Tarttuva lohikalojen IHN-virus Suomessa

Tarttuva vertamuodostavan kudoksen kuolio IHN (infectious haematopoietic necrosis) todettiin Suomessa ensi kertaa 30.11.2017. Tartunta todettiin ensin Iissä sijaitsevan merialueen kalanviljelylaitoksen kirjolohissa. Taudin leviämiseen liittyvissä selvityksissä tartunta löydettiin myös kyseisen pitopaikan vieressä sijaitsevasta toisen toimijan pitopaikasta,  sisävesialueen emokala- ja poikaslaitoksesta Tervon kunnasta, Tervon emokalalaitoksen lähellä sijaitsevasta onkilammikosta, pienen kotitarvelammen kaloista Kaavin kunnassa ja vielä tammikuun 2018 puolivälissä onkilammikossa Nurmeksessa. Yhteensä IHN-tartunta on todettu toistaiseksi kuuden pitopaikan kaloista. Kaikkien tartuntapitopaikkojen ympärille perustettiin Eviran päätöksillä rajoitusvyöhykkeet.

On todennäköistä, että IHN-tartunta on ensin tullut jompaan kumpaan Tervossa sijaitsevista pitopaikoista ja levinnyt niistä edelleen kalasiirtojen mukana. Tartunnan alkuperää ei ole saatu selville. Vesiviljelylaitokset, onkilammikot ja istutuskohteet, joihin IHN-virustartunnan saaneilla laitoksilla on ollut yhteyksiä, on selvitetty. Kontaktipitopaikat on tutkittu kunnaneläinlääkärien tarkastuksin ja näytteenotoin ja seuranta jatkuu. Myös luonnonvaraisia kaloja tutkitaan.

Tartunnan saaneet pitopaikat on tyhjennetty kaloista. Kalaa tapettiin kaikkiaan 232 000 kg. Kalojen hävittämisen jälkeen pitopaikat on pesty ja desinfioitu. Desinfioinnin jälkeen pitopaikkoja pidetään vielä tyhjillään viruksen tuhoutumisen varmistamiseksi vähintään kuuden viikon ajan ja uusia kaloja tutkitaan tehostetusti IHN-tartunnan varalta. Verkkosivuja päivitetään, kun saadaan lisätietoa. Jos ilmenee jotain merkittävää, tiedotetaan asiasta mediatiedotteella.

Pielisen pohjoisosan rajoitusvyöhyke on peruttu

Pielisen rajoitusvyöhykkeen osalta taudin hävitystoimet on saatu päätökseen ja rajoitusvyöhyke purettiin 1.10.2018. Pieliselle on perustettu MMM päätöksella IHN-taudin seuranta-alue ja tehostettu seuranta jatkuu alueella vähintään kahden vuoden ajan. Seurantaohjelman aikana alueelta tutkitaan sekä viljeltyjä että luonnonvaraisia kaloja IHN-taudin varalta. Seurantaohjelman läpivieminen on edellytys IHN-vapaan aseman palauttamiseksi ja rajoitusten poistamiseksi. Rajoitusvyöhykettä koskevat rajoitukset eivät siis enää koske Pielisen pohjoisosaa, mutta alueelta ei saa edelleenkään siirtää kirjolohia, lohia, näiden sukusoluja tai IHN-taudin vektorilajeja muualle Suomeen. Siirrettäessä kirjolohia tai lohia seuranta-alueelle pitopaikkoihin tai istutuksiin, vaaditaan lähtöpitopaikasta kunnaneläinlääkärin allekirjoittama terveystodistus. Ks. Ohje kalojen ja rapujen siirtäjile ja istuttajille.

Kartta IHN-taudin vuoksi perustetuista rajoitusvyöhykkeistä ja Pielisen seuranta-alueesta.

 

Rajoitusvyöhykkeitä koskevat rajoitukset

Vesieläimiä ja niiden sukusoluja koskeva siirtokielto

Lohien ja kirjolohien tai vektorilajeihin kuuluvien elävien vesiviljelyeläinten sekä niiden sukusolujen kuljettaminen rajoitusvyöhykkeellä, rajoitusvyöhykkeelle tai rajoitusvyöhykkeeltä pois on kielletty. Kielto koskee myös istutuksia. Lohi ja kirjolohi ovat IHN-taudille herkimmät lajit. Vektorilajeja ovat sammet, ruutana, karpit, säyne, särki, sorva, suutari, kampela, kuha, jokirapu ja täplärapu silloin kun niitä siirretään sellaisten pitopaikkojen välillä, joissa pidetään lohia tai kirjolohia. Muihin lajeihin kuuluvien vesiviljelyeläinten (esimerkiksi siika, nieriä, taimen, hauki) tai niiden sukusolujen kuljettamista ei ole kielletty tai rajoitettu.

