Tarttuva vertamuodostavan kudoksen kuolio IHN

IHN-taudin (infectious haematopoietic necrosis) aiheuttaja on rhabdovirus.

Oireet

IHN on lohikalojen tauti. Virus voi kuitenkin tarttua myös muihin kalalajeihin, esimerkiksi särkikaloihin. Muihin eläimiin kuin kaloihin, virus ei tartu eikä sen sairastaminen aiheuta kalaa syövälle ihmiselle tai muulle tasalämpöiselle eläimelle, kuten koiralle tai kissalle, mitään terveysvaaraa.

Sairaat kalat ovat tyypillisesti tummia väriltään ja saattavat uida epänormaalisti tehden esimerkiksi spiraalimaisia tai syöksähteleviä uintiliikkeitä. Oireina ovat anemia, nesteen kertyminen vatsaonteloon ja pistemäiset verenvuodot erityisesti vatsaontelon rasvassa ja uimarakossa. On huomattava, että samankaltaisia oireita aiheuttavat myös muut kalataudit eikä diagnoosia voi tehdä kalan oireiden tai havaittujen muutosten perusteella.

IHN aiheuttaa kuolleisuutta yleensä alle 2 kk ikäisillä kaloilla. Tauti aiheuttaa oireita, kun veden lämpötila on 10–15 astetta. 

Taudin määritys ja näytteenotto

Taudin määritystä varten valitaan ensisijaisesti heikkokuntoisia ja poikkeavasti käyttäytyviä kaloja. Tautia ei voida todeta vain kliinisten oireiden perusteella. Virusnäytteeksi otetaan kalasta pala sydämestä, pernasta ja munuaisen etuosasta. Taudin määritys tehdään osoittamalla virus kalojen elimistä tai kudoksista soluviljelmällä ja varmistamalla viruksen genomi PCR-menetelmällä.

Leviäminen

Tauti leviää sairaiden kalojen, oireettomien kantajien ja ympäristön välityksellä.

Vastustaminen ja ennaltaehkäisy

IHN on lakisääteisesti vastustettava,helposti leviäviin eläintauteihin luokiteltu tauti. Tautiin ei ole olemassa lääkettä eikä toimivaa rokotetta.

Seuranta

IHN-taudin esiintymistä seurataan kalanviljelylaitoksilla säännöllisesti otettavin näyttein.

Luonnonvaraisista kaloista tai näiden mädistä viljelylaitokselle perustetut emoparvet on tutkittava IHN- taudin varalta ennen kuin niiden jälkeläisiä saadaan myydä tai luovuttaa istutuksiin tai muille laitoksille. Siirrettäessä mätiä ja maitia meri- ja nousualueilta sisämaahan, emokalat on tutkittava IHN:n varalta.

Tilasto:

Esiintyminen Suomessa ja muualla

IHN-virusta todettiin Suomessa ensi kertaa talvella 2017-2018. Kaikki tartunnan saaneet kalat on hävitetty ja pitopaikat sanerattu viruksen hävittämiseksi. Neljällä vyöhykkeellä aloitetaan seurantaohjelma taudin hävitystoiminen varmistamiseksi (ks. IHN-Suomessa). Muualle Suomeen on palautettu virallinen IHN vapaa asema.  IHN tautia esiintyy Pohjois- ja Väli-Amerikassa, Aasiassa, useissa Euroopan maissa ja Venäjällä.