Usein kysyttyä hevoseläinten tunnistamisesta

1. Omistan yli 12 kuukauden ikäisen hevosen, jota ei ole koskaan tunnistettu – miten toimin?

Hevonen tulee tunnistaa mahdollisimman nopeasti.

On muistettava, että eläintä, joka ei ole asianmukaisesti tunnistettu, ei saa luovuttaa, siirtää, tai ottaa vastaan pitopaikkaan, kuljetettavaksi tai teurastettavaksi.

Tunnistusasiakirjan myöntävä taho vastaa myös hevosen tunnistamisesta. Tunnistamisen yhteydessä eläin merkitään mikrosirulla, joka kytkee tunnistusasiakirjan yksiselitteisesti eläimeen. Hevosten tunnistamista suorittavat mm. hevosjalostusliitot, joista tunnistus voidaan tilata. Oman alueen hevosjalostusliiton  yhteystiedot  voi tarkistaa hevosjalostusliittojen internetsivuilta. 

Hevoselle, jota ei ole tunnistettu määräaikojen puitteissa myönnetään korvaava tunnistusasiakirja. Tämä aiheuttaa aina eläimen elinikäisen teurastuskiellon.

Eläintenpitäjä on vastuussa siitä, että hänen hallinnassaan tai omistuksessaan olevat hevoset pysyvät tunnistimella merkittynä. Jos esimerkiksi eläinkuljetusten valvonnassa tai tallitarkastuksessa ilmenee, että eläintä ei ole tunnistettu, tuomitaan eläintenpitäjä eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain rikkomisesta sakkoon. Hevosen tunnistaminen kannattaa siis tehdä välittömästi.

2. Olen ostanut hevosen toisesta EU-maasta. Hevosella on kyseisessä maassa myönnetty tunnistusasiakirja mutta sitä ei jostain syystä ole sirutettu.

Jos hevonen on syntynyt ja tunnistettu ennen 1.7.2009 ja sen tunnistusasiakirjan (vanhanmallinen passi tai rekisteritodistus, johon on kiinnitetty ns. lääkitystarra) tiedot on tallennettu myöntävän elimen tietokantaan viimeistään 31.12.2009, katsotaan hevonen asianmukaisesti tunnistetuksi. Näillä hevosilla siru ei ole pakollinen.

Jos sen sijaan minkä tahansa ikäinen hevonen on tunnistettu ja sille on myönnetty hevospassi 1.7.2009 jälkeen, on mikrosiru tullut kiinnittää eläimeen tunnistamisen yhteydessä. Jos näin ei jostain syystä ole tehty, tulee hevonen siruttaa. Mahdollisuus poiketa sirutusvelvoitteesta on ainoastaan niissä jäsenmaissa, joissa on otettu käyttöön jokin virallisesti hyväksytty vaihtoehtoinen tunnistusmenetelmä (esim. polttomerkki).

Hevosen pitäjän on huolehdittava siitä, että muuttuneet tiedot päivitetään tunnistusasiakirjaan lähettämällä passi ao. myöntävälle elimelle Suomessa 30 päivän sisällä muutoksesta. Muuhun jäsenvaltioon kantakirjatun hevosen kohdalla tulee muistaa myös jalostustoimitalainsäädännön velvoitteet ilmoittaa muuttuneet tiedot kantakirjanpitäjälle.

Sirun tietojen päivittämisen lisäksi passiin tulee merkintä elinikäisestä teurastuskiellosta.

Tunnistusasiakirjan myöntävä elin on vastuussa siitä, että ensimmäisen tunnistamisen yhteydessä hevoseen kiinnitetään siru. Tästä voidaan poiketa vain, jos jäsenmaa on ottanut käyttöön ns. vaihtoehtoisia tunnistusmenetelmiä (esim. polttomerkintä). Hevosen ostajan on ennen ostopäätöksen tekoa erittäin tärkeää varmistaa, että hevonen on asianmukaisesti tunnistettu ja sirutettu ja että hevosen tunnistusasiakirjat ovat ajan tasalla.

3. Omistan useita hevosia, jotka on sijoitettu muualle enkä itse vastaa niiden pidosta ja hoidosta. Voinko kuitenkin säilyttää itselläni niiden tunnistusasiakirjat?

Alkuperäisen tunnistusasiakirjan on oltava viivytyksettä saatavilla siinä pitopaikassa, missä hevosta pidetään. Samoin tunnistusasiakirjan on oltava hevosen mukana aina kuljetuksen aikana ja toimitettava eläimen mukana myös teurastamolle.

Passin on siis seurattava hevosta myös silloin, kun joku muu kuin omistaja vastaa sen hoidosta. Passin ei välttämättä tarvitse olla samassa tilassa missä hevonen, mutta se on pystyttävä esittämään joko eläinlääkärille tai viranomaiselle tämän käynnin aikana.

