Turkiseläinten, kameli- ja hirvieläinten sekä mehiläisten ja kimalaisten pitäjien REKISTERÖITYMINEN

Eläintenpitäjärekisteriä on nyt laajennettu siten, että sinne kerätään tietoa myös siitä, missä turkiseläimiä, kameli- ja hirvieläimiä sekä mehiläisiä ja kimalaisia pidetään Suomessa. Paikkatiedon (koordinaatit) ansiosta voidaan esimerkiksi vakavaa eläintautia epäiltäessä ryhtyä tehokkaisiin varotoimenpiteisiin myös lähialueiden vastaavissa eläinpaikoissa ja näin estää taudin leviäminen. Rekisterin pito perustuu maa- ja metsätalousministeriön asetukseen.

Rekisteröitymislomakkeille rastitetaan kyseessä oleva eläinlaji ja kerrotaan, mitä tarkoitusta varten kyseisiä eläimiä pidetään. Pitopaikkalomakkeen yhteydessä on taulukko käyttötarkoituksista eläinlajeittain.

Turkiseläimistä erityisesti ketut (mukaan lukien sinikettu), minkit ja supikoirat, kamelieläimistä kamelit, laamat ja alpakat sekä hirvieläimistä japaninpeurat, kuusipeurat, metsäpeurat, metsäkauriit, valkohäntäkauriit, saksanhirvet ja hirvet kuuluvat rekisteröintivelvollisuuden piiriin.

Eläinten lukumäärällä ei ole merkitystä, vaan yhdenkin yksilön – mehiläisten ja kimalaisten kohdalla puhutaan yhdyskunnasta (pesästä) - omistajan on rekisteröidyttävä eli toimitettava molemmat lomakkeet kuntaan. Velvoite koskee kaikkia eläintenpitäjiä, myös niitä, joilla ei ole maatilaa. Rekisteröintimaksua ei ole. Omistajan on pidettävä rekisterin tiedot jatkossakin ajan tasalla.

Ennestään eläintenpitäjärekisterissä olevien eläintenpitäjien on syytä tarkistaa vanhat ilmoittajatietonsa samalla kun täydentää omat ja pitopaikkansa tiedot uudella/uusilla eläinlajeilla.