Pääkaupunkiseudun harmaalokkien ja valkoposkihanhien kuolemille useita syitä

20.7.2017

Keväällä ja kesällä 2017 on pääkaupunkiseudulta raportoitu harmaalokkien ja valkoposkihanhien kuolemia, joihin ei ole löydetty selvää syytä. Eviraan on saatu 20.7.2017 mennessä tutkittavaksi yhteensä koko maasta tusinan verran harmaalokkeja ja kaksi tusinaa valkoposkihanhia.

Harmaalokkeja tuli näytteeksi lähinnä toukokuun lopun ja juhannuksen välisenä aikana.

Merkittävimpiä raadonavauslöydöksiä olivat nääntyminen, salmonelloosi, sieni-infektiot ja joutuminen lajitovereiden hengiltä nokkimaksi. Lintuinfluenssaa ei todettu.

Joillakin harmaalokeilla todettiin hermostollisia oireita, kouristeluja tai erityisesti halvaantumista. Niitä tavattiin eteläisessä Ruotsissa varsin yleisesti 2000-luvun alussa, jolloin aiheuttajaksi esitettiin mm. tiamiinin (B1-vitamiini) puutetta tai ehkä vahvimmin botulismia eli Clostridium botulinum -bakteerin erittämän botuliini-hermomyrkyn aiheuttamaa myrkytystä.

Valkoposkihanhia saatiin touko-kesäkuussa 2017 Eviran tutkittavaksi kahdeksan kappaletta: seitsemän aikuista, joista ei löytynyt lintuinfluenssaan eikä muihinkaan sairauksiin viittaavia spesifejä muutoksia, sekä yksi nääntynyt poikanen. Heinäkuussa Evirassa on 20. päivään mennessä tutkittu kaikkiaan kolmetoista valkoposkihanhea, enimmäkseen poikasia, joista suurin osa on ollut ulkoisen väkivallan uhreja eli petoeläimen tappamia.

Poikasissa on ollut melko runsaasti loisia, jotka ovat voineet vaikuttaa niiden kuntoa heikentävästi, ja siten altistaa myös väkivaltaiselle kuolemalle. Munuaisissa todettiin munuaiskokkidioosi (Eimeria truncata) ja lihasmahassa sukkulamatoja (Amidostomum-laji). Henkitorven sukkulamatoja (Hovorkonema bronchialis = Cyathostoma bronchialis) ei ainakaan toistaiseksi ole todettu.

Loisinfektiot ovat luonnoneläimillä yleisiä eivätkä suinkaan mitenkään poikkeuksellisia, mutta kun eläintiheys on suuri, tartunnan voimakkuus saattaa kasvaa tappavaksi. 1990-luvulla munuaiskokkidioosin havaittiin tappaneen merihanhen poikasia Oulun edustan pienellä saarella. 1980-luvulla henkitorvimato tappoi valkoposkihanhen poikasia Korkeasaaren eläintarhassa.

Lisätietoja:
ELT Antti Oksanen, p. 044 5616 491, villi- ja vesieläinpatologian jaosto
erikoistutkija, jaostopäällikkö Pia Vennerström, p. 050 3544 603, tuotantoeläinpatologian jaosto

 

Aihealueet: