Aiemmat ajankohtaista eläintaudeista -uutiset

Tälle sivulle on koottu ajankohtaista eläintaudeista -uutiset, jotka on julkaistu 12.5.2016 tai aiemmin. Uusimmat uutiset löytyvät täältä.

 

12.5.2016 Helsingin citykaneissa todettu virustauti

Helsingin Käpylästä Eviraan tutkittavaksi lähetetyissä citykaneissa on todettu kalikiviruksiin kuuluva RHD-virus (rabbit haemorrhagic disease -virus). RHD on herkästi kaneihin tarttuva tauti, joka aiheuttaa korkeaa kuolleisuutta. Virus ei tartu ihmisiin, koiriin tai kissoihin, mutta lemmikkikanit voivat sairastua siihen. Tautia ei ole aiemmin todettu Suomessa. Löydetyn viruksen tarkempi tyypitys on vielä kesken.

 

12.5.2016 Penikkatauti todettu kahdessa Suomeen tuoduissa koirissa

Kreikasta ja Espanjasta Suomeen tuoduilla koirilla oli penikkatautiin viittaavia oireita. Koirat jouduttiin lopettamaan ja ne tutkittiin Evirassa rabieksen ja penikkataudin varalta. Rabiesta ei todettu, mutta koirien näytteissä todettiin penikkatautivirus. Penikkatauti on monissa maissa yleinen koirien tarttuva virustauti, jota ei Suomessa ole esiintynyt laajamittaisesti vuoden 1995 epidemian jälkeen. Kaikki koirat suositellaan rokotettaviksi penikkatautia vastaan.

27.4.2016 Rabiestapaukset Euroopassa 2015

Maa

Kotieläimet

Luonnonvaraiset eläimet

Lepakot

Yhteensä

Alankomaat

0

0

5

5

Georgia

100

2

0

102

Espanja

5

0

4

9

Liettua

0

2

0

2

Moldova

62

17

0

79

Puola

18

75

0

93

Ranska

2

0

4

6

Romania

10

18

0

28

Saksa

0

0

13

13

Serbia

0

3

0

3

Slovakia

0

5

0

5

Tsekki

0

0

1

1

Turkki

241

41

0

282

Ukraina

566

362

0

928

UK

0

0

1

1

Valko-Venäjä

35

78

0

113

Venäjä

1386

1224

0

2610

Yhteensä

2425

1827

32

4284

 

 

Kuva: Rabiestapaukset Euroopassa vuonna 2015. Kotieläimissä ja luonnonvaraisissa maanisäkkäissä todetut rabiestapaukset punaisella, lepakkorabiestapaukset vihreällä ja ihmistapaukset sinisellä. (Lähde: WHO Rabies Bulletin Europe)

5.4.2016 Hirvieläinten näivetystautia (CWD) todettu tunturipeuralla Norjassa

Länsi-Norjassa Bergenin koillispuolella on todettu hirvieläinten näivetystautia (Chronic Wasting Disease, CWD) villillä tunturipeuralla.  Eläimellä oli kliinisiä oireita ennen kuolemaa.

CWD on hitaasti etenevä aivoja rappeuttava prionitauti. Se aiheuttaa eläimen kuihtumisen ja taudin loppuvaiheessa aivoperäisiä oireita, kuten epänormaalia käytöstä ja tasapainohäiriöitä. Tauti johtaa aina kuolemaan.

Hirvieläinten näivetystauti (CWD) kuuluu samaan tautiryhmään kuin hullun lehmän tauti ja lampaan scrapie. Tauti voidaan varmistaa laboratoriotestein kuolleen eläimen aivonäytteestä.

Tautia esiintyy hirvieläimillä Pohjois-Amerikassa. Tämä on kuitenkin ensimmäinen kerta maailmassa kun CWD todetaan poroeläimellä ( Rangifer tarandus -laji; poro ja villipeura [Amerikassa karibu]) ja ensimmäinen kerta kun CWD todetaan hirvieläimellä Euroopassa.

Suomessa hirvieläinten CWD-tauti kuuluu Eviran eläintautien seurantaohjelmaan.  CWD-tautia on seurattu vuodesta 2003 alkaen. Vuosina 2003 - 2015 poroja tutkittiin CWD:n varalta 1406 kpl ja hirviä 149 kpl. Muita hirvieläimiä, kuten metsäkauriita ja kuusipeuroja on tutkittu vuosittain 5 - 10 kpl. Poikkeuksen muodostavat Pohjois-Amerikasta Suomeen alun perin tuodut valkohäntäkauriit, joita on vuosina 2003 - 2015 tutkittu 643 kpl. Suomessa tautia ei ole koskaan todettu.

