Otantaan perustuvat tarkastukset 2013

Vuonna 2013 tehtiin 545 tuotantoeläintilalla suunnitelmallinen otantaan perustuva eläinsuojelutarkastus. Eläinsuojelusäädösten vastaista menettelyä raportoitiin kaikkiaan noin 29 prosentilla tarkastetuista tiloista, mikä on hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Tarkastustuloksissa oli kuitenkin selkeitä eläinlajikohtaisia eroja. Monet havaitut laiminlyönnit olivat pääosin samoja kuin edellisenä vuonna.

Euroopan unioni velvoittaa jäsenvaltiot tarkastamaan vuosittain edustavan määrän maansa tuotantoeläintiloja. Näissä tarkastuksissa käydään läpi säädösten noudattaminen koko kansallisen eläinsuojelulainsäädännön osalta. Suomessa noin neljännes valvottavista tiloista valitaan tarkastuksen kohteeksi satunnaisotannalla ja loput valitaan riskiperusteisesti tietyin eläinlajikohtaisesti määritetyin painotuksin. Muun muassa aiempien vuosien otantaan perustuvissa tai muissa eläinsuojelutarkastuksissa havaitut laiminlyönnit lisäävät todennäköisyyttä päätyä tarkastuksen kohteeksi myös tulevina vuosina.

Maatilojen suunnitelmalliset otantaan perustuvat eläinsuojelutarkastukset aloitettiin Suomessa vuonna 1998, jolloin niitä kutsuttiin EU-eläinsuojelutarkastuksiksi. Ensimmäisiä tarkastuskohteita olivat vasikka- ja sikatilat. Tarkastuksia on laajennettu vuosittain koskemaan yhä uusia tuotantoeläinlajeja ja vuonna 2013 tarkastusten piirissä oli jo yhdeksän eri eläinlajia tai –ryhmää.

Vuonna 2013 tarkastettavaksi määrättiin 683 tilaa, mikä on noin 1,5 prosenttia kaikista maamme nautatiloista, kolme prosenttia sikatiloista, seitsemän prosenttia munintakanaloista, seitsemän prosenttia ankka- ja hanhitiloista, kaksi prosenttia lammas- ja vuohitiloista, seitsemän prosenttia turkistiloista sekä noin 70 prosenttia broileritiloista. Broileritiloja tarkastettiin muita eläinryhmiä enemmän, koska kaikki korkeimpaan kasvatustiheyteen ilmoittautuneet broileritilat tuli tarkastaa vuoden 2013 loppuun mennessä. Tarkastettavaksi määrättyjen tilojen lukumäärä oli jonkin verran edellisvuotta suurempi tarkastettujen broileritilojen suuren määrän vuoksi. Noin viidellä prosentilla tarkastettavaksi määrätyistä tiloista ei ollut tarkastushetkellä eläimiä. Nämä tilat olivat joko hiljattain lopettaneet eläintenpidon kokonaan, tai tilalla oli meneillään pidempi tuotantotauko. Laiminlyöntien raportoinnissa on huomioitu vain tilat, joilla oli eläimiä.

Tuotantoeläintilojen otantaan perustuvissa eläinsuojelutarkastuksissa koko maassa havaittujen sellaisten tilojen määrä, joilla oli laiminlyöntejä, nousi hieman vuodesta 2012 (25 %→29.5 %). Valvonnalla, ohjauksella ja koulutuksella on kuitenkin saatu tuloksia aikaan, sillä 2000-luvun alkupuoliskolla eläinten pidossa havaittiin vuosittain laiminlyöntejä yli 30 prosentilla tarkastetuista tiloista. Vuosina 2007-2009 laiminlyöntien osuus vaihteli 20 prosentin molemmin puolin nousten lähelle 30 prosenttia jälleen vuosina 2010-2012.  Valvonnan riskiperusteisuutta on kehitetty voimakkaasti viime vuosien aikana. Riskiperusteisesti kohdennettu otanta lisännee tarkastuksissa todettujen laiminlyöntien määrää.

