Lampaiden ja vuohien sairaudet

Lampailla ja vuohilla tautitilanne on pysynyt hyvänä, eikä vaarallisia tai helposti leviäviä tauteja todettu. Lampaiden ja vuohien merkittävimpiä tutkimussyitä olivat tautien seuranta (maedi/visna lampailla ja CAE vuohilla sekä scrapie), sairauden tai luomisen syyn selvitys, lihantarkastusja loistilanteen kartoitus.

Tautidiagnostiikka

Vuonna 2016 tutkittiin patologisanatomisesti 146 näytettä lampaista ja 20 näytettä vuohista. Näytemäärä oli samaa suuruusluokkaa kuin edellisenä vuonna (138 näytettä). Lihantarkastukseen liittyviä näytteitä oli 24.

Luomisen syyn selvittämiseksi tutkittiin patologisanatomisesti 12 näytettä viideltä lammastilalta ja kaksi näytettä vuohitilalta. Infektiivisiä luomisen aiheuttajia olivat Escherichia coli lammastilalla ja Listeria monocytogenes vuohitilalla. Vuohitilalta tehtiin lisäksi kymmenen kutun verinäytteestä luomispakettiin kuuluvat tutkimukset (luomistauti-, Q-kuume-, Chlamydophila-, Border disease/BVD-, Schmallenberg- ja sinikielitautivasta-ainetutkimukset), eikä näytteissä todettu vasta-aineita.

Valtaosa taudinsyyn selvitysnäytteistä oli kokonaisia eläimiä, pääosin nuoria karitsoita tai kilejä. Tavallinen löydös oli juoksutusmahan tai suoliston loistartunta (Strongylida -lahkon sukkulamadot tai Eimeria sp. -kokkidit) ja siihen liittyvä ripuli tai kuihtuminen. Haemonchus contortus -sukkulamatoja todettiin 11 tilalla. Cysticercus tenuicollis-loisrakkuloita todettiin kahden tilan lampaissa lihantarkastuksen yhteydessä otetuissa näytteissä sekä yhdessä ruumiinavausnäytteessä. 

Listeria monocytogenes –bakteerin aiheuttama hermomuotoinen listerioosi todettiin neljän tilan lampailla ja yhdellä vuohella. Lisäksi yhden vuohitilan kilillä todettiin listerioosin aiheuttama yleistulehdus.  Mannheimia haemolytica -bakteerin aiheuttama keuhkotulehdus todettiin viidellä lammastilalla. Clostridium perfringens tyyppi D -enterotoksemiaa todettiin viiden lammastilan ja yhden vuohitilan näytteissä. Bibersteinia trehalosi -bakteeri oli kolmen lampaan tulehduksen aiheuttaja ja yhdessä lampaasta otetussa lihantarkastusnäytteessä oli Histophilus somni -bakteerin aiheuttama munuaistulehdus.

Orf-virusta todettiin vuoden aikana 23 lammastilalla. Yhteensä Orf-viruksen varalta tutkittiin näytteitä 33 lammastilalta.

Lampaiden ja vuohien ulostenäytteitä tutkittiin 59 tilalta. Ripulin tai sairauden aiheuttajaa etsittiin 20 tilan näytteistä ja lopuissa 39 tilan näytteissä tutkimussyynä oli loistilanteen kartoitus.  Suoliston sukkulamatojen (Strongylida ja Strongyloides sp.) munat ja Eimeria sp.-kokkidit olivat yleisin löydös.

Seurantatutkimukset

Lampaiden ja vuohien tautitilannetta pienten märehtijöiden lentivirustartuntojen (lampaan maedi-visna ja vuohen CAE) osalta seurataan vapaaehtoisen terveysvalvonnan avulla. Suomelle myönnettiin mitättömän riskin luokitus lampaiden ja vuohien scrapien suhteen syksyllä 2016. Vapaaehtoinen scrapie -terveysvalvonta muuttui tämän vuoksi tarpeettomaksi. Seuranta toteutetaan syksystä 2016 alkaen tutkimalla aiempaan tapaan raatokeräilyalueella kerätyt yli 18 kuukauden ikäisten lampaat ja vuohet scrapien varalta. Myös vähintään 50 uuhta tai kuttua pitävien, raatokeräilyalueen ulkopuolisten tilojen tulee tutkituttaa vähintään yksi vuoden aikana kuollut tai lopetettu yli 18 kuukauden ikäinen vuohi tai lammas. Lisäksi teurastamoissa näytteet otetaan kaikista niistä yli 18 kk:n ikäisistä lampaista ja vuohista, joissa havaitaan merkkejä näivettymisestä tai hermostollisia oireita tai jotka on hätäteurastettu. Vuonna 2016 ei todettu klassista scrapieta. Epätyypillistä scrapieta todettiin kahdella lammastilalla. Lampaiden genotyyppien tutkimuksia jatkettiin EU – asetuksen (999/2001) mukaisesti ja genotyypityksiä tehtiin asetuksen vaatimat 100 kappaletta. Scrapielle herkkä ARQ/ARQ-genotyyppi oli yleisin genotyyppi suomenlampaalla.  Resistenteintä ARR/ARR- genotyyppiä esiintyi ainoastaan yhdellä suomenlampaalla.

Liitteessä B on esitetty scrapievalvonta-ohjelman tulokset vuosina 2007 - 2016 (taulukko B5).

Lampaiden ja vuohien maedi-visna/CAEV-näytteitä tutkittiin 106 eri tilalta yhteensä 4165 näytettä (taulukko 12). Tutkimuksissa ei todettu maedi-visna/CAEV-tartuntoja. Luomistautiseurantaa (Brucella melitensis) toteutettiin tutkimalla mm. pienten märehtijöiden vapaaehtoisen terveysvalvonnan näytteitä; kaikki näytteet negatiivisiin tuloksiin.

Tilasto (T12)

  • Lampaiden ja vuohien terveysvalvontaohjelmien tulokset vuonna 2016 ks. alla. Kaikki maedi-visna/CAEV- tutkimukset olivat negatiivisia. Epätyypillistä scrapieta todettiin kahdella lammastilalla.

Tilasto (T13)

  • Lampaiden ja vuohien vektorivälitteisten virustautien seurantatutkimukset ja taudinsyyn selvitykset vuonna 2016 ks. alla. Suurin osa tutkimuksista tehtiin vientien yhteydessä. Sinikielitautia ei todettu. Schmallenbergvirusta ei todettu.

Liitteessä B on koosteet 2007–2016 tehdyistä nautojen, lampaiden, vuohien ja sikojen luomistautitutkimuksista (taulukko B3) ja lampaiden ja vuohien maedi-visna/CAEV-terveysvalvonnan ja scrapie-terveysvalvonnan tuloksista (taulukko B9).

Tilastoja