Hevoseläinten tunnistamista koskevat uudet vaatimukset

EU:n hevospassista annetun uuden asetuksen vaatimukset astuivat voimaan 1.1.2016. Suurimpana muutoksena on ilmoittamisvelvoite tietokantaan kaikille niille hevoseläimille, jotka eivät siellä vielä ole.

Tunnistusasiakirja

Kaikilla EU:n alueella olevilla hevoseläimillä on oltava tunnistusasiakirja eli ns. hevospassi. Tunnistettaviin hevoseläimiin kuuluvat hevosten ja ponien ohella myös esimerkiksi aasit ja seeprat sekä niiden risteytykset.

1.1.2016 jälkeen myönnettävien tunnistusasiakirjojen ulkonäkö muuttuu hieman. Passien ulkoasu yhtenäistyy EU:n alueella. Tavoitteena uudistuksella on estää passeihin kohdistuvia väärennyksiä. Jos hevoselle on jo myönnetty passi ennen 1.1.2016, ei passia tarvitse vaihtaa vaan vanhanmallinen tunnistusasiakirja on edelleen voimassa.

Hevoseläimille myönnetään eläimen omistajan tai haltijan hakemuksesta elinikäinen tunnistusasiakirja, jossa on sen yksilöllinen tunnistusnumero (UELN) ja muita eläimeen liittyviä tietoja. Tunnistamisen yhteydessä eläin merkitään mikrosirulla, joka kytkee tunnistusasiakirjan yksiselitteisesti eläimeen. Tunnistusasiakirjasta tallennetaan tunnistusasiakirjan myöntävän toimielimen tietokantaan eli rekisteriin tiedot eläimestä, siihen kiinnitetystä mikrosirusta sekä henkilöstä, jolle tunnistusasiakirja on luovutettu.

EU:n alueella syntyneellä hevoseläimellä on oltava tunnistusasiakirja viimeistään 12 kuukauden kuluttua syntymästä. Tunnistusasiakirja on joka tapauksessa oltava jo ennen sitä, jos eläin siirretään pysyvästi syntymätilalta. Vieroittamaton varsa saa kuitenkin kulkea emänsä mukana ilman tunnistusasiakirjaa.

Tunnistusasiakirjaa koskeva hakemus on toimitettava myöntävälle toimielimelle viimeistään 2 kuukautta ennen edellä mainitun määräajan umpeutumista.

Tunnistusasiakirja on elinikäinen, joten ennen sen myöntämistä varmistutaan, ettei eläimelle ole aiemmin myönnetty vastaavaa asiakirjaa. Tähän kuuluvat saatavilla olevien asiakirjojen ja sähköisten tiedostojen tarkistaminen sekä itse eläimen tarkastaminen mm. mahdollisen mikrosirun – tai mikrosirun poistamisen (arpi) – varalta.

EU:n hevospassiasetus jakaa hevoseläimet kahteen ryhmään:

1. Rekisteröidyt hevoseläimet, joita ovat:
a.Sellaiset, joiden polveutuminen on rotumääritelmien mukaisesti selvillä ja eläimet sillä perusteella ovat kyseisen rodun kantakirjaan kelvollisia ja joille rotukantakirjan pitäjäksi hyväksytty yhdistys tai organisaatio on myöntänyt tunnistusasiakirjan tai
b.Sellaiset hevoseläimet, joille kansainvälinen kilpailu- ja urheiluhevosia hallinnoivan yhdistyksen tai organisaation edustaja on myöntänyt tunnistusasiakirjan.

2. Muut kuin rekisteröidyt hevoseläimet, joista EU-asetuksessa käytetään ilmaisua ”jalostukseen ja tuotantoon tarkoitetut hevoseläimet”. Näitä ovat esimerkiksi sellaiset ratsuhevoset ja ponit, joiden polveutumisesta ei ole tietoa tai polveutumista ei ole kirjattu rotukantakirjavaatimusten mukaisesti taikka tunnistettu kansainvälisen kilpailu- ja urheiluhevosia hallinnoivan yhdistyksen tai organisaation edustajan toimesta.

Rekisteröidyille hevoseläimille tunnistusasiakirjoja myöntää kunkin rodun kantakirjaa pitävä yhteisö, joita Suomessa on tällä hetkellä kolme; Suomen Hippos, Suomen irlannincobyhdistys FSIC ry  ja Eestin Raskaat Vetohevoset ry.