21.3.2016  Mycoplasma bovis -tartunta leviää edelleen lypsykarjoissa

Mycoplasma bovis -tartunta todettiin Suomessa ensi kerran vasikkakasvattamossa ja lypsykarjassa vuoden 2012 lopussa. Toistaiseksi ei ole pystytty osoittamaan miten tartunta tuli Suomeen ja tuleeko sitä edelleen maahan ulkomailta. Tartunta on tällä hetkellä levinnyt 27 lypsykarjaan. Näistä 21 havaittiin vuosien 2015 - 2016 aikana.

Tutkimushankkeessa Mycoplasma bovis -tartunnan vaikutukset ja vastustus suomalaisessa nautakarjataloudessa on mukana 20 lypsykarjaa. Lähes kaikissa niistä M. bovis -tartunta on ilmennyt utaretulehduksena. Kuitenkin vain muutama lehmä on sairastunut. Alle 100 lehmän karjoista on jouduttu poistamaan 1-4 lehmää ja yli sadan lehmän karjoista 4-11.

Hankkeessa selvitetään muun muassa erilaisten tartuntalähteiden merkitystä, jotta tartunnan leviämistä osattaisiin jatkossa ehkäistä. Lisäksi tutkitaan hankkeeseen osallistuvien lypsykarjojen taustatekijöitä, jotta voitaisiin päätellä mistä tartunta todennäköisimmin karjaan on tullut. Yhteentoista hankekarjaan on hankittu ostoeläimiä kolmen vuoden sisällä ennen tartunnan toteamista, kahteen karjaan on ostettu välitysvasikoita ja kaksi tilaa käyttää ulkoista hiehokasvatusta. Kahdessa karjassa on muita tartunnalle ilmeisesti altistavia syitä, kuten puutteellinen tautisuojaus. Sen sijaan kolmasosassa karjoja ei ole löytynyt sellaista eläinten kauppaan tai liikkumiseen liittyvää tapahtumaa ennen M. bovis -tartunnan toteamista, mikä selittäisi todennäköisen tartuntareitin.

Muita mahdollisia tartuntalähteitä ovat M. bovis -eläimistä saadut alkiot ja sperma. Näitä on myös tutkittu hankkeessa. Tuontialkioiden vastaanottajalehmistä BVD:n varalta otetut seeruminäytteet on analysoitu M. bovis -vasta-aineiden varalta. Muutamissa alkioiden vastaanottajalehmissä on havaittu vasta-aineita, mutta vasta-ainetulosten tulkinta yksilötasolla on hyvin epävarmaa. Hankekarjoista kolme on hankkinut alkioita ulkomailta.

Yhdestä hankekarjasta saatiin Eviraan tutkittavaksi tilan käyttämiä spermaolkia. Näistä yksi tuontispermanäyte oli positiivinen. Lisätutkimuksissa saman sonnin toisessa spermaerässä todettiin myös M. bovis. Vaikka M. bovis -bakteerimäärä oli alhainen, mahdollisesti sonnin sperma voi olla joillain tiloilla tartunnan lähde. Kahdessa hankekarjassa ensimmäinen M. bovis -tapaus (utaretulehdus) todettiin muutaman viikon kuluttua siitä, kun lehmä oli siemennetty kyseisen sonnin spermalla. Hanke tulee selvittämään tällä sonnilla siemennettyjen nautojen sairastuvuutta.

Löydös vahvistaa käsitystä, ettei sperman antibioottikäsittely täydellisesti tuhoa mykoplasmaa ja M. bovis -vapaan tuontisperman hankinta voi olla hyvin vaikeaa. Lähes kaikissa maitotalousmaissa M. bovis esiintyy niin yleisenä, ettei spermaa pidetä tärkeänä tartunnanlähteenä. Näissä tuontisiemenen alkuperämaissa siementuotantoasemat eivät voi rajoittaa sonniostoja vain tutkitusti puhtaisiin sonnien alkuperäkarjoihin. Ensimmäinen Pohjoismaissa tehty sperman mykoplasmalöydös ja spermakaupan kansainvälisyys asettavat uusia haasteita M. bovis -tartunnan hallintaan Suomessa.

Maatalouden kehittämisrahaston Makeran rahoittamassa tutkimushankkeessa Mycoplasma bovis -tartunnan vaikutukset ja vastustus suomalaisessa nautakarjataloudessa (2014 - 2017) ovat mukana Helsingin yliopisto, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Eläinten Terveys ETT ry, Valio Oy, A-Tuottajat Oy, HKScan Finland Oy sekä Tanskasta DTU Veterinærinstituttet.