Vuoden 2013 eläinsuojelutarkastuksissa todetut eläinlajikohtaiset ongelmat olivat pääosin samoja kuin aiempinakin vuosina. Broileri-, turkis- ja nautatiloilla havaittiin laiminlyöntejä useammin kuin muilla tuotantoeläintiloilla. Laiminlyöntejä, jotka vaativat kiireellisiä toimenpiteitä eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi, paljastui yhdellä nautatilalla.

Naudat

Tarkastuksia tehtiin yhteensä 244 nautatilalla, joissa oli yli kuuden kuukauden ikäisiä nautoja. Vasikoita oli 222 tilalla. Laiminlyöntejä havaittiin 27 prosentilla tiloista, mikä on viisi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2012.

Navetoissa vasikoilla ja aikuisilla naudoilla havaittiin laiminlyöntejä keskimäärin vähän alle neljä tilaa kohti. Kaikista yksittäisistä laiminlyönneistä vähän yli 40 % todettiin vasikoilla (2012 vähän yli puolet), joilla yleisimmät laiminlyönnit ovat pysyneet vuodesta toiseen samoina, kohdistuen pääosin pitopaikan tilavaatimuksiin sekä puhtauteen ja turvallisuuteen. Ryhmäkarsinoissa ei aina ollut riittävästi tilaa jokaista eläintä kohden, ja vasikoita pidettiin yksittäiskarsinoissa yli sallitun iän. Tilojen ja laitteiden puhtaudesta, desinfioinnista ja turvallisuudesta ei huolehdittu riittävästi, eikä kaikilla vasikoilla ollut puhdasta ja kuivaa makuualuetta. Edelleen oli muutamia tiloja, joilla oli vasikoiden juottoon ja ruokintaan liittyviä laiminlyöntejä.

Yleisimmät laiminlyönnit yli kuuden kuukauden ikäisillä naudoilla koskivat tälläkin kertaa pitopaikan puhtaana pitoa ja turvallisuutta. 27 tilalla nautojen käytössä ei ollut puhdasta ja kuivaa makuupaikkaa. 7 tilalla kytkettynä pidettävät lehmät ja hiehot eivät päässeet laitumelle tai jaloittelutarhaan. Puutteellinen sorkkahoito oli niin ikään ongelmana usealla tilalla. Suurin osa sekä vasikoilla että aikuisilla naudoilla havaituista laiminlyönneistä kohdistui suoraan eläinten hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin, sillä sairauksien hoidosta tai kuolleiden eläinten lukumäärästä pidettävän kirjanpidon puutteiden osuus kaikista epäkohdista oli alle 3 %.

Siat

Sikatiloja tarkastettiin yhteensä 63. Eläinsuojelusäädösten vastaista menettelyä havaittiin 19 prosentilla tarkastetuista tiloista, mikä on vähemmän kuin vuotta aiemmin (24 %).

Tilaa kohti laskettuna laiminlyöntejä oli hieman yli kaksi, vaihdellen välillä 1-8. Lähes kolmasosa kaikista laiminlyönneistä oli yhdellä tilalla. Puolella tiloista oli vain yksi laiminlyönti. Aiempien vuosien yleisin laiminlyönti on liittynyt viime vuotta lukuun ottamatta tutkimis- ja tonkimismateriaalin, kuten oljen tai turpeen vähyyteen. Tällä kertaa virikemateriaalin ja/tai emakoiden pesäntekomateriaalin puutetta havaittiin viidellä tilalla eli 8 % tarkastetuista tiloista. Kolmella tilalla ryhmissä pidettävien sikojen tilavaatimukset eivät täyttyneet. Kaikista sikaloissa havaituista laiminlyönneistä 14 % johtui puutteellisesta kirjanpidosta. Muut laiminlyönnit liittyivät pääasiassa pitopaikan puhtauteen ja turvallisuuteen.

Munivat kanat

Kanaloita, joissa on yli 350 munivaa kanaa, tarkastettiin yhteensä 20. Tarkastetuista kanaloista noin 60 prosenttia oli varusteltuja häkkikanaloita ja loput avokanaloita (lattiakanaloita tai kerroslattiakanaloita). Havaittujen laiminlyöntien osuus nousi hieman edellisvuoden 13 prosentista nyt 15 prosenttiin.

