Raatokeräily

Tiloilla itsestään kuolleet ja lopetetut märehtijät, siat ja siipikarja on sivutuotelain määräämiltä eläintiheiltä keräilyalueilta kerättävä ja käsiteltävä sivutuoteasetuksen mukaan hyväksytyssä käsittelylaitoksessa tai hävitettävä polttamalla raatojen polttoon hyväksytyssä polttolaitoksessa.  Keskeisenä tarkoituksena raatokeräilyssä on eläintautien leviämisen estäminen.
 

Muutoksia raatokeräilytoimintaan

Suomen hyvän eläintautilanteen varmistamiseksi eläimen omistajat ovat saaneet raatojen keräilystä ja hävittämisestä aiheutuviin kustannuksiin valtionavustusta (VN asetus 96/2010 valtionavustuksesta eläimen omistajalle nautojen, lampaiden, vuohien, sikojen ja siipikarjan raatojen keräilystä ja hävittämisestä aiheutuviin kustannuksiin).  Toiminta on perustunut Eviran ja Honkajoki Oy:n väliseen sopimukseen.  Aiempi asetus on kumottu asetuksella VN 998/2017 ja sen myötä keräilyyn ja hävittämiseen tarkoitetun valtionavustuksen myöntämiseen ja käyttämiseen on tullut joitain muutoksia.  Uutta asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran haettaessa avustusta vuodelle 2019. 

Asetuksen pääasialliset muutokset ovat; valtion tukea saavia raatokeräilijöitä voi yhtä aikaa olla useita sekä ne eläimen omistajat, joilla on havaittu alla mainittuja lainsäädännön rikkeitä, joutuvat maksamaan raatokeräilyn kokonaan itse. Suurimmalle osalle raatokeräilyä käyttäneistä eläimen omistajista asetusmuutos ei aiheuta havaittavaa muutosta. Eläimen omistajan ei tarvitse jatkossakaan hakea itse avustusta vaan avustus tulee suorana hinnan alennuksena raatokeräilytoimijalta. Alle on koottu asetuksen tuomat muutokset tarkemmin. 

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on valtionapuviranomainen, joka myöntää avustuksen vuosittain hakemuksesta ja päättää vuosittain eläimen omistajalle hyvitettävän eläinlajikohtaisen avustuksen määrän.

Avustuksen hakija ja saaja on raatokeräilytoimija, jonka tulee käyttää avustus raatojen keräilystä ja hävittämisestä eläimen omistajalle aiheutuvien kustannusten hinnanalennukseen.  Avustuksen saajia voi olla useita.
 

Avustuksen hakeminen

Avustusta voi hakea toimija, joka sitoutuu keräämään keräilyalueelta kaikki tuen piiriin kuuluvien eläinlajien raadot viipymättä raatojen laadusta riippumatta ja ympäri vuoden.  Käytettävän keräilykaluston tulee olla säädösten mukainen ja käsittely- tai polttolaitoksen sivutuoteasetuksen mukaan hyväksytty ja ympäristöpuolen vaatimukset täyttävä. Laitoksessa on voitava ottaa yli 48 kuukauden ikäisistä naudoista ja yli 18 kuukauden ikäisten lampaista ja vuohista TSE-näyte. Toimijalla on myös valmius ja riittävä kapasiteetti huolehtia raatojen keräämisestä ja käsittelystä lakisääteisesti vastustettavan tai uuden vakavan eläintaudin levitessä maassa epidemiana.

Mikäli toimija katsoo pystyvänä täyttämään edellä mainitut perusvaatimukset, voi avustusta hakea Eviralta avustuksen myöntämisvuotta edeltävän syyskuun loppuun mennessä. 

Avustushakemuksessa hakijan tulee esittää

  • hakijan yhteystiedot ja vastuuhenkilö
  • selvitys valtionavustuslain 7§:n 2 momentissa tarkoitetun avustuksen kohderyhmästä
  • toiminnan toteuttamissuunnitelma, kustannusarvio, rahoitussuunnitelma ja aikataulu
  • toteutumisen seurantatapa ja siinä käytettävät mittarit
  • hakijan viimeksi päättynyttä tilikautta koskeva toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus koskien raatokeräilytoimintaa, jollei niitä ole aikaisemmin toimitettu

Hakemukseen liitettävän toteuttamissuunnitelman on sisällettävä tiedot miten toimija aikoo käytännössä toteuttaa aiemmin mainitut perusvaatimukset. Vuoden 2019 avustus on haettava viimeistään 30.9.2018. Evira myöntää avustuksen raatokeräilytoimijalle, mikäli arvioi näiden tietojen perusteella hakijan täyttävän sille asetetut vaatimukset. Avustus myönnetään vuosittain.