Lisätietoja: Vera Haapala, hanke-eläinlääkäri, Helsingin yliopisto, p. 050 308 5197 Tiina Autio, erikoistutkija, Evira, eläintautidiagnostiikka, p. 044 720 1492 Erja Tuunainen, asiantuntijaeläinlääkäri, ETT ry, Naseva, p. 040 709 0021

13.1.2016 Aikuisilla koirilla esiintyy kuolemaan johtavaa keuhkotulehdusta

Aikuisilla koirilla todetaan kuolemaan johtaneita äkillisiä bakteerin aiheuttamia keuhkotulehduksia Evirassa alle 10 tapausta vuodessa. Tutkitut koirat ovat yleensä kuolleet parin vuorokauden sisällä oireiden alkamisesta. Oireina ovat olleet korkea kuume ja yleistilan äkillinen heikkeneminen. Antibioottilääkitystä ei usein ole ehditty aloittaa tai se on aloitettu liian myöhään. Tartunnanlähdettä ei yleensä ole voitu varmasti osoittaa. Osa koirista on osallistunut koiratapahtumiin, mutta osa on ollut kontaktissa muihin koiriin vain tavanomaisissa kohtaamisissa esimerkiksi koirapuistoissa ja lenkkipoluilla. Useimmiten vain yksi perheen koirista on sairastunut vakavasti. Joulukuussa 2015 tapauksia on ollut kaksi, joista toinen oli Streptococcus equi subsp. zooepidemicus -bakteerin ( S. zooepidemicus) aiheuttama.

Bakteerin aiheuttama keuhkokuume voi kehittyä ilman muita altistavia infektioita. S. zooepidemicus, Escherichia coli ja Bordetella bronchiseptica ovat tunnetuimat epidemioita aiheuttavista bakteereista, ja ne voivat yksinään aiheuttaa vakavan keuhkotulehduksen. S. zooepidemicus -bakteerin aiheuttamia epidemioita on raportoitu muissa maissa muun muassa löytöeläintarhoissa. Tutkimuksissa on todettu, että löytöeläintarhoissa suuri osa koirista on S. equi ssp. zooepidemicus -bakteerin oireettomia kantajia. Kotioloissa asuvista koirista bakteeria kantoi hyvin harva yksilö. Tarhaan tuodut koirat sairastuivat parin päivän sisällä ja S. zooepidemicus vaikutti olevan ainut taudinaiheuttaja. Sairastuneiden koirien iällä tai ravitsemustilalla ei ollut vaikutusta keuhkokuumeen vakavuuteen. Kuolleisuus oli korkea.

Äkillinen keuhkotulehdus on vakava tauti, joka johtaa usein koiran kuolemaan. Oireet kehittyvät nopeasti ja ovat epämääräisiä. Antibioottilääkitys ei auta silloin, kun suuri osa keuhkoista on jo tuhoutunut ja eläin ei saa riittävästi happea elimistöönsä. S. zooepidemicus on helposti tarttuva bakteeri, joka leviää pisaratartunnan ja läheisen kontaktin välityksellä. Korkea eläintiheys, huono hygienia ja riittämätön ilmanvaihto helpottavat tartunnan leviämistä. Bakteeri tarttuu myös ihmiseen ja voi aiheuttaa ihmisellä vakavan taudin. Bakteeria esiintyy yleisesti terveillä hevosilla, mutta se voi aiheuttaa etenkin nuorilla hevosilla hengitystietulehdusta.

Professori Marjukka Anttila, Patologian tutkimusyksikkö

21.12.2015 Useita uusia lintuinfluenssatapauksia Ranskassa

Ranskan lounaisosissa on todettu korkeapatogeenista lintuinfluenssaa useilla uusilla siipikarjatiloilla. Tähän mennessä Ranska on raportoinut yhteensä 22 taudinpurkausta. Taudinpurkauksia on aiheuttanut kolme eri lintuinfluenssaviruksen alatyyppiä: H5N1, H5N2 ja H5N9. Samalla alueella on siipikarjassa todettu myös matalapatogeenista lintuinfluenssaa (H5N2 ja H5N3). Ajankohtaista tietoa Ranskan lintuinfluenssatilanteesta on saatavissa maailman eläintautijärjestön OIE:n sivuilta.

3.12.2015 Ranskassa todettu siipikarjassa korkeapatogeenisen H5N1-alatyypin lintuinfluenssaviruksen lisäksi korkeapatogeenista H5N2-alatyypin virusta

Takapihakanalassa todetun korkeapatogeenisen H5N1-viruksen lisäksi Dordognen alueella on todettu H5N2- alatyypin korkeapatogeenista lintuinfluenssavirusta hanhitilalla. Lisäksi samalla alueella kaupallisella ankkatilalla on todettu korkeapatogeeninen H5-lintuinfluenssavirus, jonka N-alatyypin määritys on vielä kesken. Tartuntatilojen ympärille on perustettu suoja- ja valvontavyöhykkeet.

2.12.2015 Harrastesiipikarjan mykoplasmatilanne

Mycoplasma gallisepticum -tartunta on varmistunut yhteensä 45 harrastesiipikarjatilan linnuissa eri puolella Suomea. Tartuntatiloista 25 sijaitsee Itä-Suomen aluehallintoviraston alueella. Yhdellä tartuntatilalla on harrastelintujen lisäksi pieni munintakanala, jossa tartunta todettiin. Mycoplasma synoviae -tartuntoja on samassa yhteydessä todettu 62 harrastesiipikarjatilalla. Yhteensä mykoplasmaepäilyjä on tutkittu 87 siipikarjatilalta.

26.11.2015 Korkeapatogeenista lintuinfluenssaa todettu Ranskassa

Korkeapatogeenista H5N1-lintuinfluenssavirusta on todettu takapihakanalassa Dordognen alueella Ranskassa. Pitopaikassa oli yhteensä 32 broileria ja munintakanaa, jotka on kaikki kuolleet tai lopetettu. Tartuntatilan ympärille on perustettu suoja- ja valvontavyöhykkeet.

20.11.2015 Penikkatauti todettu Suomeen tuodussa koirassa

Suomeen Etelä-Euroopasta tuodussa koiranpennussa on todettu penikkatauti. Epäily taudista syntyi eläinlääkärin tekemässä tutkimuksessa.

Koirien penikkatauti on nykyään harvinainen Suomessa ja kaikissa niissä maissa, joissa koirat rokotetaan tautia vastaan.

Lue lisää: Tietoa penikkataudista Koirien rokotuksista 

20.11.2015 Sinikielitautia myös Sloveniassa

Slovenia ilmoitti ensimmäisestä tapauksesta märehtijöiden sinikielitautia (bluetongue). Kahdella naudalla todettiin sinikielitautivirus. Naudat olivat oireettomia ja näytteet oli otettu normaalin tautiseurannan puitteissa. Näytteet on lähetetty referenssilaboratorioon varmistettavaksi. Tapaus on Slovenian koillisosassa lähellä Itävallan ja Unkarin rajaa.

Sinikielitautiviruksen eri serotyyppien johdosta perustetut rajoitusalueet löytyvät EU:n internetsivulta:  http://ec.europa.eu/food/animal/diseases/controlmeasures/bluetongue_en.htm

19.11.2015 Sinikielitautia Itävallassa

Itävallassa on todettu 3 tapausta märehtijöiden sinikielitautia (bluetongue). Taudinaiheuttaja on serotyyppi 4 virus (BTV-4), joka on syksystä 2014 alkaen levinnyt Balkanin niemimaalla, Unkarissa ja Romaniassa. Tapaukset ovat Itävallan Unkarin vastaisen rajan tuntumassa. Unkari on tähän mennessä raportoinut 33 ja Romania 28 tapausta.

Ranskassa leviävää BTV-8 on tähän mennessä raportoitu 90 tapausta.

Sinikielitautiviruksen eri serotyyppien johdosta perustetut rajoitusalueet löytyvät EU:n internetsivulta.

9.11.2015 Liettuassa on todettu rabies supikoirassa

Liettuassa on todettu rabiestapaus supikoirassa 23.10.2015 Utenassa, Ignalinan alueella lähellä Valko-Venäjän rajaa. Edellisen kerran Liettuassa on todettu rabiesta tammikuussa 2013.

19.10.2015 Lepakkorabies todettu lepakossa Norjassa

Etelä-Norjassa, Valdresissa, on löydetty eurooppalainen lepakkolyssavirus tyyppi 2 (EBLV-2) vesisiipasta. Sama virustyyppi on todettu myös vesisiipoissa Suomessa, Tanskassa, UK:ssa, Saksassa, Sveitsissä ja lampisiipoissa Alankomaissa. Ruotsissa kyseistä virusta ei ole todettu, mutta siellä on vesisiipoissa todettu vasta-aineita, mikä mahdollisesti viittaa siihen, että sielläkin virusta esiintyy. Lepakot ovat kyseisen viruksen luonnollinen isäntäeläinlaji, mutta voivat myös sairastua rabiekselle tyypillisin oirein. EBLV-2 on aiheuttanut kahden lepakkotutkijan kuoleman, vuonna 1985 Suomessa ja 2003 UK:ssa. Riski saada lepakkorabiestartunta on kuitenkin erittäin alhainen sellaiselle henkilölle, joka ei työnsä tai harrastuksensa kautta ole tekemisissä lepakoiden kanssa. Lepakot ovat rauhoitettuja eläimiä.

29.9.2015 Sinikielitautia syyskuussa Ranskassa, Romaniassa ja Unkarissa

Ranska on raportoinut syyskuun aikana 33 sinikielitauti (bluetongue) -tapausta. Taudinaiheuttaja on serotyyppi 8 virus (BTV-8), jota on edellisen kerran todettu Ranskassa 2010. Sinikielitaudin vuoksi eläinten kuljetuksia on rajoitettu ja seurantaa tehostettu. Märehtijöiden rokottaminen kyseistä serotyyppiä vastaan on tarkoitus aloittaa.