Rajoitusvyöhykkeellä sijaitsevissa pitopaikoissa, joissa pidetään taudille alttiita vesiviljelyeläimiä, toteutettavat toimenpiteet tartunnan leviämisen estämiseksi

Vyöhykkeellä sijaitsevissa pitopaikoissa tulee seurata vesiviljelyeläinten terveydentilaa ja kuolleisuutta. Muutoksista on ilmoitettava välittömästi kunnaneläinlääkärille.

Vyöhykkeellä sijaitsevissa pitopaikoissa käyvien henkilöiden on huolehdittava suojavaatteiden käytöstä sekä varusteidensa asianmukaisesta puhdistuksesta ja desinfektiosta.

Pitopaikoista peräisin olevat kuolleet vesiviljelyeläimet ja muut sivutuotteet on hävitettävä tavalla, josta ei aiheudu taudin leviämisen vaaraa, esimerkiksi hautaamalla.

Kuljetusvälineiden desinfiointi

Kuljetusvälineet, joita on käytetty rajoitusvyöhykkeellä sijaitsevista pitopaikoista peräisin olevien taudille alttiiden vesiviljelyeläinten tai niiden sukusolujen taikka niistä saatujen sivutuotteiden kuljetukseen, on pestävä ja desinfioitava lastin purkamisen jälkeen.

Vesiviljelyeläinten teurastaminen ja perkaaminen

Vesiviljelyeläimiä saa teurastaa ja perata pitopaikan yhteydessä olevassa perkaamossa. Jos taudille alttiita tai vektorilajeihin kuuluvia vesiviljelyeläimiä kuljetetaan pitopaikan ulkopuolella sijaitsevaan perkaamoon, vaaditaan siirrolle aluehallintoviraston myöntämä poikkeuslupa.

Rajoitusvyöhykkeeltä peräisin olevia taudille alttiita tai vektorilajeihin kuuluvia vesiviljelyeläimiä saa perata ainoastaan sellaisessa perkaamossa, jolla on Eviran myöntämä terveyslupa. Perkaamisen jälkeen vesiviljelyeläimiä saa kuljettaa jatkokäsittelyyn toiseen elintarvikehuoneistoon.

Kalastaminen

Rajoitusvyöhykkeellä voi kalastaa normaalisti.

Rajoitusvyöhykettä koskevat poikkeusluvat

Aluehallintovirasto voi myöntää hakemuksesta yksittäistapauksessa luvan poiketa rajoitusvyöhykkeellä noudatettavasta kiellosta tai rajoituksesta, jos poikkeaminen ei aiheuta taudin leviämisen vaaraa. Alla lueteltuja kuljetuksia varten tarvitaan aluehallintoviraston poikkeuslupa silloin, kun kuljetetaan IHN-taudille alttiita tai vektorilajeihin kuuluvia vesiviljelyeläimiä tai niiden sukusoluja. Lisätietoja luvista ja niiden ehdoista saa aluehallintoviraston läänineläinlääkäriltä.

  • Vesiviljelyeläinten      tai niiden sukusolujen kuljettaminen rajoitusvyöhykkeelle vyöhykkeen      ulkopuolelta.
  • Vesiviljelyeläinten      tai niiden sukusolujen kuljettaminen rajoitusvyöhykkeen sisällä.
  • Istutukset      rajoitusvyöhykkeellä.
  • Vesiviljelyeläinten      kuljettaminen rajoitusvyöhykkeen ulkopuolelle suoraan lopetettaviksi tai      teurastettaviksi ja perattaviksi. Perkaamolla tulee olla Eviran myöntämä      terveyslupa.
  • Vesiviljelyeläinten      sukusolujen kuljettaminen rajoitusvyöhykkeen ulkopuolelle suoraan      hävitettäviksi.

Muihin kuljetuksiin tai istutuksiin rajoitusvyöhykkeen ulkopuolelle ei ole mahdollista saada poikkeuslupaa.

Lisää aiheesta palvelussamme