekisteröityjen hevoseläinten sekä niiden sukusolujen ja alkioiden polveutumistodistuksista säädetään lisäksi erillisissä maa- ja metsätalousministeriön asetuksissa, samoin kuin jalostukseen käytettävien eläinten sekä niiden sukusolujen ja alkioiden tuontia koskevista polveutumistodistuksista ja eräistä muista asiakirjoista.

Evira voi hakemuksesta hyväksyä julkisoikeudellisen tai yksityisoikeudellisen yhteisön rodun kantakirjaa pitäväksi yhteisöksi, jos sillä on tehtävään riittävä asiantuntemus sekä hallinnolliset ja taloudelliset edellytykset, ja se täyttää eläinjalostustoimintalaissa säädetyt muut edellytykset. Vapaamuotoiseen hakemukseen on liitettävä selvitys hyväksynnän edellytyksenä olevista seikoista, sekä ehdotus rotua tai linjaa koskevaksi ohjesäännöksi. Hakemukset käsitellään Eviran Eläinten terveys ja hyvinvointi –yksikössä, yhteydenottosähköposti

ehyt at-merkki.gif : 1 kB  evira.fi  

EU:n uusi eläinjalostusasetus 1.11.2018 lähtien

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU 2016/1012) puhdasrotuisten jalostuseläinten, risteytettyjen jalostussikojen ja niiden sukusolujen ja alkioiden jalostuksessa, kaupassa ja unioniin tulossa sovellettavista jalostus- ja polveutumisedellytyksistä ja asetuksen (EU) N:o 652/2014, neuvoston direktiivien 89/608/ETY ja 90/425/ETY muuttamisesta sekä tiettyjen eläinjalostusta koskevien säädösten kumoamisesta eli ns. eläinjalostusasetus tuli voimaan kesäkuussa 2016 ja sitä sovelletaan 1.11.2018 lähtien sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Eläinjalostus ja eläinsuojelu

Eläinjalostusta koskevista yleisistä reunaehdoista on säädetty eläinsuojelulainsäädännössä. Nämä säännökset koskevat kaikkia jalostukseen käytettäviä eläimiä, niin tuotantoeläimiä kuin harrastus- ja lemmikkieläimiäkin.

Eläinsuojelulain mukaan eläinjalostuksessa on otettava huomioon eläinsuojelulliset näkökohdat sekä eläinten terveys. Sellainen eläinjalostus tai jalostusmenetelmien käyttäminen, josta voi aiheutua eläimelle kärsimystä taikka merkittävää haittaa eläimen terveydelle tai hyvinvoinnille, on kielletty. Säännöksen tarkoituksena on estää sellainen eläinjalostus, jonka seurauksena syntyy yksilöitä, joiden ilmiasusta tai perimästä aiheutuu eläimelle kärsimystä tai merkittävää haittaa. Lisäksi tarkoituksena on estää epäasiallisen eläinjalostuksen aiheuttamien vaikeiden synnytysten lisääntyminen ja pysyvien epämuodostumien syntyminen jälkeläisiin. Eläinsuojeluasetuksessa on lisäksi säädetty, että sellaista luonnollista tai keinollista lisäämistä tai sellaista jalostusmenetelmää, joka aiheuttaa tai saattaa aiheuttaa eläimelle kärsimystä tai vahingoittaa sitä, ei saa käyttää.

Eläinsuojelulaissa on säädetty myös eläinten keinollista lisäämistä harjoittavien henkilöiden kelpoisuusvaatimuksista.

  

Lisää aiheesta palvelussamme

Lisää aiheesta muualla verkossa