Usein kysyttyä teurastuksesta

1. Kuinka monta teurastamoa on Suomessa?
Vuonna 2015 Suomessa on 19 isoa ja 59 pientä teurastamoa. Osassa ei ole toimintaa.

2. Miten käytännössä teurastamoja valvotaan?
Laitokset valvovat toimintaansa omavalvontasuunnitelman avulla. Eviran tarkastuseläinlääkäri valvoo, että omavalvontasuunnitelmaa myös noudatetaan. Teurastamojen omavalvonta käsittää elintarvikevalvonnan, eläinsuojeluvalvonnan, sivutuotteiden valvonnan, eläintautivalvonnan ja laboratoriokokeisiin liittyvät toimet.

Lisäksi Eviran tarkastuseläinlääkäri vastaa lihantarkastuksesta eli varmistaa sen, että liha kelpaa ihmisravinnoksi.

3. Kuinka monta eläintä teurastamoissa vuosittain teurastetaan?
Vuonna 2014 suomalaisissa teurastamoissa teurastettiin noin 64 miljoonaa broileria, kaksi miljoonaa lihasikaa, 800 000 kalkkunaa, 270 000 nautaa, 50 000 lammasta, 45 000 kanaa, 42 000 emakkoa, 10 000 ankkaa, hanhia ja sorsia 5 000 - 6 000 kumpiakin, 2 000 hevosta ja 210 vuohta.

Eläinten yhteenlaskettu määrä oli vuonna 2014 runsaat 67 miljoonaa.

4. Miten eläimet lopetetaan teurastamoissa?

Eläimet tainnutetaan pulttipistoolilla, sähköllä tai kaasulla.
Naudat tainnutetaan pulttipistoolilla, siat enimmäkseen kaasulla, joissain paikoissa myös sähköllä. Linnut tainnutetaan kaasulla tai sähköllä. Tainnutuksen jälkeen eläimen kaulavaltimot viilletään auki, ja se kuolee verenhukkaan.

5. Onko halal-teurastus sallittu Suomessa? Miten sitä valvotaan?

Suomen lainsäädäntö mahdollistaa sellaisen uskonnollisista syistä noudatettavan erityisen teurastustavan, jossa verenlasku aloitetaan samanaikaisesti eläimen tainnuttamisen kanssa. Uskonnollisista syistä noudatettava erityinen teurastustapa on sallittua vain teurastamossa Eviran tarkastuseläinlääkärin läsnä ollessa. Monet islamilaiset yhteisöt hyväksyvät kuitenkin myös eläinten tainnuttamisen ennen verenlaskua, ja käytännössä Suomessa teurastetaankin halal-lihaa ainoastaan siten, että eläin tainnutetaan ensin ennen verenlaskua. Suomessa halal-teurastus ei eläinten kohtelun ja hyvinvoinnin osalta siten poikkea mitenkään tavanomaisesta teurastuksesta. Halal-teurastusta tehdään Suomessa tällä hetkellä jo neljässä teurastamossa, mutta tällä tavoin teurastettujen eläinten lukumäärä on pieni.

6. Onko kosher-teurastus sallittu? Miten sitä valvotaan?

Lainsäädännön osalta kosher-teurastus vertautuu halal-teurastukseen. Suomessa myytävä kosher-liha on tuontilihaa.

7. Miten rituaaliteurastuksia ylipäänsä valvotaan Suomessa?

Uskonnollisista syistä noudatettava teurastustapa on sallittua vain teurastamoissa. Tarkastuseläinlääkärin tulee eläinsuojelulainsäädännön mukaan olla aina paikalla, kun käytetään uskonnollisista syistä noudatettavaa erityistä teurastustapaa. Siipikarjaa (paitsi strutsit, emut ym. sileälastaiset linnut) lukuunottamatta, ilman tainnutusta tehtävä uskonnollinen teurastus on Suomessa kokonaan kielletty.

8. Miten luomueläimet teurastetaan? Poikkeaako menetelmä tavanomaisesta teurastuksesta?
Luomueläimet teurastetaan samoissa teurastamoissa  samoin menetelmin kuin tavanomaiset eläimet.Teurastamot, jotka ottavat vastaan luonnonmukaisesti tuotettuja eläimiä ovat sitoutuneet noudattamaan EU Neuvoston asetuksen 834/2007 ehtoja eli  huolehtimaan eläinten hoidosta, eläinten ja lihan jäljitettävyydestä sekä  lihan erillään pidosta kyseisen asetuksen ehtojen mukaisesti.Teurastusmenetelmä ei poikkea tavallisesta teurastuksesta. Neuvoston asetus 834/2007 ei sisällä ehtoja teurastukselle.

