Lohikalojen alfavirukset SAV

(sleeping disease SD, pancreas disease PD)

SAV (salmonid alphavirus) on togaviruksiin kuuluva RNA-virus, josta on todettu kuusi eri alatyyppiä (SAV 1-6). Kaikki alatyypit aiheuttavat Atlantin lohelle PD (pancreas disease) -taudin, mutta ainoastaan SAV-2 ja SAV-3 on todettu aiheuttavan tautia kirjolohelle. SAV-2 aiheuttaa kirjolohelle SD (sleeping disease) -taudin.

Oireet

Oireina ovat äkillinen ruokahalun aleneminen ja muusta parvesta poikkeava hidastunut uiminen sekä tummunut väritys. SD-tautia sairastavat kirjolohet voivat ”nukkua” altaan tai kassin pohjalla.  SAV-virukset aiheuttavat haimakudoksen kuolion ja voimakkaan lihas- ja sydäntulehduksen. Kalaa avattaessa ruuansulatuskanavan sisältö on tyypillisesti kellertävää limaa. Umpilisäkkeiden välissä sijaitsevassa haimakudoksessa havaitaan tyypillisesti pistemäisiä verenpurkaumia. SD-tauti aiheuttaa kirjolohille jopa n. 20 %:n kuolleisuuden kun taas PD-tauti voi tappaa jopa puolet Atlantin lohista. Akuuttia vaihetta seuraa yleensä krooninen vaihe, jolloin kuolleisuus on matalaa mutta pitkäjaksoisempaa ja sairastuneiden kalojen kasvu hidastunutta. Tappiot eivät liity tiettyyn ikään.  Akuutit taudinpurkaukset esiintyvät yleisimmin veden lämpötilan ollessa 8–15 °C ja krooniset alle 8 °C:n lämpötiloissa. Kaikki ikäluokat ovat herkkiä tartunnalle.

Taudin määritys ja näytteenotto

Taudin määritystä varten valitaan ensisijaisesti heikkokuntoisia ja poikkeavasti käyttäytyviä kaloja. Tautia ei voida todeta vain kliinisten oireiden perusteella. Virusnäytteeksi otetaan kalasta pala aivoista, pernasta ja munuaisen etuosasta. Aivojen tilalle voidaan ottaa pala sydämestä. Taudin määritys tehdään osoittamalla virus kalojen elimistä tai kudoksista soluviljelmällä ja varmistamalla viruksen genomi RT-PCR -menetelmällä.

Leviäminen

Virus voi levitä kalasiirtojen, veden ja ihmisen toiminnan mukana. Taudin leviämistapoja tutkitaan edelleen aktiivisesti ja varsinkin veden virtaukset ja lohitäit ovat viimeaikoina saaneet suurta huomiota tartuntaa levittävinä tekijöinä.

Vastustaminen ja ennaltaehkäisy

Taudille ei löydy hoitoa, joten tartunnan saamisen välttäminen on ainoa tapa estää taudin aiheuttamia tappioita. Taudin varhainen toteaminen laitoksella on hyvin tärkeätä, jotta tartunnan leviämistä muihin laitoksiin voidaan estää. Lohikalojen alfavirustartunnat kuuluvat Suomessa eläintautilain perusteella vastustettaviin eläintauteihin, valvottavien tautien ryhmään. Tautiepäilystä on välittömästi ilmoitettava virkaeläinlääkärille.

Seuranta

SAV-virusten esiintymistä seurataan kaikista luonnonvaraisista kaloista tulevista näytteistä sekä sisävesialueen kalanviljelylaitoksista tautivapauden osoittamiseksi.

Luonnonvaraiset kalat, joiden sukusoluja otetaan viljelylaitokselle emoparvien perustamiseksi, on tutkittava SAV-virusten varalta ennen kuin niiden jälkeläisiä saadaan myydä tai luovuttaa istutuksiin tai muille laitoksille.

Esiintyminen Suomessa ja muualla

Lohikalojen alfaviruksia ei ole toistaiseksi todettu Suomessa. Sekä PD että SD tauteja on todettu muutamissa Euroopan maissa.

Tilasto: