Turkiseläimet

Turkiseläimellä tarkoitetaan turkisten tuottamiseksi tai muuta vastaavaa tuotantotarkoitusta varten tarhattavaa minkkiä, hilleriä, kettua (sinikettu, hopeakettu ja punakettu), sinsillaa, rämemajavaa, supikoiraa ja soopelia.

Turkiseläinten, kuten kaikkien muidenkin eläinten pitoa, hoitoa, kohtelua ja käsittelyä säätelevät eläinsuojelulaki, eläinsuojeluasetus, eläinkuljetuslaki ja eläinkuljetusasetus sekä lopetusasetus.

Suomessa on voimassa Euroopan neuvoston eurooppalaiseen yleissopimukseen tuotantoeläinten suojelemiseksi kuuluvat turkiseläinten pitoa koskevat eläinsuojelulliset vähimmäisvaatimukset.

Turkiseläinten pidolle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista säädetään lisäksi valtioneuvoston asetuksessa, jossa asetetaan yksityiskohtaiset pitopaikan häkkejä, käytettäviä laitteita ja välineitä, turkiseläinten hoitoa, kohtelua ja käsittelyä sekä häkkien kokoa ja varusteita koskevat vaatimukset.

Turkiseläinten pitoa ja hyvinvointia koskevien eläinsuojelusäädösten sisältöä on koottu yhteen "Turkiseläin - eläinsuojelulainsäädäntöä koottuna" -oppaaseen. Lähteinä käytetyt säädöstekstit ovat kokonaisuudessaan luettavissa maa- ja metsätalousministeriön internetsivuilla.

  

Lisää aiheesta palvelussamme

Lisää aiheesta muualla verkossa