Sivutuotteiden käyttö luonnonvaraisten eläinten ruokinnassa eli haaskakäyttö

 

Haaskanpito on toimintaa, jolla eläimiä houkutellaan ravinnon avulla ruokintapaikalle ja jonka tarkoituksena on valokuvata, katsella tai metsästää eläimiä. Haaskaa voidaan pitää myös yksinomaan eläinten ruokintatarkoituksessa, esimerkiksi uhanalaisten petolintujen kohdalla.

Haaskanpitäjiä voivat olla yksittäiset toimijat, jotka käyttävät haaska-aineksena omia kuolleita tuotantoeläimiään tai luontokuvaajat ja luontomatkailuyrittäjät, jotka hankkivat haaska-aineksen maatiloilta tai elintarvikealan laitoksista.

Tiettyjen sivutuoteasetuksen mukaisten luokkaan 2 ja 3 kuuluvien sivutuotteiden käyttö luonnonvaraisten eläinten ruokintaan on sallittua, mikäli se ei aiheuta terveyshaittaa, ympäristön pilaantumista eikä eläintautien leviämisen vaaraa. Viimeksi mainitusta syystä esimerkiksi ruokajätettä ei saa käyttää luonnonvaraisten eläinten ruokinnassa. Kolarihirviin, hirvenmetsästyksen teurassivutuotteisiin, muiden luonnonvaraisten eläinten raatoihin ja luonnonkalaan ei sovelleta sivutuoteasetusta ja niiden haaskakäyttö on sallittua, mikäli niiden ei epäillä sairastavan jotain ihmisiin tai eläimiin tarttuvaa tautia.

Vastuu haaskakäyttöön päätyvistä sivutuotteista ja niiden laadusta on sivutuotteen tuottajalla ja käyttäjällä. Viime kädessä he vastaavat siitä, ettei luonnonvarasten eläinten ravinnoksi päädy ainesta, joka aiheuttaa vaaran eläinten tai ihmisten terveydelle. Edellä mainittujen tahojen vastuulla on myös se, ettei haaskakäyttöön päädy sellaisten lääkittyjen eläinten raatoja, joilla käytettyjen lääkkeiden varoaika ei ole päättynyt ennen kuin eläin on kuollut tai lopetettu.

Haaskanpitoa säätelevät myös monet muut lait ja asetukset kuten jätelaki, ympäristönsuojelulaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki, joiden tunteminen ja noudattaminen ovat edellytyksenä haaskatoiminnalle.

Haaskan sijainti

Haaskanpitoon on saatava lupa maanomistajalta. Haaskaa ei saa sijoittaa lähelle asutusta. Haaska ei saa aiheuttaa maaperän eikä vesistöjen pilaantumista, joten haaskapaikkaa valittaessa on huomioitava pohjavesialueiden, järvien, jokien ym. vesistöjen sijainti. Tämän vuoksi on syytä olla yhteydessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiseen. Mikäli aikomuksena on rakentaa katselukoju, kannattaa ottaa etukäteen yhteyttä kunnan rakennusvalvontaviranomaiseen. Haaskapaikka on pidettävä siistinä ja toimijan on huolehdittava käyttämättä jääneiden sivutuotteiden siivoamisesta pois ruokintapaikalta.

Haaskakäytössä sallitut sivutuotteet ja niiden sivutuoteluokka

Haaskapaikalle kuljetettavan sivutuotteen määrän tulee olla suhteessa kulutukseen.

Haaskaruokintaan voidaan käyttää

  • kuolleita sikoja, poroja, hevosia ja siipikarjaa ja alle 12 kk ikäisten nautojen raatoja
  • edellä mainituista eläimistä saatuja teurastamo- ja leikkaamosivutuotteita
  • kasvatettua kalaa
  • kalatuotteiden käsittelystä syntyneitä sivutuotteita
  • hirvien ja muiden luonnonvaraisten eläinten raatoja ja teurassivutuotteita

Tiloilla kuolleet tai lopetetut siat, siipikarja, alle 12 kuukauden ikäiset nautaeläimet, porot ja hevoset ovat sivutuoteluokkaa 2, samoin esimerkiksi kalakasvattamoiden kasvatusaltaisiin itsestään kuolleet kalat. Kalojen perkuusivutuotteet sekä leikkaamosivutuotteet ovat pääsääntöisesti luokkaa 3. Teurastamoiden sivutuotteet voivat olla joko luokkaa 2 tai 3. Sivutuotteita haettaessa niiden sivutuoteluokka on syytä selvittää laitokselta. Mikäli kyseessä on luokkien 2 ja 3 seos, seoksen sivutuoteluokka on 2. Koska luonnonvaraisten eläinten raatoihin ja luonnonkalaan ei sovelleta sivutuoteasetusta, niillä ei ole sivutuoteluokkaa.