9. Onko eläimen teurastaminen laitumella sallittua?
Terveet, kuljetuskuntoiset kotieläiminä pidettävät sorkka- ja kavioeläimet teurastetaan hyväksytyssä teurastamossa, mikäli niiden liha on tarkoitettu yleiseen kulutukseen. Poikkeuksena tästä ovat tarhattu riista ja biisonit, joiden teurastus on mahdollista aloittaa myös tilalla tiettyjen lainsäädännön vaatimusten täyttyessä. Mikäli kotieläimenä pidettävä sorkka- tai kavioeläin loukkaantuu äkillisessä onnettomuudessa tuotantotilalla esimerkiksi laitumella niin vakavasti, ettei se ole enää tämän takia kuljetuskuntoinen, saa sen teurastuksen kuitenkin aloittaa jo tuotantotilalla (hätäteurastus), jos kunnaneläinlääkäri on ensin tarkastanut sen elävänä paikan päällä (ante mortem -tarkastus). Virkaeläinlääkärin tekemän ante mortem -tarkastuksen jälkeen eläimen saa tainnuttaa ja laskea siitä veren tuotantotilalla, josta ruho siirretään ilman tarpeetonta viivästystä hyväksyttyyn teurastamoon loppuunteurastusta varten. Mikäli loukkaantuneen eläimen liha aiotaan käyttää ainoastaan alkutuotantotilan toimijan omassa taloudessa, eläinlääkärin tekemää ante mortem -tarkastusta ei tarvita.

Lisää tietoa siipikarjan ja tarhattujen kanien teurastamisesta tilalla sekä kotieläinten teurastamisesta tuottajan omassa taloudessa tapahtuvaa käyttöä varten täältä

10. Kuinka monta teurastamoihin liittyvää ilmoitusta tai epäilyä rikkeistä viranomaiset saavat vuosittain?

Teurastamo on elintarvikelain mukaan laitos, jonka tiloihin on estettävä asiattomien ihmisten pääsy. Kukaan ulkopuolinen, teurastamoissa olevia viranomaisia lukuun ottamatta, ei pääse seuraamaan teurastamojen käytäntöjä eläinten pidosta ja tainnutuksesta.

Tämän johdosta teurastamoihin liittyviä ilmoituksia tai epäilyjä ei ulkopuolisilta juurikaan tule. Huomautuksia ja varsinaisia eläinsuojelupäätöksiä tehdään vuositasolla suhteellisen vähän valvonnan määrään verrattuna.

11. Onko tuotantotilateurastus sallittua?

Kotieläimiä saa teurastaa tuotantotilalla tuottajan omaa käyttöä varten. Tarkastamatonta, kotona teurastettua lihaa tuottaja saa käyttää omassa taloudessaan. Jos lihaa halutaan myydä tai  luovuttaa oman talouden ulkopuolelle yleiseen kulutukseen,  lihan tulee pääsääntöisesti olla aina tarkastettua.

Kotona teurastettujen kotieläinten lihalle ei voida tehdä lihantarkastusta kotitilalla. Jos eläimille halutaan lihantarkastus, ne on lähetettävä teurastettaviksi hyväksyttyyn teurastamoon.

Jos tuottaja haluaa myydä kasvattamiensa eläinten lihaa, hänen tulee teurastuttaa eläimet teurastamossa ja ottaa liha lihantarkastuksen jälkeen itselleen myyntiä varten. Jos tilalla on teurastukseen sopivat tilat, voi myös olla mahdollista hyväksyä teurastustilat pienteurastamoksi elintarvikelain 13 § mukaisesti. Hyväksyntää haetaan Evirasta.

12. Onko eläinten teurastus sallittua omaan kulutukseen yksityistaloudessa?

Eläimen teurastus on sallittua omaan kulutukseen yksityistaloudessa. Tarkastamatonta, kotona teurastettua lihaa tuottaja saa käyttää omassa taloudessaan. Tällöin lihaa ei saa luovuttaa tai myydä oman talouden ulkopuolelle.  Eläinsuojelulainsäädännön vaatimukset varjella teurastettavia eläimiä kaikelta vältettävissä olevalta kivulta, tuskalta ja kärsimykseltä koskevat myös omaan kulutukseen teurastettavia eläimiä. Eläimiä saa teurastaa vain henkilö, jolla on riittävät tiedot ja taidot suorittaa teurastus oikein. Käytettävien menetelmien ja välineiden pitää olla lainsäädännön vaatimusten mukaisia. Uskonnollisista syistä noudatettava teurastustapa ei ole sallittua kotiteurastuksessa.

13. Miten porot teurastetaan poroerottelussa?

Porot tainnutetaan poroerottelussa pulttipistoolilla, jonka jälkeen porosta lasketaan veri.

14. Miten varmistetaan, että teurastuksessa käytetyt välineet ovat kunnossa ja asianmukaiset?

Liikkumisen rajoittamista ja tainnutusta varten markkinoituja tai mainostettuja tuotteita saa myydä vain varustettuna asianmukaisin käyttöohjein. Tuotteiden valmistajien on asetettava käyttöohjeet internetin kautta myös julkisesti saataville.

Eläinten liikkumisen rajoittamiseen ja tainnutukseen tarkoitetut välineet on pidettävä kunnossa ja tarkastettava säännöllisesti valmistajan ohjeiden mukaisesti. Kunnossapidosta on myös pidettävä kirjaa.