Koikarpin herpesvirus KHV

KHV -taudin aiheuttaa herpesviruksiin kuuluva virus.

Oireet

KHV on nimensä mukaisesti karppien tauti. KHV -tautia on löydetty karpin lisäksi koristekarpeista, jotka myös Suomessa ovat suosittuja koristekaloja (koikarppi). KHV -taudin kliinisiä oireita havaitaan yli 18 °C lämpötiloissa ja eniten nuorilla, alle vuoden vanhoilla kaloilla.

Tauti aiheuttaa lisääntynyttä kuolleisuutta ja kalojen kerääntymistä poistoputken suulle tai lammikossa reunoille. Kalat voivat olla velttoja, mutta toisaalta myös yliaktiivisia. Ilman haukkominen on tyypillistä. Tasapainon pitäminen on vaikeaa ja iho voi olla joko vaalentunut tai punainen. Ihon pintavauriot, ihon ja kidusten limanerityksen runsastuminen tai väheneminen, silmien painuminen kuopalle, verenvuodot iholla ja kidusten tyvellä sekä eväkulumat voivat kuulua taudinkuvaan.

Taudin määritys ja näytteenotto

Näytteet otetaan karpeista kesällä, kun veden lämpötila on mahdollsiimman korkea. Näytekaloiksi valitaan ensisijaisesti heikkokuntoisia ja poikkeavasti käyttäytyviä kaloja. Tautia ei voida todeta vain kliinisten oireiden perusteella. Virusnäytteeksi otetaan pala kiduksista ja munuaisesta. Taudin määritys tehdään osoittamalla viruksen genomi kalojen elimistä tai kudoksista PCR-menetelmällä.

Leviäminen

Tauti leviää sairaiden kalojen, oireettomien kantajien, veden sekä infektoitujen kalojen kanssa kosketuksissa olleiden välineiden välityksellä.

Vastustaminen ja ennaltaehkäisy

KHV -tauti on lakisääteisesti vastustettava, valvottaviin eläintauteihin luokiteltu tauti.

Seuranta

Suomessa ei ole virallista KHV-taudin seurantaohjelmaa, mutta taudin-taudin esiintymistä seurataan kalanviljelylaitoksilla. Karppeja viljellään Suomessa hyvin vähän.

Tilasto:

Esiintyminen Suomessa ja muualla

Suomesta KHV -virusta ei ole koskaan löydetty. Tautia tavataan useassa Euroopan maassa, Aasiassa, Amerikassa ja Etelä-Afrikassa.