Bakteeriperäinen munuaistauti BKD

BKD-taudin (Bacterial Kidney Disease) aiheuttaja on Renibacterium salmoninarum -bakteeri.

Oireet

BKD-tauti on lohikalojen krooninen, hitaasti kehittyvä tauti. Tyypillisiä oireita ovat hidastunut kasvu ja jatkuva vähäinen kuolleisuus. BKD-tauti voi olla lähes oireeton aiheuttaen ruokahalun laskua, uintihäiriöitä ja lievää kuolleisuutta. Tappiot ovat yleensä suurimmat sukukypsillä kaloilla. BKD-tauti aiheuttaa aneemisuutta, iho tummuu, vatsa turpoaa ja silmät pullistuvat. Munuaisessa on vaaleahkoja pesäkkeitä, mutta niitä saattaa esiintyä myös maksassa ja pernassa. Alhaisessa lämpötilassa munuainen voi olla kokonaan vaalean eritekalvon peitossa. Taudin akuutissa muodossa kuolleisuus voi olla suurta ja kalassa esiintyy verenvuotoja lihaksistossa.

 

Kuvassa BKD-taudin aiheuttamia vakavia muutoksia siian munuaisessa. Kuva: Evira / Pasi Anttila

Taudin määritys ja näytteenotto

Tautia ei voida todeta vain kliinisten oireiden perusteella vaan diagnoosi saadaan pääsääntöisesti osoittamalla bakteeri kudosnäytteestä viljelymenetelmällä. Näytekaloiksi valitaan ensisijaisesti heikkokuntoisia ja poikkeavasti käyttäytyviä kaloja.

Leviäminen

BKD leviää sekä vertikaalisesti emokalasta mätiin että horisontaalisesti kalojen välillä. Mädin desinfiointi ei tuhoa BKD-bakteeria, joka on mätimunan sisällä. BKD voi levitä kalasta toiseen myös veden tai saastuneiden tarvikkeiden välityksellä. 

Vastustaminen ja ennaltaehkäisy

BKD ei ole lakisääteisesti vastustettava eläintauti. Lainsäädännössä se luokitellaan ilmoitettaviin eläintauteihin. BKD-tautiin ei vielä ole olemassa tehokasta rokotetta eivätkä mikrobilääkkeet tehoa aiheuttaja-bakteeriin.

Seuranta

EU:n hyväksymästä BKD-taudin hävitysohjelmasta ja BKD-taudin suoja-alueista luovuttiin 1.12.2014 ja BKD-taudin luokitus lainsäädännössä muuttui vastustettavasta eläintaudista ilmoitettavaksi eläintaudiksi. Myös valtion varoin tehty BKD-taudin seuranta emokala- ja poikaslaitoksilla loppui. BKD-taudin vastustamista jatketaan vapaaehtoisen ohjelman avulla ja suojaamalla luonnonvaraisia kaloja tartunnalta lakisääteisesti.     

Vapaaehtoinen BKD:n terveysvalvonta

Vapaaehtoiseen BKD:n terveysvalvontaan voidaan liittää sisävesialueen pitopaikka, jossa kasvatetaan lohikaloja tai niiden sukusoluja istutettavaksi tai siirrettäväksi toiseen pitopaikkaan jatkokasvatusta varten. Terveysvalvontaan liitytään ilmoittamalla siitä kirjallisesti oman alueen aluehallintovirastoon. Liitymisasiakirja löytyy Eviran internetsivuilta (ks. linkki alla). Liittäessään pitopaikkansa ohjelmaan, pitopaikasta vastaava toimija sitoutuu noudattamaan ohjelman ehtoja (linkki ohjeeseen alla). Aluehallintovirasto myöntää kullekin terveysvalvontaan liitetylle pitopaikalle terveysluokan (1-3). Terveysluokkaa voi hyödyntää käytäessä kauppaa istukkailla tai muiden laitosten kanssa Suomessa tai ulkomailla.

Evira ylläpitää internetissä luetteloa terveysvalvontaan liittyneistä laitoksista ja niiden terveysluokista (ks. linkki alla).

Istutukset sisävesialueelle

Sisävesialueelle saa istuttaa lohikaloja vain sellaisesta pitopaikasta, joka on liitetty vapaaehtoiseen terveysvalvontaan ja jolle Aluehallintovirasto on myöntänyt ohjelman ehtojen mukaisesti terveysluokan 1 tai 2.

Esiintyminen Suomessa ja muualla

BKD-tautia tavataan Suomessa vuosittain muutamalla laitoksella sekä sisämaassa että merialueella. Tautia tavataan myös lähes kaikkialla Euroopassa.

Tilasto:

Lisää aiheesta palvelussamme

 

Lisää aiheesta muualla verkossa