Laiminlyöntejä havaittiin kolmella tilalla, joista kaksi oli häkkikanalaa ja yksi avokanala. Toisessa häkkikanalassa tilavaatimukset eivät kaikin osin täyttyneet eikä häkeissä ollut riittävästi ruokinta- ja orsitilaa. Toisessa häkkikanalassa oli puutteita kirjanpidossa. Avokanalassa ongelmana oli orsi- ja pesätilojen riittämättömyys.

Broilerit

Broilerien hyvinvointia valvottiin otantaperusteisesti toista kertaa. Laiminlyöntejä havaittiin 48 prosentilla tarkastetuista tiloista, mikä on useammin kuin keskimäärin kaikilla tuotantoeläimillä ja enemmän kuin edellisenä vuonna (37 %).

Laiminlyöntejä tilaa kohden laskettuna oli keskimäärin 1.9. Vajaalla puolella tiloista (47 %) oli vain yksi laiminlyönti. Eniten raportoitiin kasvatusosaston olosuhteiden puutteita, joista viime vuoden tapaan yleisin oli riittämätön valaistus (29 % tiloista). Lisäksi usealla tilalla (14 %) kaikki broilerit eivät päässeet kuivalle ja kuohkealle pehkualueelle ja muutamalla tilalla ilman laadulle asetetut vaatimukset eivät täyttyneet. Vajaalla viidenneksellä tiloista (17 %) kasvatusosastoissa käytetty kasvatustiheys ylitti niille sallitun tiheyden. Joillakin tiloilla oli laiminlyöntejä asianmukaisissa lopetusmenetelmissä. Tuotantojärjestelmän kuvauksessa oli puutteita 17 prosentilla tiloista. Yhtä tilaa lukuun ottamatta näillä tiloilla oli lisäksi joitakin muitakin laiminlyöntejä.

Turkiseläimet

Tarkastetuista 24 turkistilasta 8 tarhalla (33 %) todettiin puutteita eläinsuojelusäädösten noudattamisessa. Osuus on suurempi kuin keskimäärin kaikilla tuotantoeläimillä, mutta selvästi alhaisempi kuin edellisenä vuonna (54 %). Turkiseläintiloja tarkastettiin kuitenkin aiempia vuosia vähemmän.

Tilaa kohti laskettuna laiminlyöntejä oli 2.5. Yleisin havaittu laiminlyönti koski pureskelu- ja virikemateriaalia: 17 %:lla tarkastetuista tiloista tilan kaikilla eläimillä ei ollut käytettävissään sopivaa pureskelu- ja virikemateriaalia. 15 % kaikista turkiseläintiloilla havaituista laiminlyönneistä johtui lääkinnällisestä hoidosta tai tarhalla kuolleiden eläinten lukumäärästä pidettävän kirjanpidon puutteista. Muutamilla tarhoilla todettiin myös laiminlyöntejä liittyen turkistarhan pakovarmuuteen, häkkien rakenteiden kuntoon sekä tilavaatimuksiin.

Lampaat ja vuohet

Vuoden aikana tarkastettiin 42 lammastilaa. Lammastiloilla laiminlyöntien osuus aleni edellisestä vuodesta hieman (22→17%).

Tilaa kohti laskettuna laiminlyöntejä oli lammastiloilla keskimäärin vähän alle neljä, vaihdellen 1-13. 70 % kaikista havaituista laiminlyönneistä oli kahdella tilalla, joilla molemmilla oli useita pitopaikan vaatimuksiin, eläinten hyvinvoinnista huolehtimiseen sekä ruokintaan ja juottoon liittyviä laiminlyöntejä. Muilla tiloilla laiminlyönnit liittyivät pitopaikan puhtauteen ja turvallisuuteen, ruokintatilan mittavaatimuksiin sekä lampaiden kytkemiseen. Kirjanpidon puutteita havaittiin kahdella tilalla.

Tarkastetuista 9 vuohitilasta yhdessä eläinten käytössä ei ollut riittävästi tilaa ja lisäksi tilalla oli puutteita tilojen puhtaanapidossa sekä kirjanpidossa. 

Ankat ja hanhet

Yhteensä 11 tarkastetulla ankka- ja hanhitilalla ei kahden edellisen vuoden tapaan havaittu lainkaan laiminlyöntejä.