Serotyyppi 4 (BTV-4) jatkaa leviämistään Romaniassa ja Unkarissa. Romania on raportoinut tähän mennessä 12 tapausta ja Unkari 10. Romania kykeni toteuttamaan vain osan märehtijöiden massarokotuksista sen jälkeen, kun virus syksyllä 2014 levisi maahan. Maassa on noin 16 miljoonaa märehtijää. Kroatia raportoi jo keväällä rokottaneensa noin 80 % märehtijöistään. Bulgaria ilmoitti rokottaneensa yli 70 % lampaista, mutta oli keväällä vasta aloittamassa nautojen rokotuksia.

Sinikielitautiviruksen eri serotyyppien johdosta perustetut rajoitusalueet EU:n alueella näkyvät oheisessa kartassa (päivitetty 18.9.2015)
/files/attachments/fi/elaimet/elainten_terveys_ja_elaintaudit/elaintaudit/bt_kartta.jpg : 561Kb

28.9.2015 Afrikkalaista sikaruttoa todettu Virossa 18 sikalassa

Syyskuun 25. päivään mennessä Virossa on todettu afrikkalaista sikaruttoa jo 18 sikalassa. Viimeisin tapaus oli noin sadan sian sikala Võrun maakunnassa, Varstun alueella. Paikka sijaitsee lähellä Latvian rajaa.  

Viron tartuntatiloista kuusi on ollut suuria kaupallisia tiloja. Sikalatartuntoja todettiin Tarton, Jõgevan, Viljandin, Võrun ja Järvan alueella. Villisikatapauksia on ollut samoilla alueilla kuin sikalatartuntoja sekä lisäksi Pölvan alueella.

Latviassa on ollut elo-syyskuussa 3 sikalatartuntaa sekä runsaasti villisikatartuntoja. Liettuassa on elokuun aikana ollut useita tartuntoja takapihasikaloissa Trakain alueella. Venäjällä afrikkalaista sikaruttoa esiintyy koko ajan pienissä takapihasikaloissa.

Kartta Baltian ja Puolan afrikkalaisen sikaruton tautitapauksista vuonna 2015 (2.9.2015)

/files/images/elaimet/asf_kuva_u.jpg : 65Kb

22.9.2015 Harrastesiipikarjan mykoplasmatilanne

Mycoplasma gallisepticum -tartunta on varmistunut yhteensä 37 harrastesiipikarjatilan linnuissa eri puolella Suomea. Tartuntatiloista 21 sijaitsee Itä-Suomen aluehallintoviraston alueella. Yhdellä tartuntatilalla on harrastelintujen lisäksi pieni munintakanala, jossa tartunta todettiin. Lievempiä oireita aiheuttava Mycoplasma synoviae -tartunta on todettu 51 harrastesiipikarjatilalla. M. synoviae ei ole viranomaistoimin vastustettava eläintauti.

14.8.2015 Rabiestapaukset Euroopassa 2014

Maa  Kotieläimet Luonnonvaraiset eläimet Lepakot  Yhteensä 
Alankomaat  0 0  3
Bulgaria  0 2
Georgia  115 4 119 
Espanja  4 0
Kreikka  2 8 10 
Kroatia  0 1
Moldova  97 41 138 
Puola  16 82 105 
Ranska  0 0
Romania 41 101 0 142
Saksa 0 0 7 7
Serbia 0 3 0 3
Turkki 622 93 0 715
Ukraina 615 469 2 1084
UK 0 0 1 1
Unkari 2 21 0 23
Valko-Venäjä 108 242 0 350
Venäjä 899 951 0 1850
Yhteensä 2521 2018 26 4565

/files/images/elaimet/kartta_2014_tapaukset_euroopassa.jpg : 46Kb

Kuva: Rabiestapaukset Euroopassa vuonna 2014. Kotieläimissä ja luonnovaraisissa maanisäkkäissä todetut rabiestapaukset punaisella, lepakkorabiestapaukset vihreällä ja ihmistapaukset sinisellä. (Lähde: WHO Rabies Bulletin Europe)

4.8.2015 Heinäkuun lopussa Virossa on todettu runsaasti lisää ASF-tapauksia

Tapauksia on ollut sekä pienissä takapihasikaloissa että muutamalla kaupallisilla tilalla, ja myös uusia villisikatapauksia on ilmennyt runsaasti. Tapauksia sikaloissa on todettu Valgan ja Viljandin alueiden lisäksi myös Tartumaan ja Järvamaan alueilla. Ajankohtaista tietoa Viron tilanteesta löytyy maailman eläintautijärjestön OIE:n sivuilta.  

3.8.2015 Uusia mykoplasmatartuntoja harrastesiipikarjasssa

Mycoplasma gallisepticum -tartunta on varmistunut heinäkuun loppuun mennessä yhteensä 29 harrastesiipikarjatilan linnuissa eri puolella Suomea. Selvitystyö taudin levinneisyydestä ja alkuperästä jatkuu. Tartuntatiloilta ei saa siirtää lintuja tai siitosmunia muille siipikarjatiloille. Aluehallintovirasto antaa tartuntatilalle päätöksen lintujen ja siitosmunien siirtokiellosta sekä muista määräyksistä, joita tilalla on noudatettava taudin leviämisen estämiseksi.