Haaskakäytössä kielletyt sivutuotteet

Haaskaruokinnassa on kiellettyä käyttää

  • yli 12 kuukauden ikäisten nautaeläinten raatoja (ovat sivutuoteluokkaa 1)
  • teurastamoiden ja leikkamoiden erottamaan TSE-riskiainesta
  • kuolleita lampaita ja vuohia ja niiden osia ja niistä saatuja teurastamo- ja leikkaamosivutuotteita
  • kotiteurastuksen sivutuotteita
  • kuolleita turkiseläimiä, niiden osia ja niistä johdettuja tuotteita
  • sellaisten eläinten raatoja, jotka on lopetettu tai jotka ovat kuolleet ihmisiin tai eläimiin tarttuva taudin tai taudin epäilyn vuoksi. Haaskaksi ei myöskään saa viedä ainesta, jonka käyttöä on joltain osin rajoitettu eläintaudin vuoksi.
  • sellaisten lääkittyjen eläinten raatoja, joilla käytettyjen lääkkeiden varoaika ei ole päättynyt ennen eläimen kuolemaa.
  • kalanviljelylaitoksessa lakisääteisesti vastustettavaan tautiin kuolleita, tautisaneerauksen vuoksi tapettuja kaloja ja tällaisista kaloista peräisin olevaa kalaperäistä ainesta ei saa viedä haaskalle. Myöskään merialueelta tai merikalojen nousualueelta peräisin olevia kuolleita kaloja tai niiden perkeitä ei saa viedä haaskalle

Ruokajätteen käyttö

Ravintoloista, pitopalveluista ja keittiöistä, mukaan lukien keskuskeittiöistä ja kotitalouksista peräisin olevan jäteruoan käyttö on kiellettyä.

Sivutuotteiden käytön rajoitukset kunnissa aikana, jolloin karhunmetsästys on käynnissä
Luokan 2 sivutuotteiden käyttö on kiellettyä kyseisen kunnan alueella silloin, kun karhunmetsästys on sallittua. Kun kannanhoidollisista syistä myönnetyt karhunkaatoluvat on alueella käytetty, luokan 2 sivutuotteiden käyttö on jälleen sallittua. Haaskanpitäjän ja valvovan viranomaisen velvollisuus on seurata alueen karhunkaatolupien käyttöä. 

Eviran suositus haaskaruokinnan rajoittamisesta lintuinfluenssan leviämisriskin torjumiseksi

Korkeaa kuolleisuutta luonnonvaraisille linnuille ja siipikarjalle aiheuttavaa H5N8-tyypin lintuinfluenssaa on todettu vuoden 2016 aikana muun muassa tukkasotkista ja merikotkista. Lintuinfluenssaan sairastuneet vesilinnut ovat todennäköisesti tartuttaneet merikotkia jouduttuaan kotkien saaliiksi. Haaskaruokinta voi lisätä tartuntoja, sillä haaskat keräävät paljon lintuja ruokailemaan ja joukossa voi olla myös viruksen kantajia.Lintujen mukana virus voi kulkeutua laajallealueelle ja pahimmassa tapauksessa siipikarjatilalle.

Lintuinfluenssan leviämisen ehkäisemiseksi Evira suosittaa, ettei mitään haaskatoimintaa harjoitettaisi 75 kilometrin levyisellä rannikkokaistaleella alkaen Kokkolasta ja päättyen Vaalimaalle. Haaskatoiminnasta suositellaan pidättäytymään 31.3.2017 saakka. Muualla maassa Evira suosittelee merikotkien suosimien haaskojen peittämistä puilla tai havuilla, jotta haaskoilla käyvien pienpetojen pyynti olisi edelleen mahdollista.

