FIP eli tarttuva vatsakalvontulehdus

FIP eli tarttuva vatsakalvontulehdus on kissan koronaviruksen aiheuttama tarttuva tauti kissalla. Tartunta voi olla oireeton, aiheuttaa ripulitaudin tai kuolemaan johtavan vatsakalvontulehduksen eli FIP:n. Noin 10% tartunnan saaneista kissoista kehittää FIP:n. Tällä hetkellä varmaa tietoa ei ole, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että osalla kissoista kehittyy FIP.

FIP on todellisuudessa verisuonitulehdus, joka kehittyy elimistön vasta-ainevälitteisen puolustusreaktion seurauksena. FIP:n nk. märkämuoto kehittyy verisuonen seinämän vaurioitumisen seurauksena. Kuivassa muodossa verisuonten seinämän vaurio on vähäisempi. Stressi vaikuttaa FIP:n kehittymiseen ja tauti on tavallisempi kissaloissa, usean kissan kodissa ja eläinsuojissa.

Oireet

Ripulitaudissa oireina on yleensä ohimenevä ripuli ja oksentelu. Joskus ripuli ja oksentelu voi olla voimakasta tai jatkua pitkiä aikoja jopa kuukausien ajan.

FIP:n oireet vaihtelevat. Tauti voi olla akuutti tai krooninen. Oireisiin kuuluu ruokahaluttomuus, kuumeilu, painon lasku, haluttomuus, vatsan alueen laajeneminen (märkämuoto), anemia, hengitysvaikeudet sekä sokeus ja keskushermosto-oireet silloin kun tulehdusmuutoksia on silmissä tai aivoissa.

Taudin määritys

Koronavirus voidaan todeta ulosteesta esim. molekyylibiologisilla menetelmillä ja koronavirustartunta voidaan osoittaa serologisesti (vasta-aineiden nousu veressä).
Varmuudella ei kuitenkaan voida määrittää, johtuvatko kissan oireet juuri koronaviruksen aiheuttamasta ripulitaudista.

FIP voidaan usein diagnosoida tyypillisten oireiden, kliinisen tutkimuksen, serologisen tutkimuksen ja kliinisen patologian perusteella. FIP todetaan varmimmin ruumiinavauksessa tai koepalatutkimuksessa.

Leviäminen

FIP leviää kissasta toiseen yleensä kontaminoituneen ympäristön ja ulosteen välityksellä. Kissa voi erittää virusta ulosteeseen pitkiä aikoja, jopa jatkuvasti.

Ennaltaehkäisy

Taudin vastustaminen perustuu siihen, että estetään kissoja saamasta koronavirustartunta. Kissalassa tai usean kissan kodissa voidaan tutkia, onko joukossa viruserittäjäkissoja. Mikäli erittäjiä ei löydy, on varmistuttava siitä, että joukkoon ei tuoda erittäjäkissoja. Mikäli kissaemo on erittäjä, voidaan kissanpennut siirtää pois emolta 5-6 viikon iässä puhtaisiin tiloihin ja näin katkaista tartuntaketju.

Esiintyminen Suomessa ja muualla

Koronavirustartunta on kohtalaisen yleinen Suomessa ja muualla maailmassa.