28.7.2015 Lintuinfluenssaa Saksassa

Friedrich-Loeffler-Instituutti (FLI) on varmistanut 26.7. korkeapatogeenisen H7N7 alatyypin lintuinfluenssaviruksen aiheuttaman tautitapauksen munintakanalassa Emslandin alueella Ala-Saksin osavaltiossa Pohjois-Saksassa. Pitopaikan kaikki linnut on lopetettu taudin leviämisen estämiseksi. Tautitapauksen ympärille on perustettu suoja- ja valvontavyöhyke, joilta siipikarjan ja mahdollisesti tartuntaa levittävien tuotteiden siirtäminen on kielletty. Epidemiologinen selvitys on käynnissä taudin alkuperän selvittämiseksi.

Korkeapatogeenisen lintuinfluenssan aiheuttamia tautitapauksia on viimeksi ollut Ala-Saksin alueella joulukuussa 2014, silloin aiheuttajana oli H5N8-alatyypin virus. Maalis-kesäkuussa 2015 esiintyi matalapatogeenisen H7N7 alatyypin viruksen aiheuttamia tautitapauksia Cuxhavenin ja Emslandin alueilla.

21.7.2015 Virossa todettu afrikkalaista sikaruttoa sikatiloilla

Viron eläinlääkintäviranomaiset ilmoittivat kolmella sikatilalla todetuista afrikkalaisen sikaruton tautitapauksista. Yksi tapaus todettiin takapihasikalassa Valgan alueella ja kaksi pienillä kaupallisilla sikatiloilla Viljandin alueella. Tartunnan saaneet kaupalliset sikatilat kuuluvat samalle omistajalle. Tartuntatilojen ympärille on perustettu rajoitusvyöhykkeet ja tartuntojen hävittämiseen tähtäävät toimenpiteet on käynnistetty. Kaikki tartunnan saaneet sikatilat sijaitsevat jo aiemmin villisioissa todettujen tautitapausten vuoksi perustetuilla rajoitusalueilla.

13.7.2015 Lintuinfluenssaa Iso-Britanniassa

Lancashiren kreivikunnassa vahvistui 13.7. lintuinfluenssan alatyypin H7N7 tautitapaus kanatilalla. Noin 50 000 laiduntavan ja 120 000 sisätiloissa pidettävän kanan pitopaikassa kuoli noin 36 000 lintua, ja loput lopetetaan taudin leviämisen estämiseksi. Taudin arvellaan siirtyneen luonnonlinnuista matalapatogeenisena viruksena, joka on siipikarjaparvessa muuntunut korkeapatogeeniseksi, vakavaa tautimuotoa aiheuttavaksi virukseksi. Tautitapauksen ympärille on perustettu suoja- ja valvontavyöhyke, joilta siipikarjan ja mahdollisesti tartuntaa levittävien tuotteiden siirtäminen on kielletty.

1.7.2015 Mykoplasmaa todettu jo usealla harrastesiipikarjatilalla

Kesäkuun aikana valmistuneissa tutkimuksissa Mycoplasma gallisepticum -tartunta on varmistunut 15 harrastesiipikarjatilan linnuissa eri puolella Suomea. Selvitystyö tartunnan levinneisyydestä ja alkuperästä jatkuu, ja virkaeläinlääkärit keräävät näytteitä niiltä harrastesiipikarjatiloilta, joilla on kontakteja tartuntatiloihin ja mykoplasmaan viittaavia oireita.
Lue lisää: Eviran tiedote 12.6.2015 Mycoplasma gallisepticum  Lintuinfluenssa  Muut siipikarjan sairaudet

Lisätietoja: erikoistutkija Laila Rossow, p. 050 544 1953 (tauti) ylitarkastaja Miia Kauremaa, p. 0400 318 510 (taudin valvonta ja esiintymisen seuranta)

22.6.2015 Näivetystautia (EIA, Equine Infectious Anaemia) hevosella Puolassa

Malopolsken maakunnassa lähellä Krakovaa on varmistunut kesäkuun puolessa välissä näivetystautitapaus 14 hevosen tallissa. Edellisen kerran tautia on todettu Puolassa vuonna 1960.  Tautiin sairastunut hevonen oli taudin toteamishetkellä oireeton. Talli on asetettu karanteeniin. Taudin leviämistä pyritään estämään rajoittamalla tautia levittävien vektorihyönteisten määrää paikallisesti sekä soveltamalla maan sisäisiä kuljetusrajoituksia. Näivetystauti on syytä huomioida mahdollisena tautiuhkana mm. hevostuontien yhteydessä. Tautiin ei ole lääkehoitoa eikä rokotusta.  Hevoset voidaan tutkia näivetystaudin varalta verinäytteestä tehtävällä serologisella testillä (Coggins testi, ELISA-testi). Tietoa näivetystaudista

2.6.2015 Afrikkalaista sikaruttoa todettu Virossa uudella alueella

Kevään edetessä afrikkalaisen sikaruton tapausten määrä on kasvanut Virossa ja tauti leviää hitaasti uusille alueille. Toukokuun lopulla afrikkalaista sikaruttoa todettiin kuolleena löydetystä villisiasta rajoitusalueen ulkopuolelta Pärnumaan maakunnasta. Muut tapaukset, Pärnumaan tapausta lukuun ottamatta, sijaitsevat jo aiemmin taudin takia perustetuilla rajoitusalueilla.

