Kaupallisen toiminnan yhteydessä tapahtuvat eläinkuljetukset

Euroopan yhteisön neuvoston eläinkuljetusasetusta 1/2005 sovelletaan yhteisön alueella tapahtuviin elävien selkärankaisten eläinten kuljetuksiin, jotka tapahtuvat kaupallisen toiminnan yhteydessä. Asetusta sovelletaan myös erityistarkastuksiin, joita viranomaiset tekevät yhteisön tullialueelle saapuville tai sieltä lähteville kuljetuserille.

Edellä mainitusta poiketen eläinkuljetusasetusta ei kuitenkaan sovelleta sellaiseen eläinkuljetukseen, joka tapahtuu eläinlääkärin ohjeiden mukaisesti suoraan eläinlääkärin vastaanotolle, hoitopaikalle tai klinikalle tai sieltä pois.

Sen lisäksi ainoastaan eläinkuljetusasetuksen 3 ja 27 artiklaa, joissa on vaatimuksia kuljetuksen yleisistä edellytyksistä ja kuljetuksiin tehrtävistä tarkastuksista, sovelletaan seuraaviin kuljetuksiin:

  • eläinten kuljetukset, joita kasvattajat suorittavat omilla maatalousajoneuvoillaan tai kuljetusvälineillään, kun maantieteelliset olosuhteet vaativat tiettyjen eläintyyppien kuljetusta siirtolaiduntamista varten; esimerkiksi lampaiden kuljettaminen laitumille saariin kesäajaksi tai porojen kuljettaminen "laitumien" välillä
  • sellaiset kasvattajien omilla kuljetusvälineillään suorittamat omien eläintensä kuljetukset, joiden pituus kasvattajan tilalta on alle 50 kilometriä.

 

Eläinkuljetusasetuksen johdanto-osan 12. kohdan mukaan kaupallisella kuljetuksella ei tarkoiteta yksinomaan kuljetuksia, joihin liittyy rahan, tavaroiden tai palvelujen välitöntä vaihdantaa. Kaupallisiksi kuljetuksiksi luetaan erityisesti myös kuljetukset, joihin liittyy tai joiden tavoitteena on välittömästi tai välillisesti taloudellinen voitto.

Eviran näkemyksen mukaan kaupallisen toiminnan yhteydessä tapahtuviksi kuljetuksiksi katsotaan siten sellaiset eläinten kuljetukset, joista on suoraa taloudellista hyötyä tai jotka ovat osana liiketaloudellista tai kaupallista toimintaa ja joihin liittyy tai joiden tavoitteena on joko suora tai epäsuora taloudellinen voitto. Kuljetus voi siis olla kaupallinen, vaikka kuljetukseen liittyvä tai sen tavoitteena oleva taloudellinen voitto kohdistuisi johonkuhun muuhun kuin eläinkuljettajaan (esimerkiksi kuljetettavien eläinten omistajaan, joka ei itse kuljeta eläimiä).

Vaikka henkilön tai yrityksen eläinkuljetukset olisivatkin yleisesti ottaen kaupallisia, on huomioitava, että jotkut yksittäiset tällaisen henkilön tai yrityksen eläinkuljetukset voivat olla ei-kaupallisia.

Euroopan yhteisön muiden jäsenmaiden tulkinta eläinkuljetusasetuksen soveltamisalasta saattaa erota tällä sivulla kuvatuista esimerkeistä. Siksi ulkomaille matkaavien on hyvä varmistaa ennen matkaa matkan kohteena olevasta jäsenmaasta mukaan lukien kauttakulkumaat, tulkitsevatko ne kyseisen kuljetuksen eläinkuljetusasetuksen soveltamisalaan kuuluvaksi.