Ilmoitusmenettely haaskatoiminnan aloittamisesta ja haaskaruokintapaikan rekisteröityminen

Ennen haaskatoiminnan aloittamista on toimijan ilmoittauduttava haaskapaikkarekisteriin. Ilmoittautuminen tehdään täyttämällä haaskapaikan rekisteröinti/muutosilmoituslomake (suomeksi) ja toimittamalla se haaskaruokintapaikan sijaintikunnan kunnaneläinlääkärille. Ilmoitusvelvollisuus ei koske kuolleita luonnoneläimiä eikä niistä saatuja teurassivutuotteita. Toiminnan muutoksista ja lopettamisesta on 30 päivän kuluessa ilmoitettava kunnaneläinlääkärille käyttäen edellä mainittua lomaketta.

Ilmoitus sivutuotteen viemisestä haaskapaikalle

Toimijan on ilmoitettava kuukausittain haaskaruokintapaikalle toimitettujen sivutuotteiden määrä kunnaneläinlääkärille, jonka alueelta sivutuotteet ovat peräisin. Mikäli haaskapaikka sijaitsee toisen kunnan alueella, on myös tämän käyttökunnan kunnaneläinlääkärille toimitettava käyttöilmoitus. Ilmoitus tehdään käyttämällä oheista käyttöilmoituslomaketta (suomeksi). Kunnaneläinlääkäri pitää luetteloa saamistaan ilmoituksista ja ilmoittaa niistä aluehallintovirastolle säädetyllä tavalla.

Lääkittyjen eläinten raatojen haaskakäyttö,  kirjanpitovaatimus ja merkintä sikarekisteriin

Maatilan, joka käyttää itse tai luovuttaa tilalla kuolleita eläimiä haaskakäyttöön, on pidettävä kirjaa haaskaksi käytetyistä eläimistä. Kirjanpidosta on käytävä ilmi haaskakäyttöön päätyneiden lääkittyjen eläinten osalta käytetyt lääkkeet, lääkkeiden varoaikojen päättymispäivämäärät ja päivämäärä, jolloin eläin kuoli tai lopetettiin. Valvovalle viranomaiselle on pyydettäessä esitettävä kirjanpito.

Mikäli maatila luovuttaa tilalla kuolleita tai lopetettuja eläimiä haaskan pitäjälle, on tilan annettava raadon mukana kirjallisesti tieto lääkittyjen eläinten osalta käytetyt lääkkeet, lääkkeiden varoaikojen päättymispäivämäärä ja päivämäärä jolloin eläin kuoli tai lopetettiin. Haaskan pitäjä liittää edellä mainitun dokumentin kirjanpitoonsa, josta se on muun kirjanpidon kanssa viranomaisen tarkastettavissa.

Toimijan, joka luovuttaa sian raadon haaskakäyttöön on merkittävä sikarekisterin eläinmääräilmoitukseen hävitystavaksi haaska. Jos alle 12 kuukauden ikäinen nauta menee haaskakäyttöön, on toimijan oltava yhteydessä nautarekisterin asiakaspalveluun, joka merkitsee naudan hävitystavaksi haaskakäytön. Asiakaspalvelun puhelinnumero on 09 85 666 000.

Sivutuotteiden kuljetus ja varastointi

Haaskamateriaalin kuljetuksen on tapahduttava hygieenisesti tiiviissä astioissa tai ajoneuvoissa. Jos haaskamateriaalia kuljetetaan ammattimaisesti, on kuljettajan ilmoittauduttava kotimaakuntansa alueellisen ympäristökeskuksen jätetiedostoon. Jos materiaalia varastoidaan, tulee varastoinnissa noudattaa hyvää hygieniaa. Astian tai varaston on oltava tiivis ja tarvittaessa jäähdytetty materiaalin pilaantumisen estämiseksi.

Lisätietoa ja neuvoja

Lisätietoja ja neuvoja antavat paikallinen kunnaneläinlääkäri, läänineläinlääkäri, Evira, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja ympäristökeskus.

Haaskanpitoon liittyvää lainsäädäntöä

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1069/2009 (sivutuoteasetus) ja sen täytäntöönpanosta annettu komission asetus (EU) N:o 142/2011, sivutuotelaki 517/2015 § 6,7 ja ja MMMa N:o 783/2015 eläimistä saatavista sivutuotteista, laki eläintunnistusjärjestelmästä 238/2010.