Sivutuotteiden käyttö luonnonvaraisten eläinten ruokinnassa eli haaskakäyttö

Haaskanpito on toimintaa, jolla eläimiä houkutellaan ravinnon avulla ruokintapaikalle ja jonka tarkoituksena on valokuvata, katsella tai metsästää eläimiä. Haaskaa voidaan pitää myös yksinomaan eläinten ruokintatarkoituksessa, esimerkiksi uhanalaisten petolintujen kohdalla.

Haaskanpitäjiä voivat olla yksittäiset toimijat, jotka käyttävät haaska-aineksena omia kuolleita tuotantoeläimiään tai luontokuvaajat ja luontomatkailuyrittäjät, jotka hankkivat haaska-aineksen maatiloilta tai elintarvikealan laitoksista.

Tiettyjen sivutuoteasetuksen mukaisten luokkaan 2 ja 3 kuuluvien sivutuotteiden käyttö luonnonvaraisten eläinten ruokintaan on sallittua, mikäli se ei aiheuta terveyshaittaa,  ympäristön pilaantumista eikä eläintautien leviämisen vaaraa. Viimeksi mainitusta syystä esimerkiksi ruokajätettä ei saa käyttää luonnonvaraisten eläinten ruokinnassa. Kolarihirviin, hirvenmetsästyksen teurassivutuotteisiin, muiden luonnonvaraisten eläinten raatoihin ja luonnonkalaan ei sovelleta sivutuoteasetusta ja niiden haaskakäyttö on sallittua, mikäli niiden ei epäillä sairastavan jotain ihmisiin tai eläimiin tarttuvaa tautia.

Vastuu haaskakäyttöön päätyvistä sivutuotteista ja niiden laadusta on sivutuotteen tuottajalla ja käyttäjällä. Viime kädessä he vastaavat siitä, ettei luonnonvarasten eläinten ravinnoksi päädy ainesta, joka aiheuttaa vaaran eläinten tai ihmisten terveydelle. Edellä mainittujen tahojen vastuulla on myös se, ettei haaskakäyttöön päädy sellaisten lääkittyjen eläinten raatoja, joilla käytettyjen lääkkeiden varoaika ei ole päättynyt ennen kuin eläin on kuollut tai lopetettu.

Haaskanpitoa säätelevät myös monet muut lait ja asetukset kuten jätelaki, ympäristönsuojelulaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki, joiden tunteminen ja noudattaminen on edellytyksenä haaskatoiminnalle.

Haaskan sijainti

Haaskanpitoon on saatava lupa maanomistajalta. Haaskaa ei saa sijoittaa lähelle asutusta. Haaska ei saa aiheuttaa maaperän eikä vesistöjen pilaantumista, joten haaskapaikkaa valittaessa on huomioitava pohjavesialueiden, järvien, jokien ym. vesistöjen sijainti. Tämän vuoksi on syytä olla yhteydessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiseen. Mikäli aikomuksena on rakentaa katselukoju, kannattaa ottaa etukäteen yhteyttä kunnan rakennusvalvontaviranomaiseen. Haaskapaikka on pidettävä siistinä ja toimijan on huolehdittava käyttämättä jääneiden sivutuotteiden siivoamisesta pois ruokintapaikalta.

Haaskakäytössä sallitut sivutuotteet ja niiden sivutuoteluokka

Haaskapaikalle kuljetettavan sivutuotteen määrän tulee olla suhteessa kulutukseen.

Haaskaruokintaan voidaan käyttää:

  • kuolleita sikoja, poroja, hevosia ja siipikarjaa ja alle 12 kk ikäisten nautojen raatoja
  • edellä mainituista eläimistä saatuja teurastamo- ja leikkaamosivutuotteita 
  • kasvatettua kalaa
  • kalatuotteiden käsittelystä syntyneitä sivutuotteita
  • hirvien ja muiden luonnonvaraisten eläinten raatoja ja teurassivutuotteita


Tiloilla kuolleet tai lopetetut siat, siipikarja, alle 12 kuukauden ikäiset nautaeläimet, porot ja hevoset ovat sivutuoteluokkaa 2, samoin esimerkiksi kalakasvattamoiden kasvatusaltaisiin itsestään kuolleet kalat. Kalojen perkuusivutuotteet sekä leikkaamosivutuotteet ovat pääsääntöisesti luokkaa 3. Teurastamoiden sivutuotteet voivat olla joko luokkaa 2 tai 3. Sivutuotteita haettaessa niiden sivutuoteluokka on syytä selvittää laitokselta. Mikäli kyseessä on luokkien 2 ja 3 seos, seoksen sivutuoteluokka on 2. Koska luonnonvaraisten eläinten raatoihin ja luonnonkalaan ei sovelleta sivutuoteasetusta, niillä ei ole sivutuoteluokkaa.

Haaskakäytössä kielletyt sivutuotteet

Haaskaruokinnassa on kiellettyä käyttää

  • yli 12 kuukauden ikäisten nautaeläinten raatoja (ovat sivutuoteluokkaa 1)
  • teurastamoiden ja leikkamoiden erottamaan TSE-riskiainesta
  • kuolleita lampaita ja vuohia  ja niiden osia ja niistä saatuja teurastamo- ja leikkaamosivutuotteita
  • kotiteurastuksen sivutuotteita
  • kuolleita turkiseläimiä, niiden osia ja niistä johdettuja tuotteita 
  • sellaisten eläinten raatoja, jotka on lopetettu tai jotka ovat kuolleet ihmisiin tai eläimiin tarttuva taudin tai taudin epäilyn  vuoksi. Haaskaksi ei myöskään saa viedä ainesta, jonka käyttöä on joltain osin rajoitettu eläintaudin vuoksi. 
  • sellaisten lääkittyjen eläinten raatoja, joilla käytettyjen lääkkeiden varoaika ei ole päättynyt ennen eläimen kuolemaa.

