Äyriäisten valkopilkkutauti WSD

WSD taudin (White Spot Disease) aiheuttaa whispovirus WSSV. Se on äyriäisten lahkoon Decapoda kuuluvien eläinten tauti. Suomessa merkityksellisimmät taudille herkät lajit ovat jokirapu ja täplärapu.

Oireet

Katkaravuille tyypillinen oire ovat kuoren valkoiset pilkut, jotka johtuvat kuoren alaisen kudoksen kuolioitumisesta. Kuolleisuus voi olla korkea. Makean veden ravuissa ei ole tautia kuvattu kuin yksittäisiä kertoja, ja näissä tapauksissa näkyvät kuorimuutokset olivat harvinaisia. Rapujen ruokahalu huononee ja kuolleisuus nousee. Väritys voi muuttua punertavaksi.

Taudin määritys ja näytteenotto

Tauti voidaan todeta huonokuntoisesta ravusta kudosnäytteestä, jossa todetaan virusten aiheuttamat muutokset kuorenalaiskudoksessa. Ravuista voidaan tehdä myös DNA-analyysi WSSV-viruksen varalta. Näytteeksi valitaan oireellisia rapuja.

Leviäminen

Tartunta voi siirtyä mätimunien sisällä, rapujen syödessä infektoitunutta kudosta, tai vesiympäristöstä, mukaan lukien mm. planktonäyriäiset, jotka saattavat sisältää runsaasti viruksia. Tartunta voi säilyä herkissäkin lajeissa oireettomana pitkiä aikoja.

Vastustaminen ja ennaltaehkäisy

Tartuntaa kantavien katkarapujen pääseminen kosketuksiin rapujen kanssa on mahdollinen riskitekijä taudin leviämiselle Suomeen. Tartunta on todennäköisesti yleinen pakastetuissa katkaravuissa, joita ei pidä keittämättöminä käyttää esimerkiksi kalastuksessa syöttinä.Äyriäisten valkopilkkutauti kuuluu Suomessa eläintautilain perusteella vastustettaviin eläintauteihin, valvottavien tautien ryhmään.

Seuranta

Suomessa ei toistaiseksi ole WSD taudin seurantaohjelmaa.

Esiintyminen Suomessa ja muualla

Äyriäisten valkopilkkutautia ei ole todettu Suomessa. Epäiltyjä tapauksia on Etelä-Euroopassa, jonka seurauksena luokiteltu vastustettavaksi eläintaudiksi EU:n alueella. Tautia esiintyy Aasiassa, Keski-idässä, Välimeren alueella, Yhdysvaltojen eteläosassa, Väli-Amerikassa ja Etelä-Amerikan pohjoisosissa.