Muille kuin rekisteröidyille hevoseläimille tunnistusasiakirjan myöntää tällä hetkellä Suomen Hippos.

Tunnistusasiakirjan on oltava aina saatavilla siinä pitopaikassa, missä hevoseläintä pidetään. Tunnistusasiakirjan on oltava hevoseläimen mukana myös kuljetuksen aikana.

Tunnistusasiakirjan ajantasaisuus

Eläintenpitäjä on hevospassiasetuksessa määritelty luonnolliseksi tai oikeushenkilöksi, jolla on omistus- tai hallintaoikeus hevoseläimiin tai jonka tehtäväksi on annettu niiden hoito, rahallista korvausta vastaan tai maksutta, pysyvästi tai tilapäisesti, myös kuljetuksen, markkinoiden, kilpailujen tai kulttuuritapahtumien aikana.

Eläimen pitäjän on huolehdittava siitä, että eläintä koskevat tiedot tunnistusasiakirjassa ovat oikein ja ajan tasalla; hevoseläimen kelpoisuus ihmisravinnoksi teurastettavaksi, mikrosirun koodi, hevoseläinluokka (rekisteröity tai muu kuin rekisteröity) sekä omistusta koskevat tiedot, jos myöntävä toimielin niin edellyttää.

Eläimen tietojen muuttuessa eläintenpitäjän on 30 päivän sisällä muutoksesta toimitettava tunnistusasiakirja myöntävälle toimielimelle tietojen päivittämiseksi tunnistusasiakirjaan ja tallentamiseksi tietokantaan.

Jos sinä aikana, kun tunnistusasiakirja on päivitettävänä toimielimessä, on tarpeen siirtää eläin pitopaikastaan, voidaan eläimelle myöntää eläimen pitäjän hakemuksesta ns. väliaikainen asiakirja, joka on voimassa enintään 45 päivää.

Hevoseläintä, jolla on väliaikainen asiakirja, ei kuitenkaan saa kuljettaa teurastamoon teurastettavaksi. Jos eläin kuljetetaan 45 päivän määräajan puitteissa toiseen jäsenvaltioon tai toisen jäsenvaltion kautta EU:n ulkopuolelle, on eläimen mukana oltava tilapäisen asiakirjan lisäksi terveystodistus.

Oleellinen osa asiakirjassa on lääkitysten merkitsemiseen varattu kohta – tällä ehkäistään lääkejäämien joutuminen elintarvikkeeseen. Eläinlääkärin on varmistettava hevospassista ennen lääkkeiden antamista, onko hevosella passissa teuraskieltomerkintä. Ellei passi ole mukana, hevosta voi lääkitä vain tuotantoeläimille hyväksytyillä lääkkeillä, koska merkintöjä ei voi tehdä hevospassiin. Passi on siten oltava eläinlääkärin saatavilla aina eläintä hoidettaessa. Tarvittaessa hoitava eläinlääkäri merkitsee asiakirjaan elinikäisen teurastuskiellon. Asiakirjaan voidaan myös omistajan itsensä tahdosta merkitä, ettei kyseistä eläintä saa koskaan käyttää elintarvikkeeksi. Tunnistusasiakirja on aina toimitettava hevosen mukana myös teurastamolle. Lisätieoja lääkitsemisestä Eviran sivustolta lääkitseminen.

Eläimen pitäjän tulee ilmoittaa myöntävälle toimielimelle elinikäisestä teurastuskiellosta 14 päivän sisällä kiellon kirjaamisesta passiin lähettämällä passi myöntävälle toimielimelle tietojen päivitystä varten.

Teurastettujen ja lopetettujen hevosten tunnistusasiakirjat

Kun hevoseläin kuolee, lopetetaan tai teurastetaan, on mikrosiru poistettava ja tuhottava. Tunnistusasiakirja on lisäksi mitätöitävä ja palautettava sen myöntäneelle taholle.

Kun hevoseläin teurastetaan, virkaeläinlääkäri mitätöi tunnistusasiakirjan ja palauttaa sen myöntäneelle taholle.