 

Ruokajätteen käyttö

Ravintoloista, pitopalveluista ja keittiöistä, mukaan lukien keskuskeittiöistä ja kotitalouksista peräisin olevan jäteruuan käyttö on kiellettyä.

Sivutuotteiden käytön rajoitukset kunnissa aikana, jolloin karhunmetsästys on käynnissä
Luokan 2 sivutuotteiden käyttö on kiellettyä kyseisen kunnan alueella silloin, kun karhunmetsästys on sallittua. Kun kannanhoidollisista syistä myönnetyt karhunkaatoluvat on alueella käytetty, luokan 2 sivutuotteiden käyttö on jälleen sallittua. Haaskanpitäjän ja valvovan viranomaisen velvollisuus on seurata alueen karhunkaatolupien käyttöä.

 

Ilmoitusmenettely haaskatoiminnan aloittamisesta ja haaskaruokintapaikan rekisteröityminen

Jos haaskana käytetään muita kuin luonnonvaraisia eläimiä ja niiden teurassivutuotteita, on toiminnasta tehtävä ilmoitus kunnaneläinlääkärille, jonka alueella haaskaa aiotaan pitää. Ilmoitus on tehtävä ennen haaskaruokinnan aloittamista ja se voidaan tehdä joko kirjallisesti tai oheisella lomakkeella.  Ilmoituksen tiedot viedään eläintenpitäjärekisterin yhteydessä olevaan haaskaruokintapaikkarekisteriin eläintunnistusjärjestelmälain (238/2010) vaatimusten mukaisesti. Mikäli toiminnassa tapahtuu vuoden aikana oleellisia muutoksia tai toiminta lopetetaan, on siitä tehtävä ilmoitus vähintään 30 vuorokauden kuluttua tapahtumasta.

Ilmoitus sivutuotteen viemisestä haaskapaikalle

 Uuden sivutuotelain myötä on toimijan  ilmoitusvelvollisuutta sivutuotteiden viennistä haaskaruokintapaikalle kevennetty. 1.7.2015 alkaen  toimijan on  ilmoitettava   kuukausittain haaskaruokintapaikalle toimitettujen sivutuotteiden määrä kunnaneläinlääkärille, jonka alueelta sivutuotteet ovat peräisin. Mikäli haaskapaikka sijaitsee toisen kunnan alueella, on myös tämän käyttökunnan kunnaneläinlääkärille toimitettava käyttöilmoitus. Ilmoitus tehdään  käyttämällä oheista  käyttöilmoituslomaketta. Kunnaneläinlääkäri pitää luetteloa saamistaan ilmoituksista ja ilmoittaa niistä aluehallintovirastolle säädetyllä tavalla.

Lääkittyjen eläinten raatojen haaskakäyttö,  kirjanpitovaatimus ja merkintä sikarekisteriin

Maatilan, joka käyttää itse tai luovuttaa tilalla kuolleita eläimiä haaskakäyttöön, on pidettävä kirjaa haaskaksi käytetyistä eläimistä. Kirjanpidosta on käytävä ilmi haaskakäyttöön päätyneiden lääkittyjen eläinten osalta käytetyt lääkkeet, lääkkeiden varoaikojen päättymispäivämäärät ja päivämäärä, jolloin eläin kuoli tai lopetettiin. Valvovalle viranomaiselle on pyydettäessä esitettävä kirjanpito.

Mikäli maatila luovuttaa tilalla kuolleita tai lopetettuja eläimiä haaskan pitäjälle, on tilan annettava raadon mukana kirjallisesti tieto lääkittyjen eläinten osalta käytetyt lääkkeet, lääkkeiden varoaikojen päättymispäivämäärä ja päivämäärä jolloin eläin kuoli tai lopetettiin. Haaskan pitäjä liittää edellä mainitun dokumentin kirjanpitoonsa, josta se on muun kirjanpidon kanssa viranomaisen tarkastettavissa.

Toimijan, joka luovuttaa sian raadon  haaskakäyttöön on merkittävä sikarekisterin eläinmääräilmoitukseen hävitystavaksi haaska. Jos alle 12 kuukauden ikäinen nauta menee haaskakäyttöön, on toimijan oltava yhteydessä nautarekisterin asiakaspalveluun, joka merkitsee naudan hävitystavaksi  haaskakäytön.  Asiakaspalvelun puhelinnumero on  09 85 666 000.

 

  Sivutuotteiden kuljetus ja varastointi

Haaskamateriaalin kuljetuksen on tapahduttava hygieenisesti tiiviissä astioissa tai ajoneuvoissa. Jos haaskamateriaalia kuljetetaan ammattimaisesti, on kuljettajan ilmoittauduttava kotimaakuntansa alueellisen ympäristökeskuksen jätetiedostoon. Jos materiaalia varastoidaan, tulee varastoinnissa noudattaa hyvää hygieniaa. Astian tai varaston on oltava tiivis ja tarvittaessa jäähdytetty materiaalin pilaantumisen estämiseksi.

 

Lisätietoa ja neuvoja

Lisätietoja ja neuvoja antavat paikallinen kunnaneläinlääkäri, läänineläinlääkäri, Evira, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja ympäristökeskus.

 

Haaskanpitoon liittyvää lainsäädäntöä

 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1069/2009 (sivutuoteasetus) ja sen täytäntöönpanosta annettu komission asetus (EU) N:o 142/2011, sivutuotelaki 517/2015 § 6,7  ja  ja MMMa  N:o  783/2015   eläimistä saatavista sivutuotteista.