 

 Avustuksen maksaminen

Evira päättää vuosittain eläimen omistajalle hyvitettävän eläinlajikohtaisen avustuksen määrän.

Eläimen omistaja maksaa raatokeräilytoimijalle raadon noudosta ja hävittämisestä hinnan, joka on alennettu valtionavustuksen suuruudella. Evira maksaa valtionavustuksen osuuden raatokeräilytoimijalle saatuaan toimijalta raportin kerätyistä eläimistä.

Tietyissä tapauksissa asetus estää avustuksen maksamisen.  Tällöin eläimen omistaja ei saa avustuksen suuruista hinnanalennusta ja raatokeräilytoimija laskuttaa omistajalta todellisen kustannuksen. 

Avustusta ei makseta

  • jos eläimet on jouduttu lopettamaan eläinsuojelulain (247/1996) 44 §:ssä tarkoitetun kiireellisen toimenpiteen johdosta.Tällöin
    valvontaviranomainen tilaa puhelimitse raatokeräilyn paikalle ja ilmoittaa samalla, ettei avustusta raatojen noudosta ja hävittämisestä makseta.  Valvontaviranomainen kertoo tästä myös eläimen omistajalle.
  • jos valvontaviranomainen on joutunut antamaan sivutuotelain 63 §:n mukaisen määräyksen kuolleen eläimen hävityksestä. Valvontaeläinlääkäri antaa paikan päällä eläimen omistajalle suullisen määräyksen ja jälkikäteen kirjallisen määräyksen tilata raatokeräily paikalle. Eläimen omistaja tilaa siis itse raatokeräilyn. 

 .

Jos kuollutta märehtijää ei voida tunnistaa eli eläimeltä puuttuu korvamerkki eikä sitä ole ilmoitettu eläinrekisteriin, niin myöskään tällöin avustusta ei voida maksaa ja raatokeräilijä laskuttaa noudosta täyden hinnan. Paitsi eläimenpitäjän myös raatokeräilytoimijan on tehtävä asianmukaiset merkinnät rekisteriin. Jos eläintenpitäjän merkinnät puuttuvat ei kuollutta eläintä voi merkitä vastaanotetuksi käsittelylaitokseen. 

Jos raatokeräilijälle on maksettu valtionavustus vaikka eläimen omistaja on rikkonut em. lainsäädännön kohtia, niin Evira perii aiheettomasti maksetun valtionavustuksen takaisin raatokeräilijältä valtionavustuslain mukaisesti. Vastaavasti raatokeräilytoimija voi periä eläimen omistajalta perusteetta saadun hinnanalennuksen takaisin. Jos raatokeräilijä on laskuttanut eläimen omistajalta täyden hinnan ja eläimen omistaja kuitenkin katsoo olevansa oikeutettu avustukseen, niin hän voi hakea asiaan korjausta Evirasta.  

 

Avustuksen määrä vuonna 2019

Eduskunta hyväksyy joulukuussa valtion seuraavan vuoden talousarvion. Talousarvioon budjetoidaan vuosittain summa, josta eläimen omistajalle hyvitettävät eläinlajikohtaiset avustukset maksetaan. Vuoden 2019 avustusten määrät tulevat olemaan samat kuin vuoden 2018 määrät, jos eduskunta myöntää vastaavansuuruisen määrärahan budjettiin kuin kuluvalle vuodelle. Eläinlajikohtaiset avustusten määrät ovat seuraavassa taulukossa.

Naudat

Avustus €/eläin

Naudat, >6kk

93

Naudat, <6kk

58

Naudat,<6kk, lisäeläin

42

 

Lampaat

Avustus €/eläin

Lammas, >6 kk

82

Lammas, >6 kk, lisäeläin

44

Vain karitsat (1 noutokerta)

82

 

Vuohet

Avustus €/eläin

Vuohet, >6 kk

82

Vuohet, >6 kk, lisäeläin

44

Vain kilit (1 noutokerta)

82

 

Sika/siipikarja -keräily

Avustus €/eläin

Perushinta, 150-499 kg

62

Lisäkilot, täysi 100 kg yli 400 kg:n

11

 

Esitetyt hinnat ovat arvonlisäverottomia.
Vasikka ilman korvamerkkiä naudan kanssa (yli 3 kk) kanssa veloituksetta.
Alle 6 kk ikäiset lampaat ja vuohet yli 6 kk ikäisen lampaan tai vuohen kanssa veloituksetta.

 

Lue lisää märehtijöiden raatokeräilystä

Lue lisää sikojen ja siipikarjan raatokeräilystä