Tarttuva lohikalojen IHN-virus Suomessa

Tarttuva vertamuodostavan kudoksen kuolio IHN (infectious haematopoietic necrosis) todettiin Suomessa ensi kertaa 30.11.2017. Tartunta todettiin Pohjois-Pohjanmaalla, Iissä sijaitsevan merialueen kalanviljelylaitoksen kirjolohissa. Myös kyseisen pitopaikan vieressä sijaitsevasta toisen toimijan pitopaikasta löydettiin IHN-virustartunta tartunnan levinneisyyden selvityksissä. Molemmat laitokset ovat merikassien talvisäilytyspaikkoja. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on perustanut näiden Iissä sijaitsevien tartuntapitopaikkojen ympärille rajoitusvyöhykkeen.

Iin pitopaikkojen kontaktipitopaikkoja tutkittaessa todettiin 11.12.2017 IHN-tartunta myös sisävesialueen emokala- ja poikaslaitoksesta Tervon kunnasta, Kymijoen vesistöalueelta. Kyseessä on Suomen suurimpiin kuuluva kalanpoikasia tuottava laitos. Evira perusti tartunnan vuoksi toisen rajoitusvyöhykkeen, joka kattaa osan Kymijoen vesistöalueesta.

Tutkimusten jatkuessa IHN-tartunta todettiin 28.12.2017 myös Tervon emokalalaitoksen lähellä sijaitsevasta onkilammikosta. Lisäksi 5.1.2018 todettiin IHN tartunta pienen kotitarvelammen kaloista Kaavin kunnassa ja vielä 19.1. onkilammikossa Nurmeksessa. Myös Kaaville ja Nurmekseen perustettiin rajoitusvyöhykkeet. Yhteensä IHN-tartunta on todettu toistaiseksi kuuden pitopaikan kaloista.

IHN-tartunta on todennäköisesti tullut ensin jompaan kumpaan Tervossa sijaitsevista pitopaikoista ja levinnyt niistä edelleen kalasiirtojen mukana. Tartunnan alkuperää ei ole saatu selville.

Tartunnan saaneet pitopaikat on tyhjennetty kaloista. Kalojen hävittämisen jälkeen pitopaikat pestään, desinfioidaan ja pidetään tyhjillään viruksen tuhoutumisen varmistamiseksi. Vesiviljelylaitokset, onkilammikot ja istutuskohteet, joihin IHN-virustartunnan saaneilla laitoksilla on ollut yhteyksiä, on selvitetty. Kontaktipitopaikat on tutkittu kunnaneläinlääkärien tarkastuksin ja näytteenotoin ja seuranta jatkuu. Myös luonnonvaraisia kaloja tutkitaan. Verkkosivuja päivitetään, kun saadaan lisätietoa. Jos ilmenee jotain merkittävää, tiedotetaan asiasta mediatiedotteella.

 

IHN-taudin takia perustettu rajoitusvyöhyke Perämerellä

Evira perusti 30.11.2017 taudin toteamispaikkojen ympärille, merialueelle, Kuivaniemen edustalle rajoitusvyöhykkeen, joka jaettiin kahteen osaan. Rajoitusvyöhykkeen sisemmät osat ovat suoja-aluetta, jonka raja sijaitsee vähintään 5 km etäisyydellä tartuntapitopaikasta. Rajoitusvyöhykkeen ulompi osa on seuranta-aluetta, ja sen raja sijaitsee vähintään 10 km etäisyydellä tartuntapitopaikasta siten, että suoja-alue kuuluu seuranta-alueeseen. Suoja- ja seuranta-alueella noudatetaan samoja rajoituksia.


 

IHN-taudin takia perustetut rajoitusvyöykkeet Kymijoen vesistöalueella sekä Vuoksen vesistöalueella

Evira perusti 11.12.2017 Tervon tartuntapitopaikkojen ympärille, Kymijoen vesistöalueelle, rajoitusvyöhykkeen, jota pienennettiin 29.12.2017. Sisävesialueella rajoitusvyöhykkeet muodostetaan vesistöalueiden mukaan. Rajoitusvyöhyke muodostuu Kymijoen vesistöalueen osa-alueista 14.72 Virmasveden alue ja 14.73 Nilakan alue.

 Tervon vyöhyke

 

Omatarvelammen kaloissa todetun tartunnan vuoksi perustettiin 8.1.2018 rajoitusvyöhyke myös Vuoksen vesistöalueen yläjuoksulle. Rajoitusvyöhyke koostuu osa-alueesta 4.74 Saarijärven alue.

Kaavin vyöhyke

 

Viimeisin tartuntapaikka löydettiin Nurmeksesta 22.1.2018 ja sen ympärille perustettiin rajoitusvyöhyke Vuoksen vesistöalueen yläjuoksulle, Pielisen vesialueen yläosaan siten, että se ulottuu Lautiaisesta Koudansalmeen. 

 Nurmeksen vyöhyke

 

Kartta kaikista voimassa olevista IHN-rajoitusvyöhykkeistä

4 vyöhykettä

 

Seurantaohjelma IHN-vapauden palauttamiseksi

Kun taudin hävittämistoimenpiteet on suoritettu loppuun, aloitetaan rajoitusvyöhykkeiden alueilla kaksivuotinen seurantaohjelma IHN-vapaan aseman palauttamiseksi. Pielisen alueella seurantaohjelma-alue kattaa koko Pielisen vesialueen. Seuranta-ohjelman alueelta ei saa siirtää perkaamattomia kirjolohia tai lohia vapaalle alueelle. Siirrettäessä kirjolohia tai lohia seuranta-alueelle pitopaikkoihin tai istutuksiin, vaaditaan lähtöpitopaikasta kunnaneläinlääkärin allekirjoittama terveystodistus.  