Maailman eläintautijärjestön OIE:n sivuilta löytyy tietoa myös muun Baltian alueella todetuista afrikkalaisen sikaruton tautitapauksista.

21.5.2015 Rabiestapaus todettu Ranskassa

Ranskassa on 21.5. todettu rabiestapaus 7 kuukautta vanhalla koiranpennulla. Pentu oli tuotu Unkarista tuontimääräysten vastaisesti ja se oli matkustellut Algeriassa. Koiranpentu kuoli 10 päivää sen jälkeen, kun se oli palannut Ranskaan. Tuontimääräyksiä ei oltu noudatettu myöskään tuotaessa koira Algeriasta Ranskaan. Ranskan viranomaiset jäljittävät koiran kanssa kontaktissa olleita ihmisiä ja eläimiä. Altistuneiden ihmisten suojarokotukset on aloitettu. Alueella, jolla koira asui, rajoitetaan kissojen ja koirien liikkumista.

23.3.2015 Korkeapatogeenista lintuinfluenssaa todettu Ruotsissa

Tukholmasta kuolleina löydetyissä kyhmyjoutsenissa on todettu korkeapatogeenista H5N8-lintuinfluenssavirusta. Lähialueella ei ole siipikarjatiloja.

6.3.2015 Hevosen herpesvirus (EHV-1) - neurologista tautimuotoa Belgiassa

Belgiassa Alkenin ja Heersin alueilla on todettu helmikuun loppupuolella EHV-1 viruksen aiheuttama tautipurkaus, jossa hevoset ovat sairastuneet neurologisin oirein.  Sairastuneita hevosia on tähän mennessä todettu 15, joista neljä on jouduttu lopettamaan taudin johdosta.

Euroopassa tautimuodosta on raportoitu lähiaikoina myös Italiasta, jossa 48 hevosen ratsastuskoulussa kaksi hevosta sairastui neurologisin oirein. USA:ssa tapauksista on raportoitu viime aikoina jatkuvasti useissa eri osavaltioissa.

Tutkimukset on tehty veri- tai sierainlimanäytteistä PCR -menetelmällä.

25.2.2015 Korkeapatogeenista lintuinfluenssaa todettu Unkarissa

Unkarissa on todettu korkeapatogeenista H5N8-lintuinfluenssavirusta ankkatilalla. Tilalla on 22 000 lintua, jotka lopetetaan. Tilan ympärille on perustettu rajoitusvyöhyke.

10.2.2015 Lintuinfluenssatilanne Euroopassa

Korkeapatogeenista lintuinfluenssaa H5N8 todettiin vuoden 2014 loppupuolella siipikarjassa Saksassa, Alankomaissa, Iso-Britanniassa ja Italiassa. Lisäksi samaa virustyyppiä todettiin luonnonvaraisissa vesilinnuissa Saksassa ja Alankomaissa.

Vuoden 2015 tammikuussa Saksassa on todettu uusia tapauksia. H5N8-lintuinfluenssaa on todettu Pohjois-Saksassa eläintarhan linnuissa sekä kahdella harrastesiipikarjatilalla.

Alankomaissa ja Iso-Britanniassa uusia H5N8-tautitapauksia ei ole todettu ja rajoitusvyöhykkeet on purettu.

Bulgariassa todettiin tammi-helmikuussa H5N1-tyypin korkeapatogeenista lintuinfluenssaa sekä luonnonvaraisessa linnussa että siipikarjassa.

30.1.2015 Norjassa ensimmäinen BSE-tapaus

Epätyypillinen BSE löytyi 15-vuotiaasta Norjassa syntyneestä naudasta, jolla oli vaikeuksia kävellä.  Norjan viranomaisten ilmoituksen mukaan naudasta otettiin lopetuksen yhteydessä BSE-valvontaohjelman mukainen aivonäyte, joka osoittautui positiiviseksi BSE-testeissä.

