Yersinioosi (ERM, Enteric redmouth disease)

Yersinia ruckeri -bakteerin aiheuttama tauti on maailmanlaajuisesti yleinen viljeltävillä kaloilla. Sitä on diagnosoitu lukuisista eri kalalajeista sekä makeassa että merivedessä. Y. ruckeri -kantojen ominaisuudet ja taudinaiheuttamiskyky vaihtelevat. Suomessa merkittävimmät taudinpurkaukset on todettu kirjolohella merialueella vuodesta 2007 kun havaittiin meille aikaisemmin tuntemattomia bakteerikantoja tautitapausten yhteydessä. Tautia on meillä tavattu myös siialla, sammella, kuhalla, taimenella ja lohella.

Oireet

Taudin oireita ovat vatsan etuosan, suun ympäristön sekä evien tyvien verestys sekä pullottavat tai tulehtuneet silmät. Avattaessa akuutisti sairastuneita kaloja todetaan yleensä sisäelinten pinnoilla ja lihaksistossa pistemäisiä verenvuotoja ja voimakkaasti suurentunut, tumma ja hauras perna. Suolen loppuosa on usein verestävä. Muutokset muistuttavat VHS-taudissa tavattavia.

Taudin määritys ja näytteenotto

Taudin määritys perustuu bakteerieristykseen kalan kudoksista.

Leviäminen

Suurin taudin leviämisen riski on kalojen siirroissa. Laitoksissa, joissa tautia on esiintynyt, kalat jäävät usein oireettomiksi tartunnan kantajiksi. Tauti voi levitä myös veden, kalojen kanssa kosketuksissa olleen materiaalin ja luonnonkalojen välityksellä laitoksille. Y. ruckeri -bakteerit voivat säilyä kuukausia pohjasedimentissä. Mädin asianmukainen desinfiointi estää taudin leviämistä mädin mukana.

Vastustaminen ja ennaltaehkäisy

Yersinioosin esiintymisestä on ilmoitettava kuukausittain Eviran valvontaosastolle.
Yersinioosia voidaan hoitaa rehuun sekoitetuilla antibiooteilla, mutta teho on usein lyhytaikainen koska parveen jää taudin kantajia ja tauti puhkeaa usein uudelleen.

Yersinioosia voidaan tehokkaasti ehkäistä rokottamalla. Suomeen tuli vuonna 2009 markkinoille  vesiliukoinen rokote, jota voidaan annostella joko kylvettämällä kaloja rokotteessa tai injisoimalla rokote kalaan. Paras suoja tautia vastaan saadaan injektiorokotuksilla.Suomessa on kuitenkin yhtä tärkeää suojata kalat myös vibrioosia ja furunkuloosia vastaan, mutta  markkinoilta ei löydy yhdistelmäinjektiorokotetta, jossa olisi Yersinian lisäksi vibrioosi- ja paisetautikomponentit. Kaloja rokotetaankin tämän vuoksi yersiniaa vastaan pääsääntöisesti kylvettämällä, koska kahden erillisen injektiorokotteen käyttö stressaa kaloja ja se tulee kalliiksi. Kylvetysrokotuksesta on kuitenkin jo kertynyt kokemusta ja sen on havaittu antaneen hyvän suojan tautia vastaan. Yhdistelmärokotteen saaminen kentälle olisi kuitenkin ensisijaisen tärkeää, koska silloin kaloja tarvitsisi käsitellä rokottaessa vain kerran.

Esiintyminen Suomessa ja muualla

Suomessa taudinpurkauksia on esiintynyt lähinnä merialueella. Niistä on eristetty kahta eri biotyyppiä (1 ja 2) Yersinia ruckeri -bakteereita. Molemmat eroavat ominaisuuksiltaan sisämaassa ja luonnonkaloilla tavatusta biotyyppi 1:stä, joka ei ole aiheuttanut merkittäviä ongelmia sisävesilaitoksillamme.

Yersinioosia on aikaisemmin pidetty lämpimän veden tautina, mutta Suomessa taudinpurkauksia on esiintynyt lämpimän veden lisäksi myös viileässä jopa viiden asteen lämpötilassa.