Kun hevoseläin kuolee tai lopetetaan tilalla tai katoaa (varastetaan tmv.), eläintenpitäjän on palautettava tunnistusasiakirja sen myöntäneelle taholle 30 päivän kuluessa eläimen kuolemasta tai katoamisesta. Myöntävä toimielin kirjaa tiedot tietokantaan ja mitätöi tunnistusasiakirjan. Jos hevonen on lopetettu tilalla eläintautien vastustamiseksi, passin mitätöinnistä ja eteenpäin lähettämisestä vastaa kuitenkin virkaeläinlääkäri.

Myöntävä taho voi halutessaan myös luovuttaa asianmukaisesti mitätöidyn tunnistusasiakirjan omistajalle muistona eläimestä.

Tuontihevosen ulkomaisen organisaation myöntämät tunnistusasiakirjat palautetaan Eviraan osoitteella:

Elintarviketurvallisuusvirasto/ EHYT
Hevosten yhteyspiste
Mustialankatu 3
00790 HELSINKI

Kadonneen tunnistusasiakirjan korvaaminen

Tunnistusasiakirja voidaan korvata tai siitä voidaan antaa kaksoiskappale vain erityisestä syystä. Tämä aiheuttaa kuitenkin aina eläimen elinikäisen teurastuskiellon. 

Jos hevoseläin voidaan varmuudella tunnistaa esimerkiksi sirun perusteella, alkuperäisen tunnistusasiakirjan myöntäjä myöntää eläimelle tunnistusasiakirjan kaksoiskappaleen. Jos hevoseläintä ei sen sijaan voida varmuudella tunnistaa, myöntää hevosen sijaintimaan myöntävä elin (Suomessa Suomen Hippos) sille korvaavan tunnistusasiakirjan.

Tunnistaminen

Tunnistusasiakirjan myöntävä taho vastaa myös hevoseläimen tunnistamisesta. Hevosten tunnistamista suorittavat mm. hevosjalostusliitot, joista tunnistus voidaan tilata. Oman alueen hevosjalostusliiton yhteystiedot voi tarkistaa hevosjalostusliittojen internetsivuilta.

Ennen 1.7.2009 syntyneiden tunnistaminen
Ennen 1.7.2009 syntyneitä, aiemmin tunnistettuja ja tietokantaan viimeistään 31.12.2009 tallennettuja eläimiä ei tarvitse tunnistaa uudelleen. Niiden vanhat passit ja rekisteritodistukset ovat edelleen voimassa, jos passissa tai rekisteritodistuksessa on ns. lääkitystarra. Lääkitystarraan tulee tällöin olla merkittynä eläimen lääkitykset ja rokotukset sekä mahdollinen teurastuskielto. Jos lääkitystarra puuttuu, on hevoseläimelle haettava uudenmuotoista tunnistusasiakirjaa.

1.7.2009 jälkeen syntyneiden tunnistaminen
Jos eläin on syntynyt 1.7.2009 tai sen jälkeen, siihen on pitänyt tunnistamisen yhteydessä asentaa myös mikrosiru. Mikrosirun tunnistusnumerolle on varattu paikka tunnistusasiakirjassa. Näin voidaan olla varmoja, että kyseinen asiakirja tietoineen kuuluu juuri tälle eläimelle.

Eläintenpitäjä on vastuussa siitä, että hänen hallinnassaan tai omistuksessaan olevat hevoset pysyvät tunnistimella merkittynä. Eläintä, joka ei ole asianmukaisesti merkitty, ei saa luovuttaa, siirtää, ottaa vastaan pitopaikkaan, kuljetettavaksi tai teurastettavaksi.

Tietokanta

Ilmoitukset tietokantaan

Uuden asetuksen mukaan kaikki Suomeen yli 90 päiväksi toisesta jäsenvaltiosta saapuneet hevoseläimet sekä ne Suomessa syntyneet hevoseläimet, joille on myönnetty tunnistusasiakirja jossain toisessa jäsenmaassa, tulee ilmoittaa myöntävän toimielimen tietokantaan Suomessa tunnistusasiakirjan tietojen tallentamista varten.

Ilmoitusta varten tunnistusasiakirja tulee lähettää myöntävään toimielimeen passin tietojen kirjaamista varten. Ilmoitukset tulee tehdä 30 päivän kuluessa siitä, kun eläin on tuotu maahan toisesta jäsenvaltiosta tai kun Suomessa syntyneelle eläimelle on myönnetty tunnistusasiakirja toisessa jäsenvaltiossa. Ilmoittautumisvaatimus ei kuitenkaan koske siitosoreja, jotka on tuotu maahan pelkästään lisääntymiskauden ajaksi.