Passi on oltava eläinlääkärin saatavilla aina eläintä hoidettaessa. Tämä on erittäin tärkeää, sillä eläinlääkärin on varmistettava passista ennen lääkkeiden antamista onko hevosella passissa teurastuskieltomerkintä. Ellei passi ole mukana, hevosta voi lääkitä vain tuotantoeläimille hyväksytyillä lääkkeillä, koska merkintöjä ei voi tehdä hevospassiin.

4. Tallissani on vuokrapaikalla hevonen, jonka omistaja asuu satojen kilometrien päässä eikä vastaa eläimen hoidosta. Kumpi meistä on vastuussa hevosen tunnistusasiakirjoista ja niiden ajantasaisuudesta?

Hevoseläimen pitäjän on huolehdittava siitä, että hevosen tunnistetiedot passissa ovat oikein ja ajan tasalla. Pitäjä on EU:n hevospassiasetuksessa määritelty henkilöksi, jolla on omistus-  tai hallintaoikeus eläimiin tai jonka tehtäväksi on annettu niiden hoito, rahallista korvausta vastaan tai maksutta, pysyvästi tai tilapäisesti, myös mm. kuljetuksen ja kilpailujen aikana. Siten sekä omistaja että eläimen hoidosta vastaava henkilö ovat lakisääteisessä vastuussa siitä, että passin tiedot ovat oikein ja ajan tasalla, ja että hevonen pysyy tunnistettuna. Jollei pitäjä ole hevosen omistaja tai yksi niistä, edellyttää asetus, että pitäjän tulee toimia omistajan puolesta ja yhteisymmärryksessä tämän kanssa. Paras tapa hoitaa asia on laatia eläimen omistajan ja esim. tallin pitäjän välille kirjallinen sopimus, jossa on selkeästi määritelty kumpi käytännössä vastaa hevosen tunnistamiseen liittyvistä velvoitteista.

5. Voinko siirtää tai kuljettaa hevostani sinä aikana, kun passi on päivitettävänä?

Jos sinä aikana, kun tunnistusasiakirja on päivitettävänä toimielimessä, on tarpeen siirtää eläin pitopaikastaan, voidaan eläimelle myöntää eläimen pitäjän hakemuksesta ns. väliaikainen asiakirja, joka on voimassa enintään 45 päivää. Hevoseläintä, jolla on väliaikainen asiakirja, ei kuitenkaan saa kuljettaa teurastamoon teurastettavaksi.

Jos eläin kuljetetaan 45 päivän määräajan puitteissa toiseen jäsenvaltioon tai toisen jäsenvaltion kautta EU:n ulkopuolelle, on eläimen mukana oltava tilapäisen asiakirjan lisäksi terveystodistus.

6. Olen kadottanut hevoseni passin, mitä teen?

Jos hevonen voidaan varmuudella tunnistaa esimerkiksi sirun perusteella, alkuperäisen tunnistusasiakirjan myöntäjä myöntää eläimelle tunnistusasiakirjan kaksoiskappaleen. Jos hevoseläintä ei voida varmuudella tunnistaa, myöntää hevosen sijaintimaan myöntävä elin (Suomessa Suomen Hippos) sille korvaavan tunnistusasiakirjan. Kumpikin vaihtoehto aiheuttaa eläimen elinikäisen teurastuskiellon. Passin kaksoiskappaleen osalta tästä säännöstä voidaan poiketa vain viranomaisen päätöksellä EU-asetuksessa mainittujen, erittäin tiukkojen edellytysten täyttyessä. Tällöinkin hevonen on teurastuskiellossa vielä 6 kuukauden ajan.

7. Mitä tapahtuu passille, kun hevonen kuolee?

Kun hevoseläin kuolee tai lopetetaan tilalla tai katoaa (varastetaan tms.), eläintenpitäjän on palautettava tunnistusasiakirja sen myöntäneelle taholle 30 päivän kuluessa eläimen kuolemasta tai katoamisesta. Myöntävä toimielin kirjaa tiedot tietokantaan ja mitätöi tunnistusasiakirjan.

Jos hevonen on lopetettu tilalla eläintautien vastustamiseksi, passin mitätöinnistä ja eteenpäin lähettämisestä vastaa virkaeläinlääkäri. Kun hevonen teurastetaan, vastaa teurastamon virkaeläinlääkäri passien mitätöinnistä ja palauttamisesta myöntäneelle taholle. Myöntävä taho voi halutessaan luovuttaa asianmukaisesti mitätöidyn tunnistusasiakirjan omistajalle muistona eläimestä.

Ulkomaisen organisaation myöntämät tunnistusasiakirjat palautetaan Eviraan osoitteella:
Elintarviketurvallisuusvirasto/ EHYT Hevosten yhteyspiste Mustialankatu 3 00790 HELSINKI