Rajoitusvyöhykettä koskevat toimenpiteet ja rajoitukset

Vesieläimiä ja niiden sukusoluja koskeva siirtokielto

Lohien ja kirjolohien tai vektorilajeihin kuuluvien elävien vesiviljelyeläinten sekä niiden sukusolujen kuljettaminen rajoitusvyöhykkeellä, rajoitusvyöhykkeelle tai rajoitusvyöhykkeeltä pois on kielletty. Kielto koskee myös istutuksia. Lohi ja kirjolohi ovat IHN-taudille herkimmät lajit. Vektorilajeja ovat sammet, ruutana, karpit, säyne, särki, sorva, suutari, kampela, kuha, jokirapu ja täplärapu silloin kun niitä siirretään sellaisten pitopaikkojen välillä, joissa pidetään lohia tai kirjolohia. 

Muihin lajeihin kuuluvien vesiviljelyeläinten (esimerkiksi siika, nieriä, taimen, hauki) tai niiden sukusolujen kuljettamista ei ole kielletty tai rajoitettu.

Rajoitusvyöhykkeellä sijaitsevissa pitopaikoissa, joissa pidetään taudille alttiita vesiviljelyeläimiä, toteutettavat toimenpiteet tartunnan leviämisen estämiseksi

Vyöhykkeellä sijaitsevissa pitopaikoissa tulee seurata vesiviljelyeläinten terveydentilaa ja kuolleisuutta. Muutoksista on ilmoitettava välittömästi kunnaneläinlääkärille.

Vyöhykkeellä sijaitsevissa pitopaikoissa käyvien henkilöiden on huolehdittava suojavaatteiden käytöstä sekä varusteidensa asianmukaisesta puhdistuksesta ja desinfektiosta.

Pitopaikoista peräisin olevat kuolleet vesiviljelyeläimet ja muut sivutuotteet on hävitettävä tavalla, josta ei aiheudu taudin leviämisen vaaraa, esimerkiksi hautaamalla.

Kuljetusvälineiden desinfiointi

Kuljetusvälineet, joita on käytetty rajoitusvyöhykkeellä sijaitsevista pitopaikoista peräisin olevien taudille alttiiden vesiviljelyeläinten tai niiden sukusolujen taikka niistä saatujen sivutuotteiden kuljetukseen, on pestävä ja desinfioitava lastin purkamisen jälkeen.

Vesiviljelyeläimiä ja niiden sukusoluja koskeva istutuskielto

Taudille alttiiden vesiviljelyeläinten ja niiden sukusolujen vapauttaminen luontoon rajoitusvyöhykkeellä on kielletty.

Vesiviljelyeläinten teurastaminen ja perkaaminen

Vesiviljelyeläimiä saa teurastaa ja perata pitopaikan yhteydessä olevassa perkaamossa. Jos taudille alttiita tai vektorilajeihin kuuluvia vesiviljelyeläimiä kuljetetaan pitopaikan ulkopuolella sijaitsevaan perkaamoon, vaaditaan aluehallintoviraston myöntämä poikkeuslupa.

Rajoitusvyöhykkeeltä peräisin olevia taudille alttiita tai vektorilajeihin kuuluvia vesiviljelyeläimiä saa perata ainoastaan sellaisessa perkaamossa, jolla on Eviran myöntämä terveyslupa. Perkaamisen jälkeen vesiviljelyeläimiä saa kuljettaa jatkokäsittelyyn toiseen elintarvikehuoneistoon.

Kalastaminen

Rajoitusvyöhykkeellä voi kalastaa normaalisti.

Rajoitusvyöhykettä koskevat poikkeusluvat

Aluehallintovirasto voi myöntää hakemuksesta yksittäistapauksessa luvan poiketa rajoitusvyöhykkeellä noudatettavasta kiellosta tai rajoituksesta, jos poikkeaminen ei aiheuta taudin leviämisen vaaraa. Alla lueteltuja kuljetuksia varten tarvitaan aluehallintoviraston poikkeuslupa silloin, kun kuljetetaan IHN-taudille alttiita tai vektorilajeihin kuuluvia vesiviljelyeläimiä tai niiden sukusoluja. Lisätietoja luvista ja niiden ehdoista saa aluehallintoviraston läänineläinlääkäriltä.

  • Vesiviljelyeläinten tai niiden sukusolujen kuljettaminen rajoitusvyöhykkeelle vyöhykkeen ulkopuolelta.
  • Vesiviljelyeläinten tai niiden sukusolujen kuljettaminen rajoitusvyöhykkeen sisällä.
  • Istutukset rajoitusvyöhykkeellä.
  • Vesiviljelyeläinten kuljettaminen rajoitusvyöhykkeen ulkopuolelle suoraan lopetettaviksi tai teurastettaviksi ja perattaviksi. Perkaamolla tulee olla Eviran myöntämä terveyslupa.
  • Vesiviljelyeläinten sukusolujen kuljettaminen rajoitusvyöhykkeen ulkopuolelle suoraan hävitettäviksi.

Muihin kuljetuksiin tai istutuksiin rajoitusvyöhykkeen ulkopuolelle ei ole mahdollista saada poikkeuslupaa.

Lisää aiheesta palvelussamme