Vaatimus koskee myös kaikkia niitä hevoseläimiä, jotka ovat saapuneet maahan ennen 1.1.2016 ja jotka eivät vielä ole tietokannassa. Käytännössä kaikkien näiden hevoseläinten tunnistusasiakirjat tulee toimittaa myöntävälle toimielimelle tietojen tallentamiseksi tietokantaan viimeistään 31.12.2016.

Rekisteröityjen hevoseläinten osalta ilmoitukset tehdään kunkin rodun kantakirjaa pitävälle yhteisölle tai sellaisen puuttuessa Suomen Hippokselle, joka vastaanottaa tällä hetkellä myös ei-rekisteröityjen hevoseläinten ilmoitukset. Kun myöntävä toimielin antaa tunnistusasiakirjan tai kirjaa aiemmin myönnettyjä tunnistusasiakirjoja, samalla tallennetaan tietokantaan tiedot eläimestä, siihen kiinnitetystä mikrosirusta sekä henkilöstä, jolle tunnistusasiakirja on luovutettu. Tietoja säilytetään tietokannassa vähintään 35 vuotta tai ainakin 2 vuoden ajan hevoseläimen kuolemasta.

Keskustietokanta

Suomeen on perustettava keskustietokanta, johon kaikkien Suomessa pysyvästi oleskelevien hevoseläinten eri tietokantoihin lakisääteisesti tallennetut tiedot kootaan. Käytännössä tämä tapahtuu siten, että tunnistusasiakirjoja myöntävät toimielimet antavat tiedot keskustietokantaan 15 päivän sisällä siitä, kun tunnistusasiakirjan tiedot on talletettu sen omaan tietokantaan. Eläintenpitäjältä tämä ei vaadi mitään toimenpiteitä.

Keskustietokannan avulla voidaan saada yksittäisen hevoseläimen tunnistustietojen lisäksi myös koottua tietoa mm. siitä kuinka monta hevosta Suomessa pysyvästi on tai kuinka monta hevosta tuodaan ja viedään maasta.

Hevoseläinten sisämarkkinakauppa

Suomeen ei saa vastaanottaa muusta EU- tai ETA-alueen valtiosta tulevaa hevoseläintä, jolla ei ole asianmukaista tunnistusasiakirjaa. Jos eläimellä ei ole tunnistusasiakirjaa, eläin on palautettava lähtöpaikkaansa. Suomessa ei tällaisen hevoseläimen tunnistamiseen voida ryhtyä. Vastavuoroisesti on eläimen omistajan ja haltijan syytä varmistaa Suomesta muuhun Euroopan Unionin ja Euroopan talousalueen valtioon lähtevän hevoseläimen tunnistusasiakirjojen asianmukaisuus, jotta liikkuminen sujuisi vaivattomasti. Lisätietoja Eviran tuonti- ja vientisivustolta .

Hevoseläinten maahantuonti

EU- tai ETA-alueen ulkopuolelta tuoduille rekisteröidyille hevoseläimille tuontimaassa myönnetyt passit ovat päteviä, jos niiden myöntäjänä on toiminut kyseisessä maassa tunnustettu toimija. Tunnustetulla toimijalla on UELN –numero. Ei-rekisteröityjen hevosten passit ovat päteviä, jos ne on myöntänyt tuontimaan toimivaltainen viranomainen. Kummassakin tapauksessa myös passin sisällön on vastattava hevospassiasetuksessa annettuja vaatimuksia. Tuontimaassa myönnetty tunnistusasiakirja on lähetettävä Suomessa myöntävään toimielimeen 30 vuorokauden sisällä tuonnista passin tietojen merkitsemiseksi tietokantaan.

Jos maahantuodulla hevoseläimellä ei ole asianmukaista tunnistusasiakirjaa, on sille anottava passi 30 vuorokauden kuluessa tuonnista. Jos eläintä ei ole tunnistettu määräajan sisällä, myönnetään eläimelle tunnistusasiakirjan kaksoiskappale tai korvaava passi. Tämä aiheuttaa aina eläimen elinikäisen teurastuskiellon.

 

Lisää aiheesta palvelussamme

Lisää aiheesta muualla verkossa: