Tarttuva lohikalojen IHN-virus Suomessa

Tarttuva vertamuodostavan kudoksen kuolio IHN (infectious haematopoietic necrosis) todettiin Suomessa ensi kertaa 30.11.2017. Tartunta todettiin Pohjois-Pohjanmaalla, Iissä sijaitsevan merialueen kalanviljelylaitoksen kirjolohissa. Myös kyseisen pitopaikan vieressä sijaitsevasta toisen toimijan pitopaikasta löydettiin IHN-virustartunta tartunnan levinneisyyden selvityksissä. Molemmat laitokset ovat merikassien talvisäilytyspaikkoja. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on perustanut näiden Iissä sijaitsevien tartuntapitopaikkojen ympärille rajoitusvyöhykkeen.

Iin pitopaikkojen kontaktipitopaikkoja tutkittaessa todettiin 11.12.2017 IHN-tartunta sisävesialueen emokala- ja poikaslaitoksesta Tervon kunnasta, Kymijoen vesistöalueelta. Kyseessä on Suomen suurimpiin kuuluva kalanpoikasia tuottava laitos. IHN-tartunta todettiin 28.12. myös läheisen onkilammikon lohikaloista. Evira perusti tartuntojen vuoksi toisen rajoitusvyöhykkeen, joka kattaa osan Kymijoen vesistöalueesta. 5.1.2018 IHN todettiin myös pienen kotitarvelammen kaloista Kaavin kunnassa. Yhteensä IHN-tartunta on todettu toistaiseksi viiden pitopaikan kaloista.

Vesiviljelylaitokset, joihin IHN-virustartunnan saaneilla laitoksella on ollut yhteyksiä, selvitetään. Kontaktipitopaikat tutkitaan kunnaneläinlääkärien tarkastuksin ja näytteenotoin. Verkkosivuja päivitetään, kun saadaan lisätietoa. Jos ilmenee jotain merkittävää, tiedotetaan asiasta mediatiedotteella.

Karttoja IHN-taudin takia perustetuista rajoitusvyöhykkeistä:

IHN-taudin takia perustettu rajoitusvyöhyke Perämerellä

Evira perusti 30.11.2017 taudin toteamispaikan ympärille rajoitusvyöhykkeen, joka jaettiin kahteen osaan. Rajoitusvyöhykkeen sisemmät osat ovat suoja-aluetta, jonka raja sijaitsee vähintään 5 km etäisyydellä tartuntapitopaikasta. Rajoitusvyöhykkeen ulompi osa on seuranta-aluetta, ja sen raja sijaitsee vähintään 10 km etäisyydellä tartuntapitopaikasta siten, että suoja-alue kuuluu seuranta-alueeseen. Suoja- ja seuranta-alueella noudatetaan samoja rajoituksia.

 

Kymijoen ja Vuoksen vyöhyke

IHN-taudin takia perustetut rajoitusvyöykkeet Kymijoen vesistöalueella sekä Vuoksen vesistöalueella

Evira perusti 11.12.2017 toisen IHN-tartuntapitopaikan ympärille Kymijoen vesistöalueelle rajoitusvyöhykkeen, jota muutettiin 29.12.2017. Perusteena rajoitusvyöhykkeen muuttamiselle oli, ettei 11.12. perustetun rajoitusvyöhykkeen alueella sijaitsevissa pitopaikoissa tehdyissä tutkimuksissa todettu enempiä tartuntoja. Taudin torjuntatoimet tartunnan saaneissa pitopaikoissa on aloitettu, ja tartuntapaine vesistöalueella on alentunut. Veden virtaukset alueella eivät aiheuta merkittävää riskiä taudin leviämiseksi toisiin pitopaikkoihin. Sisävesialueella rajoitusvyöhykkeet muodostetaan vesistöalueiden mukaan. Rajoitusvyöhyke muodostuu Kymijoen vesistöalueen osa-alueista 14.72 Virmasveden alue ja 14.73 Nilakan alue.

8.1.2018 perustettiin rajoitusvyöhyke Vuoksen vesistöalueen yläjuoksulle omatarvelammen kaloissa todetun tautitartunnan johdosta. Rajoitusvyöhyke koostuu osa-alueesta 4.74 Saarijärven alue.

Kartta kaikista voimassa olevista IHN-rajoitusvyöhykkeistä

IHN_rajoitusvyöhykkeet

Rajoitusvyöhykettä koskevat toimenpiteet ja rajoitukset

Vesieläimiä ja niiden sukusoluja koskeva siirtokielto

Taudille alttiiden tai vektorilajeihin kuuluvien elävien vesiviljelyeläinten sekä niiden sukusolujen kuljettaminen rajoitusvyöhykkeellä, rajoitusvyöhykkeelle tai rajoitusvyöhykkeeltä pois on kielletty. Lisätietoa mahdollisista poikkeusluvista sivun alaosassa.

Kielto koskee myös taudille alttiisiin ja vektorilajeihin kuuluvien, toiseen elinympäristöön siirrettäviksi tarkoitettujen vesieläinten ja niiden sukusolujen kuljettamista (siirtoistutukset).

IHN-taudille alttiit lajit: koiralohi (Oncorhynchus keta), hopealohi (O. kisutch), kirsikkalohi (O. masou), kirjolohi (O. mykiss), punalohi (O. nerka), kyttyrälohi (O. rhodurus), kuningaslohi (O. tshawytscha) ja lohi (Salmo salar)

Vektorilajit: kitasampi (Huso huso), venäjänsampi (Acipenser gueldenstaedtii), sterletti (Acipenser ruthenus), tähtisampi (Acipenser stellatus), sampi (Acipenser sturio), siperiansampi (Acipenser Baerii), marmoripaksuotsa (Aristichthys nobilis), kultakala (Carassius auratus), ruutana (C. carassius), karppi ja koikarppi (Cyprinus carpio), hopeapaksuotsa (Hypophtalmichthys molitrix), Leuciscus-suvun lajit (Leuciscus spp.), särki (Rutilus rutilus), sorva (Scardinius erythrophthalmus), suutari (Tinca tinca), hammasankeriasmonni (Clarias gariepinus), piikkimonnit (Ictalurus spp.), mustapiikkimonni (Ameiurus melas), pilkkupiikkimonni (Ictalurus punctatus), Pangasius-suvun kissakalat (Pangasius pangasius), kuha (Sander lucioperca), monni (Silurus glanis), ruijanpallas (Hippoglossus hippoglossus), kampela (Platichthys flesus), turska (Gadus morhua), kolja (Melanogrammus aeglefinus), jokirapu (Astacus astacus), täplärapu (Pacifastacus leniusculus), punarapu (Procambarus clarkii)

Muihin lajeihin kuuluvien vesiviljelyeläinten (esimerkiksi siika, nieriä, taimen, hauki) tai niiden sukusolujen kuljettamista ei ole kielletty tai rajoitettu.

Rajoitusvyöhykkeellä sijaitsevien pitopaikkojen tarkastaminen

Kunnaneläinlääkäri tarkastaa rajoitusvyöhykkeellä sijaitsevat taudille alttiiden vesiviljelyeläinten pitopaikat ja ottaa niistä tarvittavat seurantanäytteet. Tarkastuksen yhteydessä pitopaikan altaat ja verkkokassit tarkastetaan oireilevien ja kuolleiden vesiviljelyeläinten varalta. Lisäksi tarkastetaan pitopaikan eläinluettelot ja vesiviljelyeläinten kuolleisuutta koskeva kirjanpito.

Rajoitusvyöhykkeellä sijaitsevissa pitopaikoissa, joissa pidetään taudille alttiita vesiviljelyeläimiä, toteutettavat toimenpiteet tartunnan leviämisen estämiseksi

Vyöhykkeellä sijaitsevissa pitopaikoissa tulee seurata vesiviljelyeläinten terveydentilaa ja kuolleisuutta. Muutoksista on ilmoitettava välittömästi kunnaneläinlääkärille.

Vyöhykkeellä sijaitsevissa pitopaikoissa käyvien henkilöiden on huolehdittava suojavaatteiden käytöstä sekä varusteidensa asianmukaisesta puhdistuksesta ja desinfektiosta.

Pitopaikoista peräisin olevat kuolleet vesiviljelyeläimet ja muut sivutuotteet on hävitettävä tavalla, josta ei aiheudu taudin leviämisen vaaraa, esimerkiksi hautaamalla.

Kuljetusvälineiden desinfiointi

Kuljetusvälineet, joita on käytetty rajoitusvyöhykkeellä sijaitsevista pitopaikoista peräisin olevien taudille alttiiden vesiviljelyeläinten tai niiden sukusolujen taikka niistä saatujen sivutuotteiden kuljetukseen, on pestävä ja desinfioitava lastin purkamisen jälkeen.

Vesiviljelyeläimiä ja niiden sukusoluja koskeva istutuskielto

Taudille alttiiden vesiviljelyeläinten ja niiden sukusolujen vapauttaminen luontoon rajoitusvyöhykkeellä on kielletty.

Vesiviljelyeläinten teurastaminen ja perkaaminen

Vesiviljelyeläimiä saa teurastaa ja perata pitopaikan yhteydessä olevassa perkaamossa. Jos taudille alttiita tai vektorilajeihin kuuluvia vesiviljelyeläimiä kuljetetaan pitopaikan ulkopuolella sijaitsevaan perkaamoon, vaaditaan aluehallintoviraston myöntämä poikkeuslupa.

Rajoitusvyöhykkeeltä peräisin olevia taudille alttiita tai vektorilajeihin kuuluvia vesiviljelyeläimiä saa perata ainoastaan sellaisessa perkaamossa, jolla on Eviran myöntämä terveyslupa. Perkaamisen jälkeen vesiviljelyeläimiä saa kuljettaa jatkokäsittelyyn toiseen elintarvikehuoneistoon.

Kalastaminen

Rajoitusvyöhykkeellä voi kalastaa normaalisti.

Rajoitusvyöhykettä koskevat poikkeusluvat

Aluehallintovirasto voi myöntää hakemuksesta yksittäistapauksessa luvan poiketa rajoitusvyöhykkeellä noudatettavasta kiellosta tai rajoituksesta, jos poikkeaminen ei aiheuta taudin leviämisen vaaraa. Alla lueteltuja kuljetuksia varten tarvitaan aluehallintoviraston poikkeuslupa silloin, kun kuljetetaan IHN-taudille alttiita tai vektorilajeihin kuuluvia vesiviljelyeläimiä tai niiden sukusoluja. Lisätietoja luvista ja niiden ehdoista saa aluehallintoviraston läänineläinlääkäriltä.

  • Vesiviljelyeläinten tai niiden sukusolujen kuljettaminen rajoitusvyöhykkeelle vyöhykkeen ulkopuolelta.
  • Vesiviljelyeläinten tai niiden sukusolujen kuljettaminen rajoitusvyöhykkeen sisällä.
  • Istutukset rajoitusvyöhykkeellä.
  • Vesiviljelyeläinten kuljettaminen rajoitusvyöhykkeen ulkopuolelle suoraan lopetettaviksi tai teurastettaviksi ja perattaviksi. Perkaamolla tulee olla Eviran myöntämä terveyslupa.
  • Vesiviljelyeläinten sukusolujen kuljettaminen rajoitusvyöhykkeen ulkopuolelle suoraan hävitettäviksi.

Muihin kuljetuksiin tai istutuksiin rajoitusvyöhykkeen ulkopuolelle ei ole mahdollista saada poikkeuslupaa.

Lisää aiheesta palvelussamme