EU:n vertailulaboratorion jatkotutkimuksissa selvisi, että kyseessä oli epätyypillinen H-BSE , joka voi vanhoissa naudoissa syntyä spontaanisti.  Klassinen BSE tarttuu rehun kautta. Klassista BSE-tautia on esiintynyt pääasiassa Iso-Britanniassa ja Euroopan alueella 1990-luvulta lähtien.  Tauti on rajoittavilla toimenpiteillä saatu kuriin. Viime vuosina on löytynyt vain muutama BSE-tapaus.  Niistä suuri osa on epätyypillistä BSE-tautia, joita on kahta muotoa (H- ja L-). Epätyypillistä BSE:tä on löytynyt Euroopan alueelta viime vuosien aikana yhdestä kymmeneen tapausta vuosittain.

EU:n lainsäädäntö ei erottele klassista BSE-tautia  epätyypillisestä, joten tapauksen toteamisen jälkeen lopetetaan positiivisen naudan kanssa kontaktissa olleet sekä samaan aikaan karjassa syntyneet  naudat.

Suomen ainoa BSE-tapaus löytyi 6-vuotiaasta naudasta vuonna 2001. Epätyypillistä BSE:tä ei ole Suomessa todettu.

Lue lisää: BSE Mattilsynet  EFSA EFSA Journal

28.1.2015 Sinikielitauti levisi uusille alueille 2014

Kesällä 2014 Kreikan alueelle ilmaantunut sinikielitautivirus serotyyppi 4 (BTV-4) levisi polttiaiskauden aikana nopeasti ja laajalle itäisessä Euroopassa. Tartuntaa ovat raportoineet Kreikan lisäksi Balkanin maat (Albania, Bosnia, Bulgaria, Kroatia, Makedonia, Montenegro, Serbia), Italia, Romania ja Unkari. Elävien eläinten kuljettamista on rajoitettu, mutta pelkästään tällä toimella ei kyetä pysäyttämään virustautia, joka leviää tehokkaasti polttiaisten avulla. Talvikausi katkaisee leviämisen. Jos virus talvehtii hyvin, sen leviäminen todennäköisesti jatkuu, kun polttiaiskausi alkaa keväällä 2015. Tartunnan saaneet maat aikovat rokottaa märehtijänsä tänä vuonna. Rokotuksia tarvitaan todennäköisesti useiden vuosien ajan, jotta virus saadaan juurittua märehtijäpopulaatiosta.

Edellinen laaja sinikielitautiepidemia koettiin EU:n alueella vuosina 2006 - 2008. Tuolloin sinikielitautivirus serotyyppi 8 (BTV-8) alkoi levitä Hollannin, Saksan, Belgian ja Ranskan alueella. Vuonna 2008 saatiin käyttöön rokote, jonka avulla epidemia talttui ja tauti juurittiin märehtijäpopulaatiosta. Tautitapauksia todettiin Tanskaa, Norjaa, Ruotsia, Iso-Britanniaa, Espanjaa, Portugalia, Italiaa, Itävaltaa, Unkaria, Tsekkiä ja Slovakiaa myöten. Suomeen ja Baltian maihin sinikielitauti ei levinnyt. Sinikielitautiviruksia esiintyy Välimeren alueella jatkuvasti Italiassa, Espanjassa, Portugalissa sekä Pohjois-Afrikan maissa ja Lähi-Idän alueella. 

19.12.2014 Näivetystautia Euroopassa

Näivetystauti (Equine Infectious Anemia) on vaarallinen hevoseläinten virustauti. Tautia todetaan maailmanlaajuisesti ja se on ollut useiden vuosien ajan merkittävä tautiuhka myös Euroopan alueella. Syksyn 2014 aikana Saksa, Ranska ja Italia ovat raportoineet jälleen uusista tautitapauksista.

Saksassa näivetystautia todettiin joulukuussa Saksin osavaltiossa Kaakkois-Saksassa. Tartunnan saaneita hevosia oli kahdella eri tallilla yhteensä viisi. Taudin toteaminen on johtanut hevosten testauksiin, karanteeniin sekä desinfektiotoimenpiteisiin talleilla. Tautiin sairastuneet hevoset on lopetettu.  Ranskassa näivetystauti tuli ilmi lokakuussa kahdella alueella oriiden siitostoimintaan liittyvien rutiinitutkimusten yhteydessä. Tartunnan saaneita oriita oli kaksi. Italiassa on elokuun ja joulukuun välisenä aikana raportoitu 15 uutta näivetystautitartuntaa. Vuoden 2014 aikana tartuntoja on todettu yli kolmekymmentä.

Monissa Euroopan maissa kuten Romaniassa ja Italiassa tauti on endeeminen. Uusia tapauksia todetaan toistuvasti, usein oireettomilta hevosilta.  Näivetystautia aiheuttavaa virusta vastaan ei ole rokotetta eikä lääkitystä. Taudin leviämisen kannalta on merkittävää, että kerran tartunnan saanut hevonen jää viruksen pysyväksi kantajaksi ja muodostaa siten jatkuvan tartuntariskin muille hevosille. Tartunnan saaneet hevoset voidaan kuitenkin selvittää verinäytteestä tehtävällä serologisella tutkimuksella.

LISÄÄ AIHEESTA PALVELUSSAMME