Otantaan perustuvat tarkastukset 2009

Vuonna 2009 tehtiin 561 tuotantoeläintilalla ns. EU-eläinsuojelutarkastus, joissa tarkastettiin yhteensä yli 360 000 eläinyksilön pito-olosuhteet. Erityisen vakavia laiminlyöntejä, joissa ryhdyttiin kiireellisiin toimenpiteisiin eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi, paljastui kahdella tilalla. Kaiken kaikkiaan eläinsuojelusäädösten vastaista menettelyä raportoitiin noin 19 prosentilla tiloista. Tämä on hieman vähemmän kuin vuonna 2008, jolloin 22 prosenttia tiloista ei täyttänyt kaikilta osin eläinten hyvinvointivaatimuksia.

Ensimmäistä kertaa EU-eläinsuojelutarkastusten yhteydessä valvotuilla lampailla ja vuohilla laiminlyöntejä havaittiin noin joka kolmannessa tarkastuksessa, mikä on selvästi enemmän kuin muilla eläinlajeilla. Kahdella nautatilalla paljastui vasikoiden pito-olosuhteissa karkeita laiminlyöntejä, joiden johdosta tiloilla ryhdyttiin kiireellisiin toimenpiteisiin eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Kaiken kaikkiaan tarkastuksissa todetut eläinlajikohtaiset ongelmat olivat pitkälti samoja kuin aiempinakin vuosina.

Vuonna 2009 tarkastettavaksi määrättiin 752 tilaa, mikä on noin 1,5 % kaikista vasikkatiloista, 3 % sikatiloista, 7 % munintakanaloista, noin 7 % ankka- ja hanhitiloista, 2 % lammas- ja vuohitiloista sekä 5 % turkistarhoista. Tarkastuksen kohteeksi osui tällä kertaa poikkeuksellisen paljon (12%) tiloja, joilla ei tarkastushetkellä ollut eläimiä, mikä vähensi toteutuneiden tarkastusten määrää edellisiin vuosiin verrattuna.

EU:n jäsenvaltiot valvovat tuotantoeläinten suojelua koskevien vähimmäisvaatimusten noudattamista tarkastamalla vuosittain edustavan määrän tuotantoeläintiloista. Osa tiloista valitaan tarkastuksen kohteeksi satunnaisotannalla ja osa tiettyihin eläinlajikohtaisesti määriteltyihin riskitekijöihin perustuen. Vuonna 2009 tarkastuksia tekivät kunnaneläinlääkärit lääninhallitusten määräyksestä. Vuodesta 2010 lähtien EU-eläinsuojelutarkastuksista vastaavat aluehallintovirastoihin tänä keväänä palkatut 15 uutta läänineläinlääkäriä.

Tarkastuksissa valvotaan yksityiskohtaisesti, onko tilalla noudatettu voimassa olevaa eläinsuojelulainsäädäntöä. Mikäli tarkastuksissa havaitaan laiminlyöntejä, annetaan tuottajalle määräys korjata laiminlyönti määräajassa, jonka jälkeen tilalle tehdään uusintatarkastus. Laiminlyönnit voivat liittyä esimerkiksi puutteelliseen kirjanpitoon, vähäiseen virikemateriaaliin, pitopaikan rakenteellisiin puutteisiin tai tilaan nähden liian suuriin eläinmääriin. Tarpeen vaatiessa ryhdytään kiireellisiin toimenpiteisiin eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi, esimerkiksi järjestetään eläimille ruokaa ja juomaa sekä hoitaja paikan päälle tai järjestetään hoitoa muualla. Mikäli eläinten hoito ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista, ne voidaan lopettaa tai toimittaa teurastettavaksi.

EU-eläinsuojelutarkastukset aloitettiin vuonna 1998 vasikka- ja sikatilojen valvonnoilla. Vuodesta 2000 lähtien on vuosittain valvottu myös turkistarhoja ja yli 350 kanan munintakanaloita. Vuosina 2008 - 2009 valvonnat laajennettiin koskemaan myös ankka- ja hanhitiloja sekä lammas- ja vuohitiloja. Vuonna 2010 valvotaan vasikoiden lisäksi myös aikuiset naudat, ja vuonna 2011 mukaan tulevat broilerit. Tulevina vuosina EU-eläinsuojelutarkastuksia tullaan tekemään myös muille tuotantoeläinlajeille.

Vasikat

Vasikkatiloilla tehtiin 334 tarkastusta, joissa 19 prosentissa todettiin eläinsuojelusäädösten vastaista menettelyä. Vuonna 2008 laiminlyöntejä todettiin 28 prosentilla vasikkatiloista, joten laiminlyöntien osuus laski selvästi. Toisaalta peräti kahdella vasikkatilalla paljastui karkeita laiminlyöntejä, joissa tarkastaja ryhtyi kiireellisiin toimenpiteisiin. Näillä tiloilla eläinten pito-olosuhteita, ruokintaa ja juottoa korjattiin välittömästi tarkastuksen yhteydessä. Huonokuntoisimmat eläimet määrättiin lopetettavaksi.

Aiempien vuosien tapaan yli puolet havaituista laiminlyönneistä koski vasikoiden pitopaikan puhtaus-, turvallisuus- ja tilavaatimuksia. Useimmiten ongelmana oli vasikoiden pitäminen liian pienissä, likaisissa ja märissä yksittäis- tai ryhmäkarsinoissa, tai vasikoiden pitäminen yksittäiskarsinoissa yli sallitun iän. 11 tilalla tavattiin vasikoita kytkettyinä, vaikka lainsäädännön mukaan alle puolen vuoden ikäisten nautojen pitäminen kytkettynä on kiellettyä. Usealla tilalla vasikoiden saatavilla ei ollut myöskään riittävästi puhdasta juomavettä. Kirjanpidon puutteiden osuus epäkohdista oli alle 4%, joten suurin osa havaituista laiminlyönneistä kohdistui vasikoiden hyvinvointiin suoranaisesti vaikuttaviin tekijöihin.

Siat

Sikatiloja tarkastettiin 96 kpl. Eläinsuojelusäädösten vastaista menettelyä havaittiin 18 prosentilla tarkastetuista tiloista, mikä on suunnilleen samaa tasoa kuin edellisinä vuosina. Sikatiloilla tyypillisin laiminlyönti oli edellisvuosien tavoin virike- ja pesänrakennusmateriaalin vähäisyys. Joka viidennellä tilalla sioille ei annettu riittävästi virikemateriaalia, kuten olkia tai turvetta, tai emakoille ei annettu ennen porsimista sopivaa materiaalia pesän rakentamista varten. Koneellisen ilmanvaihtolaitteiston häiriön varalta vaadittavissa vara- ja hälytysjärjestelmissä oli myös edelleen puutteita. Neljällä tilalla havaittiin, että karjuporsaita oli kastroitu vanhempana kuin lainsäädäntö sallii. Edellisvuosien tavoin noin kymmenen prosenttia sikatiloilla havaituista laiminlyönneistä johtui vaadittavan kirjanpidon puutteellisuudesta.

Munivat kanat

Kanaloita, joissa on yli 350 munivaa kanaa, tarkastettiin yhteensä 51 kpl. Tarkastetuista kanaloista 67% oli varusteltuja tai varustelemattomia häkkikanaloita ja loput avokanaloita (lattiakanaloita tai kerroslattiakanaloita). Noin 18 %:ssa tarkastuksista todettiin eläinsuojelusäädösten vastaista menettelyä. Vuoteen 2008 verrattuna laiminlyöntien määrä nousi yli kymmenen prosenttiyksikköä, mikä johtunee valvonnan riskiperusteisuuden tehostumisesta. Yli 70% kaikista havaituista laiminlyönneistä löytyi avokanaloista, joissa kanoja pidettiin liian ahtaasti eikä niillä ollut riittävästi tilaa syödä ja juoda. Monessa avokanalassa oli myös puutetta riittävästä orsi- ja munintatilasta. Häkkikanaloiden ongelmana oli useimmiten kanojen kynsien hiomavarusteiden puuttuminen. Kirjanpidon laiminlyöntejä ei havaittu yhdessäkään kanalassa.

Turkiseläimet

Turkistilojen valvontatulokset paranivat huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna. Tarkastetuista 34 turkistilasta vain kahdella tarhalla (6%) todettiin puutteita eläinsuojelusäädösten noudattamisessa. Molemmilla tarhoilla ongelmana oli kettuhäkkeihin vaadittavien hyllyjen puuttuminen, lisäksi puutteita oli kirjanpidossa ja pureskelu- ja virikemateriaalin saatavuudessa. Edellisenä vuonna 18 prosenttia tarhoista ei täyttänyt kaikilta osin lainsäädännön minimivaatimuksia, ja vuonna 2007 puutteita löytyi vielä 29 prosentilta tarhoista.

Ankat ja hanhet

Ankka- ja hanhitiloja tarkastettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2008, jolloin 11:stä tilasta kahdella havaittiin eläinsuojelusäädösten vastaista menettelyä. Vuonna 2009 tarkastettiin yhteensä seitsemän ankka- ja hanhitilaa, joista kaikki täyttivät lainsäädännön minimivaatimukset.

Lampaat ja vuohet

Vuonna 2009 tarkastettiin ensimmäistä kertaa 28 lammastilaa ja 11 vuohitilaa. 29 %:lla lammastiloista ja 36%:lla vuohitiloista todettiin eläinsuojelusäädösten vastaista menettelyä. Sekä lampailla että vuohilla yleisimmät laiminlyönnit liittyivät pitopaikan puhtauteen ja pitopaikan rakenteiden turvallisuuteen. Myös puhtaan ja kuivan makuupaikan puute oli ongelmana joillain lammastiloilla.