Esimerkkejä kaupallisista kuljetuksista

Esimerkiksi seuraavanlaiset kuljetukset ovat Eviran tulkinnan mukaan kaupallisia:

  • henkilö tai yritys kuljettaa eläimiä korvausta vastaan työkseen tai ammatin- tai elinkeinonharjoittamisen tarkoituksessa
  • henkilö saa eläinten kuljetuksesta korvauksen, vaikkei kuljeta eläimiä työkseen tai harjoittaakseen ammattia tai elinkeinoa
  • tuotantoeläinten kuten sikojen, nautojen, lampaiden, vuohien, siipikarjan tai kalojen tuotantoon liittyvät usein tai säännöllisesti toistuvat kuljetukset 
    • lampuri vie kasvattamiaan lampaita kerran vuodessa vuosittain teurastamoon
  • hevosyrittämiseen (mm. ravi-, ratsastus- ja hoitotalliyritykset) liittyvät kuljetukset
    • hoitotallin pitäjä kuljettaa hoidossaan olevia hevosia
    • henkilöllä tai yrityksellä ei ole tallia, mutta tämä tarjoaa hevospalveluja, joihin sisältyy myös hevosten   kuljettamista
    • ratsastuskoulu kuljettaa omistamansa hevosen korvausta vastaan kilpailuun, johon ratsastuskoulun asiakas osallistuu
  • toisen henkilön hevosten kuljettaminen, jos tämä kuljettaminen liittyy hevosalan yrityksen toimintaan. Hevosalan yritys voi olla joko hevosia kuljettavan tai toisen henkilön omistama. Merkitystä ei ole sillä, onko kuljettaja yksityishenkilö ja saako hän kuljettamisesta korvausta.
  • koirien, kissojen ja muiden pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten kaupalliseen pitoon ja toimintaan sisältyvät usein tai säännöllisesti toistuvat kuljetukset
  • koe-eläintoimintaan liittyvät kuljetukset

     
    Yllä olevat esimerkit eivät ole tyhjentävä listaus kaupallisista kuljetuksista, vaan muutkin kuljetukset voivat olla kaupallisia. Jos ei ole selvää, onko kyseessä kaupallinen kuljetus, eläinkuljettajan kannattaa ottaa yhteyttä oman alueensa aluehallintoviraston läänineläinlääkäriin. Esimerkiksi jos kuljetettava eläin on jonkin yrityksen nimissä, kuljetuksen kaupallisuus on epävarmoissa tapauksissa hyvä selvittää.

    Esimerkkejä ei-kaupallisista kuljetuksista

Esimerkiksi seuraavanlaiset kuljetukset eivät Eviran näkemyksen mukaan ole kaupallisia:

  •  harrastaja (ei hevosiin liittyvää yritystoimintaa) kuljettaa omia harrastehevosiaan tai jonkun toisen harrastehevosia korvauksetta tai korkeintaan polttoainekuluja vastaan. Tässä esimerkissä harrastehevosella tarkoitetaan hevosta, joka ei ole minkään yrityksen nimissä eikä liity minkään yrityksen toimintaan.
    • harrastaja kuljettaa oman harrastehevosensa ja samalla kaverinsa harrastehevosen korvauksetta raveihin 
    • harrastaja kuljettaa kaverinsa harrastehevosen ratsastuskilpailuun polttoainekuluja vastaan
    • harrastajan hevonen on hoitotallissa ja harrastaja itse kuljettaa tätä hevosta
    • henkilö tai yritys kuljettaa hevosen vanhainkodin pihalle vanhusten iloksi, eikä saa tästä toiminnasta mitään korvausta (hyväntekeväisyys), eikä tapahtuman päätarkoitus ole yrityksen myynninedistäminen. Tämä kuljetus ei ole kaupallinen, vaikka henkilö tai yritys muutentekisi työtä tai harjoittaisi ammattia tai elinkeinoa, johon sisältyy hevosten kuljettamista.
  • yritys/henkilö kuljettaa omistamansa hevosen kengitykseen
  • ratsastuskouluyrittäjä kuljettaa oman hevosensa kilpailuun, johon itse osallistuu
  • eläintarhat kuljettavat itse suojeluohjelmaan kuuluvia eläimiä

Edellä esitetyt tulkinnat ovat Eviran näkemyksiä siitä, miten lainsäädäntöä tulisi soveltaa. Nämä tulkinnat eivät ole oikeudelliselta luonteeltaan muita viranomaisia tai toimijoita sitovia. Viime kädessä lainsäädännön soveltamista koskevat kysymykset ratkaisee tuomioistuin.

 

Lisää aiheesta muualla verkossa