Hevosen pääntauti

Streptococcus equi subsp. equi -tartunta

Pääntaudin aiheuttaa Streptococcus equi subsp. equi -bakteeri, jota puhekielessä kutsutaan nimellä S. equi. Pääntauti on erittäin tarttuva tauti. Bakteeria samoin kuin pääntautia esiintyy yksinomaan hevoseläimillä. 

Suurin osa hevosista paranee taudista ilman lääkitystä, mutta etenkin varsoilla tauti voi johtaa eläimen kuolemaan tai lopettamiseen. Osa parantuneista voi jäädä tartunnankantajiksi ja levittää tautia.

Toinen streptokokki Streptococcus equi subsp. zooepidemicus (puhekielessä S. zooepidemicus) on hevosissa yleinen, mutta yleensä usein harmiton.

Joskus se voi aiheuttaa hevosissa hengitystietulehdusta, joka oireiltaan voi muistuttaa pääntautia. Pääntauti pitää siksi varmistaa laboratoriotutkimuksella tyypillisistä oireista huolimatta. S. zooepidemicus voi satunnaisesti aiheuttaa tautia myös muissa eläinlajeissa ja ihmisissä.

Evira on laatinut yhteistyössä hevosalan toimijoiden Suomen Hippos ry, Suomen Ratsastajainliitto ry, Suomen Eläinlääkäripraktikot ry sekä Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunnan kanssa Hevosen pääntauti -oppaan, joka antaa kansalliset suositukset pääntautitapausten hoitoon ja leviämisen ehkäisyyn.

Oireet

Voimakkaassa taudinkuvassa havaitaan ensin korkea kuume (>39 °C), joka alkaa 1-2 vrk ennen yskää ja sierainvuotoa. Sierainvuoto voi olla alussa kirkasta kuten virusinfektiossa, mutta muuttuu sitten samean märkäiseksi. Imusolmukkeet turpoavat leuan alla ja nielussa, ja niihin voi syntyä paiseita jotka voivat puhjeta ihon läpi. Joskus turvonneet imusolmukkeet aiheuttavat nielemisvaikeuksia ja poikkeavia hengitysääniä.

Jälkitauteina tavataan mm. keuhkokuumetta tai verenkierron kautta levinneiden bakteerien aiheuttamia märkäpaiseita ympäri elimistöä. Oireet riippuvat hevosen iästä, ollen lievimmät ja lyhytaikaisimmat vanhemmissa eläimissä. Lievä taudinmuoto voi aiheuttaa vain sierainvuotoa tai yskää.

Taudin määritys ja näytteenotto

Taudilla on usein tyypilliset oireet, ja oireilevaa hevosta on heti kohdeltava pääntautitapauksena, eli se on eristettävä muista hevosista ja siitä on otettava näyte laboratoriotutkimukseen. Eläinlääkäri ottaa näytteen bakteriologiseen tutkimukseen sierainlimasta, nenänielusta, ylemmistä hengitysteistä esim. huuhtelulla tai paiseesta ruiskulla. Tartunnan kantajat voidaan parhaiten osoittaa viikon välein otetusta kolmesta perättäisestä näytteestä nenänielusta tai näytteestä, joka on otettu huuhtelemalla ilmapusseja. Laboratoriotutkimus (bakteerin osoitus) kestää 2-4 työpäivää.

Leviäminen

Hevonen saa tartunnan suun tai hengitysteiden limakalvojen kautta. Tartunta leviää joko suoraan sairaan hevosen hengitysteiden eritteistä tai ihmisen tai varusteiden välittämänä. Taudin oireet ilmenevät 3-14 vrk kuluttua altistuksesta. Parantumisen jälkeen hevonen kantaa tartuntaa 2-3 viikkoa, joskus jopa 6 viikkoa. Leviämisen kannalta kriittisiä ovat kantajahevoset, joilla tartunta on jäänyt piilemään ilmapusseihin akuutin tautivaiheen jälkeen. Näitä arvioidaan olevan jopa 10 % hevosista. Rasitustilanteet, esim. pitkä kuljetus tuontihevosilla, voivat laukaista bakteerin erittämisen. Koska S. equi -bakteeria ei aina saada esiin bakteeritutkimuksessa, on hevosta pidettävä tartunnankantajana jos sillä on taudille tyypilliset oireet.

Ennaltaehkäisy

Pääntautiepäilyssä on aina otettava yhteys hoitavaan eläinlääkäriin. Oireilevaa hevosta on heti kohdeltava pääntautitapauksena ja tartunnan leviäminen muihin hevosiin on estettävä. Paras ehkäisykeino on pitää uudet hevoset eristettynä muista hevosista kolmen viikon ajan. Nuoret hevoset on hyvä pitää erillään muista eläimistä, koska ne ovat alttiimpia sairastumaan ja voivat levittää tautia. Erityisesti jos laitumelle otetaan muualta varsoja, on ne syytä pitää erillään tallin muista hevosista. Pääntautiin ei tunneta pitkätehoista, turvallista rokotetta.

Pääntauti on lakisääteisesti ilmoitettava eläintauti, eläinlääkärin on ilmoitettava tapaukset kuukausittain Eviraan.

Esiintyminen Suomessa ja muualla

Pääntautia esiintyy jatkuvasti Suomessa, mutta vain osa tapauksista ilmoitetaan viranomaiselle. Tautiepidemioiden määrästä ei ole tietoa. Näytteitä saadaan vain vähän tutkittavaksi: vuosittain Evira toteaa pääntautibakteerin 10-40 hevosesta. Pääntaudin, ja erityisesti vaikeiden epidemioiden, epäillään runsastuneen. Tuontien yhteydessä maahan voi tulla uusia, taudinaiheutuskyvyltään ärhäköitä S. equi -kantoja.

LISÄÄ AIHEESTA PALVELUSSAMME